Herran sanaa tälle päivälle

Raamatun tutkiminen

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Juhani » 03. Joulu 2021 16:11

Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas.
Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa";
ja vielä: "Herra tuntee viisasten ajatukset, hän tietää ne turhiksi".

1 Kor. 3:18,19,20
Juhani
 
Viestit: 599
Liittynyt: 31. Tammi 2018 01:34

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja nmn » 05. Joulu 2021 19:53

Minua puhutteli tuo kohta:
"Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko."
Kun lihallisena ihmisenä sitä alkaa aina välillä miettimään millaisia keinoja olisi ok käyttää siinä vastarinnassa, jota tässä vielä mahdollisesti tarvitaan. Niin tuo kohta muistuttaa siitä, että aseiden täytyy olla jotain muuta kuin maallisia: emme voita laittamalla ihmisiä vankilaan, emmekä voita käyttämällä miekkaa (fyysisiä aseita). Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskoa, kun näemme pahuuden vallassa, ja silti aseemme ovat hengellisiä.

Tulkitsetteko samalla tavalla?
nmn
 
Viestit: 125
Liittynyt: 20. Syys 2020 21:37

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Mariini » 05. Joulu 2021 20:29

Tuo kohta on pyörinyt minunkin mielessä, mutta ei ole auennut. Koin vain, että siinä on joku lohtu. Ehkä.
Toivottavasti Jeesus avaa jollekin. Kiinnostaa.
Siunausta. :hearts:
Avatar
Mariini
 
Viestit: 143
Liittynyt: 10. Syys 2018 21:04

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 10. Joulu 2021 10:52

*
Gal. 6:10 Sentähden, kun meillä vielä aikaa on, tehkäämme hyvää kaikille, mutta varsinkin uskonveljille.

:hearts:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Juhani » 25. Joulu 2021 01:51

Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

Matt. 5: 10-11
Juhani
 
Viestit: 599
Liittynyt: 31. Tammi 2018 01:34

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja laulajamies » 28. Joulu 2021 10:43

nmn kirjoitti:Minua puhutteli tuo kohta:
"Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko."
Kun lihallisena ihmisenä sitä alkaa aina välillä miettimään millaisia keinoja olisi ok käyttää siinä vastarinnassa, jota tässä vielä mahdollisesti tarvitaan. Niin tuo kohta muistuttaa siitä, että aseiden täytyy olla jotain muuta kuin maallisia: emme voita laittamalla ihmisiä vankilaan, emmekä voita käyttämällä miekkaa (fyysisiä aseita). Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskoa, kun näemme pahuuden vallassa, ja silti aseemme ovat hengellisiä.

Tulkitsetteko samalla tavalla?



1 Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid, voitettuaan amalekilaiset, oli palannut takaisin ja ollut Siklagissa pari päivää,
2 tuli kolmantena päivänä eräs mies leiristä Saulin luota, vaatteet reväistyinä ja multaa pään päällä. Ja tullessaan Daavidin luo hän heittäytyi maahan ja osoitti kunnioitusta.
3 Daavid kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi hänelle: "Minä olen päässyt pakoon Israelin leiristä".
4 Niin Daavid sanoi hänelle: "Miten on asiat? Kerro minulle." Hän vastasi: "Väki on paennut taistelusta, paljon väkeä on kaatunut ja kuollut; myöskin Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet".
5 Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka kertoi tämän hänelle: "Mistä tiedät, että Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet?"
6 Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulin sattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, ja sotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä.
7 Hän kääntyi taakseen ja nähdessään minut hän huusi minua; minä vastasin: 'Tässä olen'.
8 Niin hän kysyi minulta: 'Kuka olet?' Minä vastasin hänelle: 'Olen amalekilainen'.
9 Sitten hän sanoi minulle: 'Astu luokseni ja surmaa minut, sillä minä olen kangistumassa, vaikka olenkin vielä täysin hengissä'.
10 Niin minä astuin hänen luoksensa ja surmasin hänet, sillä minä käsitin, ettei hän sortumisensa jälkeen jäisi henkiin.
Ja minä otin kruunun, joka oli hänen päässänsä, ja rannerenkaan, joka oli hänen käsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni."
11 Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin tekivät kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssansa.
12 Ja he pitivät valittajaisia ja itkivät ja paastosivat iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Joonatanin tähden ja Herran kansan tähden ja Israelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan.
13 Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle kertonut tämän: "Mistä sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen täällä muukalaisena elävän amalekilaisen miehen poika".
14 Daavid sanoi hänelle: "Kuinka et peljännyt ojentaa kättäsi tuhotaksesi Herran voidellun?"
15 Ja Daavid kutsui yhden palvelijoistaan ja sanoi: "Käy tänne, lyö hänet kuoliaaksi". Ja hän iski hänet kuoliaaksi.

