Tänään on 17. Tammi 2019 19:41

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




 Sivu 1/1 [ 2 viestiä ] 
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko: Hengellisyyden kaipuu
ViestiLähetetty: 26. Heinä 2016 19:51 

Liittynyt: 26. Heinä 2016 17:53
Viestit: 2
-


Viimeksi muokannut Poutapilvi päivämäärä 12. Syys 2016 17:40, muokattu yhteensä 1 kerran

Poissa
 Profiili  
 
 Viestin otsikko: Re: Hengellisyyden kaipuu
ViestiLähetetty: 26. Heinä 2016 20:56 
Avatar

Liittynyt: 09. Marras 2010 11:30
Viestit: 3407
Poutapilvi kirjoitti:
Hei!

Loin tunnuksen tänne, koska kaipaisin hengellisissä asioissa neuvoja ja mielipiteitä uskovilta ihmisiltä. Olen melko tietämätön näistä asioista, joten saatan esittää tyhmiä kysymyksiä ja höpötellä tyhmiä asioita. Toivottavasti ette pidä minua ihan typeryksenä!

Homman nimi on siis se, että minussa on herännyt vahva hengellisyyden tarve tai Jumalan kaipuu, vai miksi sitä nyt voisi kutsua... Olen kuitenkin täysin hukassa tämän tunteen kanssa. En tiedä kenen puoleen kääntyisin. Minulla ei ole ketään kenen kanssa jutella tästä asiasta. Tuttavapiirissäni on vain uskomattomia ja "tapakristittyjä". Jumalanpalvelukseen en kehtaa mennä, koska en enää ole kirkon jäsen. En tiedä, onko seurakunnassa joku työntekijä, jonka kanssa voisin mennä juttelemaan, vaikka en kuulukaan kirkkoon.

Olen aina tuntenut, että on olemassa jokin suurempi voima, mutta jostain syystä uskonto on silti jäänyt minulle etäiseksi ja vieraaksi. Koulun uskonnonopetus ei mielestäni kertonut uskonasioista riittävän syvällisesti. Toivoin, että rippikoulu antaisi minulle vastauksia kysymyksiin, joita pyörittelin päässäni. Näin ei kuitenkaan käynyt. Jostain syystä yksikään seurakunnan työntekijä leirillämme ei osannut vastata kysymyksiimme. Jäin tavallaan tyhjän päälle roikkumaan. Sitte totesin, että ehkä uskonto ei vain tarjoa kaipaamiani vastauksia. Ehkä uskonto ei vain ole minua varten. Kun täytin 18, erosin kirkosta.

Minulla on ollut monin tavoin hyvin raskas elämä. Minulle on tehty pahoja asioita, ja minä itse olen tehnyt paljon vääriä valintoja ja satuttanut toisia ihmisiä. Vasta viimeiset pari vuotta ovat olleet rauhallisempia ja onnellisempia. Elämä on nyt hyvää. Jotain kuitenkin puuttuu. Olo on jotenkin "koditon". Nyt tahtoisin kuulla teidän mielipiteitänne ja neuvojanne. Mitä minun kannattaisi tehdä? Menenkö jumalanpalvelukseen? Otanko vain Raamatun käteen ja alan lukemaan? Onko jotain muuta hengellistä kirjallisuutta, jota kannattaisi lukea? Onko olemassa jotain hengellisiä keskusteluryhmiä kaltaisilleni tapauksille? Onko nuorille aikuisille mitään toimintaa seurakunnassa (olen 24-v.)? Voiko toimintaan edes osallistua, jos ei ole seurakunnan jäsen? Rukoilemista olisi varmasti hyvä tehdä enemmän. Rukoilen toisinaan, mutta en ole varma kuuleeko kukaan, vai onko se sellaista tuuleen huutelua vain...
Onko tässä hengellisyyden tavoittelussa ylipäänsä mitään järkeä, olenko jo menetetty tapaus?

Kiitos vastauksistanne jo etukäteen!


Jos koet ja haluat, niin ota yhteyttä minuun tämän sivun kautta: http://www.kotipetripaavola.com/Anna%20palautetta.html

Parempi keskustella tällaisista asioista henkilökohtaisesti kahden kesken, kun isossa porukassa, johon mahtuu monta mieltä.



_________________
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Poissa
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
 Sivu 1/1 [ 2 viestiä ] 

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää: