*
Evankeliumi ja sanan opetus viimeinen osa 2
Jumala on armahtavainen ja armollinen, sillä Hän kasvattaa ja enentää Jumalan rakkautta meidän sydämissämme. Evankeliumin julistamisessa me opimme taidollisuutta uskon kasvun myötä, koska Jumalan rakkaus kasvaa meidän sydämissämme. Jumala karsii meistä pois turhat säröt sekä lihan piikit, antaen lihallisuuden tilalle Pyhän Hengen vaikuttamaa rakkautta ja totuutta, jolloin evankeliumista tulee tehokkaampi, koska evankeliumi on kytketty Jumalan rakkauteen ja totuuteen.
Eräs näkökulma on tärkeätä ottaa esille. Me uskovat ihmiset olemme hyvin rikkinäisiä ja tämä näkyy varsinkin uskon alkuvaiheessa sekä jopa sen jälkeen jos emme ole saaneet tervettä opetusta tai osanneet ojentautua ja kasvaa Jumalan tahdon mukaisessa uskon kasvussa. Monet uskovat ovat epäterveen hengellisen yhteisön opetuksen alaisuudessa, jonka tähden he eivät ole päässeet kasvamaan terveellä tavalla uskon elämässään.
Monen uskovan ihmisen minäkuva on täysin vääristynyt. Jumalattomuuden aikana erilaiset seksisynnit ovat vääristäneet seksuaalisuuden. Siksi olen kokenut kirjoittaa myös tästä alueesta, sillä jos me uskovat emme käsittele näitä asioita, niin silloin nuoret uskovat ja miksei myös vanhemmatkin voivat eksyä ottamaan mallia maailmassa vaikuttavista seksisynneistä ymmärtämättä niiden synnillistä luonnetta.
Monet uskovat ovat olleet jumalattomina huumeenkäyttäjiä, alkoholisteja sekä lääkkeiden väärinkäyttäjiä. Monilla uskovilla on todella hyvin rikkinäinen tausta. He ovat voineet kokea seksuaalista hyväksikäyttöä, henkistä tai fyysistä väkivaltaa sekä heillä voi olla monia tuskallisia ja traumaattisia kokemuksia.
Kun syvästi rikkinäinen uskova ihminen tulee seurakunnan yhteyteen, niin he voivat saada paljon sanallista ohjausta, mutta se ei heti tavoita hänen rikkinäistä sydäntään. He saattavat kokea ettei heitä hyväksytä ja useat heistä jättävät seurakuntayhteyden pettyneinä ja katkeroituneina. He kertovat huonoista kokemuksistaan ja saattavat ajautua katkeruuden valtaan.
Sanallinen ohjaus ei tavoita syvästi rikkinäisen ihmisen sydäntä, joka on vasta uskonelämän alkutaipaleella. Kun ja jos hän ei pääse oikealla tavalla käsittelemään omia ongelmiaan, niin hän hyvin helposti kasvaa väärään suuntaa tai tulee kovasydämeksi, koska hän ei pääse sisäistämään Raamatun sanan opetusta. Hän voi myös tässä tilanteessa hylätä uskovien yhteyden ja palata takaisin maailmaan.
Ihminen joka on syvästi rikkinäinen saattaa oman sydämen tuskansa ja kipunsa tähden käyttää kärjekästä sekä rumaakin kieltä sekä käyttäytyä epäasiallisella tavalla. Moni tällainen on aidosti tullut uskoon, mutta he eivät ole päässeet kasvamaan ja kypsymään uskossa. Joissakin tapauksissa ei ole ollut rinnalla uskovia, jotka olisivat jaksaneet kärsivällisesti olla heidän rinnallaan tukemassa ja kuuntelemassa heitä. Raamattu opettaa, että meidän tulisi suostua kärsimään toinen toistamme, sillä tällainen armollisuuden ja rakkauden ilmapiiri totuudessa kasvattaa uskovia kohti täyttä aikuisuutta Herrassa Jeesuksessa.
Tulin itse aikoinani uskoon (tai usko tuli minuun Jumalan armosta) uskovien ylläpitämässä alkoholistikodissa. Uskonelämäni alkumetreillä purin siellä pahaa oloani, enkä osannut ojentautua niin kuin uskovan olisi pitänyt elää ja olla. Alkoholistikodin työntekijät eivät juosseet minua karkuun, vaan he olivat vierelläni, minua tukien ja kuunnellen. Kun sain kokea hyväksyntää ja rakkautta, vaikka olin syvästi rikkinäinen, jonka tähden oireilin myös negatiivisesti, niin se synnytti luottamusta ihmisiin ja ennen kaikkea Jumalaan, jonka seurauksena uskossa kasvaminen alkoi edistymään pikku hiljaa oikeaan suuntaan.