16 Mutta Daavid sanoi hänelle: "Sinun veresi tulkoon oman pääsi päälle, sillä oma suusi on todistanut sinua vastaan, kun sanoit: 'Minä olen surmannut Herran voidellun'".
17 Ja Daavid viritti tämän itkuvirren Saulista ja hänen pojastaan Joonatanista
18 ja käski opettaa sen, "Jousilaulun", Juudan pojille: katso, se on kirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa":

19 "Sinun kaunistuksesi, Israel, on surmattuna kukkuloillasi. Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet!
20 Älkää ilmoittako sitä Gatissa, älkää julistako voitonsanomaa Askelonin kaduilla, etteivät filistealaisten tyttäret iloitsisi, etteivät ympärileikkaamattomain tyttäret riemuitsisi.
21 Te Gilboan vuoret, älköön teille kastetta tulko, älköön sadetta, älköön peltoja, joista anteja uhrataan. Sillä siellä on poisviskattuna sankarien kilpi, Saulin kilpi, öljyllä voitelematonna.
22 Kaatuneitten verta, sankarien ytimiä ei Joonatanin jousi väistänyt, eikä tyhjänä palannut Saulin miekka.
23 Saul ja Joonatan, rakkaat ja armaat, olivat elämässä ja kuolemassa erottamattomat, olivat nopeammat kuin kotkat, leijonia väkevämmät.
24 Te Israelin tyttäret, itkekää Saulia, häntä, joka puetti teidät purppuraan ja koristeihin, joka kiinnitti pukuunne kultahelyjä.
25 Kuinka ovat sankarit taistelussa kaatuneet! Joonatan on surmattuna kukkuloillasi.
26 Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas. Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.
27 Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet, kuinka ovat hukkuneet taisteluaseet!"

2. Sam. 1:1-27

1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?"
2 Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
3 mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'."
4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".
6 Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
7 Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.
8 Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.
9 Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?"
10 Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin".
11 Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?"
12 Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin".
13 Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin".
14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi.
15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."[/b]
16 Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva".
17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman."
20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.
21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.
22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!"
23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu.
24 Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

1. Moos. 3:1-24

1 Kun kaikki työ, minkä Salomo teetti Herran temppeliin, oli valmis, vei Salomo sinne isänsä Daavidin pyhät lahjat. Hopean, kullan ja kaikki kalut hän pani Jumalan temppelin aarrekammioihin.
2 Sitten Salomo kokosi Israelin vanhimmat ja kaikki sukukuntien johtomiehet, israelilaisten perhekunta-päämiehet, Jerusalemiin, tuomaan Herran liitonarkkia Daavidin kaupungista, se on Siionista.
3 Niin kokoontuivat kuninkaan luo kaikki Israelin miehet juhlapäivänä, joka on seitsemännessä kuussa.
4 Ja kun kaikki Israelin vanhimmat olivat tulleet saapuville, nostivat leeviläiset arkin,
5 ja he veivät arkin ja ilmestysmajan sinne, sekä kaiken pyhän kaluston, joka oli majassa; leeviläiset papit veivät ne sinne.
6 Ja kuningas Salomo seisoi arkin edessä ynnä koko Israelin kansa, joka oli kokoontunut hänen luoksensa; ja he uhrasivat lampaita ja raavaita niin paljon, että niitä ei voitu luetella eikä laskea.
7 Ja papit toivat Herran liitonarkin paikoilleen temppelin kuoriin, kaikkeinpyhimpään, kerubien siipien alle.
8 Sillä kerubit levittivät siipensä sen paikan ylitse, missä arkki oli, ja niin kerubit peittivät ylhäältä päin arkin ja sen korennot.
9 Ja korennot olivat niin pitkät, että niiden arkista ulkonevat päät voi nähdä kaikkeinpyhimmän edustalta, mutta ulkoa niitä ei voinut nähdä. Ja ne jäivät sinne tähän päivään asti.
10 Arkissa ei ollut muuta kuin ne kaksi taulua, jotka Mooses oli pannut sinne Hoorebilla, kun Herra oli tehnyt liiton israelilaisten kanssa, heidän lähdettyänsä Egyptistä.
11 Kun papit lähtivät pyhäköstä-sillä kaikki siellä olevat papit olivat pyhittäneet itsensä, osastoihin katsomatta;
12 ja kaikki leeviläiset veisaajat, Aasaf, Heeman ja Jedutun poikinensa ja veljinensä, seisoivat hienoihin pellavavaatteisiin puettuina kymbaaleineen, harppuineen ja kanteleineen itään päin alttarista, ja heidän kanssaan sata kaksikymmentä pappia, jotka puhalsivat torviin;
13 ja puhaltajien ja veisaajien oli yhdyttävä yhtaikaa ja yhteen ääneen ylistämään ja kiittämään Herraa-ja kun torvet, kymbaalit ja muut soittokoneet soivat ja viritettiin Herran ylistys: "Sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti", silloin pilvi täytti huoneen, Herran temppelin,
14 niin että papit eivät voineet astua toimittamaan virkaansa
pilven tähden; sillä Herran kirkkaus täytti Jumalan temppelin.