Olen jälkeenpäin kiittänyt Jumalaa Karismakodista ja niistä uskovista sisarista ja veljistä (alkoholistikodin työntekijät), jotka käytännössä uskoivat Raamatun sanat: Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa. He näkivät rikkinäisyyteni, mutta eivät sammuttaneet minussa olevaa Jumalan vaikuttamaa ja antamaa uskonelämää, vaan rakastivat minua ja kärsivällisesti auttoivat sekä ohjasivat minua oikeaan suuntaan. Tähänkin Jumala on kutsunut meitä seurakuntana. Jos emme halua tässä kohden ojentautua, niin kuin Jumalan sana opettaa, niin sen seurauksena monet rikkinäiset uskovat kasvavat väärään suuntaan tai palaavat takaisin maailmaan.
Seurakunta on pirstoutunut moniin erilaisiin uskonyhteisöihin, uskonsuuntiin sekä kirkkokuntiin. Näiden kaikkien suuntausten sisällä on uskovia, jotka tekevät aidosti täydellä sydämellä todella arvokasta hengellistä työtä Pyhän Hengen voimassa.
Ikävä tosiasia on se että meidän uskovien keskuudessa on myös paljon ongelmia sekä sellaista ojentautumista, jota ei ohjaa Pyhä Henki, vaan ihmisten uskonnolliset perinnäissäännöt sekä uskonnollinen sielullisuus, jota ihminen luulee Pyhän Hengen voimaksi. Tämä ongelma ja vääristymä hyvin helposti turmelee meidän uskovien sydämiä riippumatta siihen mihin uskonsuutaan kuulumme tai vaikka emme kuuluisi mihinkään kirkkokuntaan, niin silti me voimme eksyä monenlaisiin vääristymiin, vääriin asenteisiin, rakkaudettomuuteen ja vääriin opetuksiin.
Itse koen voimakkaasti, että elämme ennallistamisen ajassa, jossa Jumala johdattaa meidät pois hajaannuksesta alkuperäiseen alkuseurakunnan järjestykseen. Olemme monesti epäonnistuneet tässä, mutta se ei tee tyhjäksi Jumalan asetusta ja tahtoa koskien seurakunnan järjestäytymistä alkuperäiseen Raamatulliseen alkuseurakunnan järjestykseen.
Elämme ajassa, joka johtaa myös yhä enemmän suureen luopumukseen uskovien keskuudessa, josta Raamatun sanakin kertoo. Luopumus vie uskovia koko ajan kauemmas totuudesta ja usein totuudesta luopuminen tapahtuu pikku hiljaa, ikään kuin huomaamatta, jonka seurauksena ihminen alkaa lopulta taistelemaan totuutta vastaan luullen valhetta totuudeksi.
Evankeliumin esillä pitäminen ja Jumalan sanan totuuden opetus ovat sivujeni pääteemoja. Pyrin kirjoittamaan niistä aiheista, joita Herra laskee sydämelleni. Olen kokenut Herrani edessä, että Hän on puhunut minulle etten saa etsiä ihmisten suosiota tai puhua ja kirjoittaa ihmisten korvasyyhyyn. Raamattu kehottaa etsimään Jumalan suosiota ja jos olemme ihmisille mieliksi (korvasyyhy evankeliumi ja opetus), niin emme ole Herran Jeesuksen palvelijoita, vaan ihmispelon tähden ihmisten orjia ja sitä kautta lihallisen ja sielullisen ihmisen ohjauksen vallassa.
Raamatun usko kehottaa ja kutsuu meitä Herran pelon tielle, jossa me Jumalaa kunnioittaen pidämme esillä koko Raamatun totuutta, emmekä alistu uskonnollisen tai minkään muun painostuksen alle, joka pyrkii estämään totuuden esille tulemista, vaan Jumalan armosta ja voimasta tuomme esille Jumalan rakkauden ja totuuden sanomaa sekä elämme ja ojentaudumme sen mukaisesti.
Kaikkia edellä kirjoitettuja asioita olen pyrkinyt tuomaan esille sivuillani ja näin pyrin toimimaan myös jatkossa. Olen tehnyt virheitä sekä syntiä uskovana, enkä ole aina onnistunut kaikessa kirjoittamaan Jumalan tahdon mukaisesti, mutta siellä missä olen huomannut virheitä kirjoituksissani, niin olen pyrkinyt tekemään parannusta ja korjaamaan kirjoitukseni tekstiä.
Me voimme ja saatamme erehtyä luulemaan jotakin asiaa, opetusta tai toimintaa harhaksi, vääräksi opetukseksi tai valheenhengen toiminnaksi. Minäkin olen tällä tavalla erehtynyt, mutta kun huomaamme erheemme, niin teemme parannuksen. Me voimme myös erehtyä luulemaan, että Jumala on puhunut tai antanut meille nuhteen sanan ja paljastanut meille jonkin väärän opetuksen, joka ei ole kuitenkaan väärää, vaan itse asiassa Jumalan tahto ja totuus. Emme ole joka asiassa päässyt vielä kasvamaan ja harjaantumaan uskossa, niin että voisimme erottaa kaikissa kohden oikean väärästä. Kun näin tapahtuu, niin voimme luulla meillä olevan ymmärrys totuudesta siinä kohden, vaikka asia ei olekaan niin.
Synnistä tulee aina tehdä parannus, eikä syntiä saa koskaan puolustaa millään tavalla. Parannuksen tekeminen on usein prosessi, joka vie oman aikansa ja meidän tulee antaa toinen toisillemme aikaa kun huomaamme jonkun erehtyneen tai langenneen tekemään syntiä, mutta emme saa väkipakolla pyrkiä muuttamaan toista. Muutos uskovan sydämessä on Jumalan Pyhän Hengen työ, ei lihan kiivauden teko. Katkeruus istuttaa lonkeronsa meidän sydämiimme todella helposti ellemme ole armahtavaisia ja sävyisiä toinen toisiamme kohtaan.
Me uskovat voimme langeta erääseen isoon ongelmaan, jota esiintyy liian paljon uskovien keskuudessa. Me liian usein pyrimme voimakkaasti ja joskus jopa melkein väkisin ohjeistamaan toinen toisiamme sen mukaan mihin itse koemme kutsua hengellisessä työssä tai miten itse ymmärrämme asioita. Raamatun opetuksen mukaan Kristuksen ruumiissa kaikilla jäsenillä ei ole samoja tehtäviä, koska seurakuntaruumiissa on monia ja moninaisia palvelutehtäviä. Siksi meidän tulee antaa toinen toisillemme tilaa palvella ja toteuttaa Jumalan antamaa kutsua eri tavalla, emmekä saisi langeta mitoittamaan muita itsemme kautta. Jos kuitenkin siihen lankeamme, niin silloin me rajoitamme Pyhän Hengen työtä, emmekä suinkaan ole edistämässä Pyhän Hengen työtä, vaan rikomme sitä vastaan.
Toivon ja rukoilen sitä, että kirjoitukseni kautta voisimme alkaa ojentautumaan uskossa, niin että emme mitoita muita oman ymmärryksemme kautta ja sillä tavalla pyri rajoittamaan ja sielullisesti ohjaamaan muita. Olen pieni ja vajavainen ihminen, erehtyväinen ja minua saa koetella sekä tutkia, mutta se tulee aina muistaa, että koska Raamatun sanan mukaan kaikki tulee koetella, niin silloin tulee koetella niin koettelija kuin koeteltava. Jos vain koeteltava koetellaan, eikä koettelija suostu koeteltavaksi, niin silloin hän asettaa itsensä muiden yläpuolelle, eikä halua nähdä omia virheitä, eikä nöyrtyä parannukseen.
Lopuksi haluan kirjoittaa todella tärkeän asian, joka saattaa estää meitä uskovia kasvamasta terveellä tavalla eteenpäin uskonelämässä. Jumalan vaikuttama todellinen anteeksiantamus saa meidät näkemään asiat oikeassa valossa, jolloin näemme myös omat virheemme.
Anteeksiantamattomuus vääristää todellisuuden ja estää meitä näkemästä omia virheitämme sekä paisuttaa ja vääristää lähimmäistemme tekoja ja ajatuksia.
Herra Jeesus sanoi taivaallisen Isän antavan meille anteeksi meidän rikkomuksemme ja syntimme. Toisessa kohden Raamattu opettaa, että kun ja jos tunnustamme syntimme ja teemme parannuksen, niin saamme syntimme anteeksi ja Herran Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
Herra Jeesus sanoi myös, että ellemme anna ihmisille anteeksi heidän rikkomuksiaan ja syntejään, niin ei Isä Jumalakaan anna anteeksi meille meidän rikkomuksianne (syntejä). Anteeksiantamattomuus on karmea tila, koska se johtaa tilaan, jossa emme ole enää osallisia Jumalan armosta ellemme tee parannusta.
Saakoon Jumalan armo, rakkaus ja totuus vallata meidän sydämemme yhä enemmän ja syvällisemmin, koska siten pääsemme näkemään Jumalan tekoja sekä ymmärtämään Jumalan totuuden sanan opetuksia entistä enemmän oikealla tavalla. Herra Jeesus sanoi, että löytäneekö Hän uskoa maan päältä kun Hän tulee. Herran Jeesuksen sanojen tulisi saada meidät entistä enemmän janoamaan Jumalan rakkautta ja totuutta sekä halua elää ja kasvaa pyhityselämässä Pyhän Hengen voimassa.
-PP-