2. Aikakirja 5 1-14

Nämä kohdat tulivat itselläni mieleen. Heikosta tulee sankari, tai eräänlainen ihanne on osa kristillistä oppia. Toki, on siellä jae myös siitä, että tieto tekee vapaaksi ja kehoitus hankkia viisautta. ;gladly: :bible:
laulajamies
 
Viestit: 131
Liittynyt: 09. Marras 2019 15:50

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja nmn » 28. Joulu 2021 12:07

nmn kirjoitti:Minua puhutteli tuo kohta:
"Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko."
Kun lihallisena ihmisenä sitä alkaa aina välillä miettimään millaisia keinoja olisi ok käyttää siinä vastarinnassa, jota tässä vielä mahdollisesti tarvitaan. Niin tuo kohta muistuttaa siitä, että aseiden täytyy olla jotain muuta kuin maallisia: emme voita laittamalla ihmisiä vankilaan, emmekä voita käyttämällä miekkaa (fyysisiä aseita). Siinä tarvitaan kärsivällisyyttä ja uskoa, kun näemme pahuuden vallassa, ja silti aseemme ovat hengellisiä.

Tulkitsetteko samalla tavalla?


Olen tutkinut tuota kohtaa lisää ja arvoitus vain lisääntynyt sen myötä:
Selvisi nimittäin että tuo kohta on hieman eri lailla eri vanhimmissa kirjoituksissa. Toinen aiheuttaa tulkinnan tähän suuntaan "Joka vankilaan kuuluu, se vankilaan viedään. Joka miekalle kuuluu, se pitää miekalla surmattavan. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko."

Suurimmassa osassa käännöksiä se vaikuttaa olevan tuolla yllä mainitulla tavalla. Ei kuitenkaan 38-käännöksessämme.

Ero on aika valtava: toinen tapa kääntää tuntuu opettavan kohtalonsa hyväksymistä ja sitä että Jumala on kaiken jo etukäteen säätänyt liittyen kohtaloihimme. 38-tulkinta puolestaan vaikuttaa opettavan väkivallattomuutta. Raamattu kyllä puoltaa molempia ajatuksia, eli ei siinä varmasti väärin tee vaikka noudattaisi kumpaakin tulkintaa.
nmn
 
Viestit: 125
Liittynyt: 20. Syys 2020 21:37

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Anton » 22. Tammi 2022 21:27

David Wilkerson: Helvettiä järisyttävä rukous

Kun Danielin kirja kirjoitettiin, Israel oli vankeudessa Babylonissa. Ja tultaessa lukuun kuusi, pitkän palveluelämän jälkeen, Daniel oli 80 vuotta vanha. Jumalallinen profeetta ja saarnaaja oli elänyt kahden babylonialaisen kuninkaan aikana, Nebukadnessarin ja hänen poikansa Belsassarin. Nyt Daniel palveli kuningas Dareioksen vallan alla.

Monien palvelutehtävävuosiensa ajan Daniel oli aina ollut rukoileva mies. Ja nyt, vanhalla iällään, hän ei ollut aikomustakaan hidastaa. Raamattu ei mainitse, että Daniel olisi palanut loppuun tai horjunut uskossaan. Se ei kerro mitään sellaista, että hänellä olisi "pesämunaa" tai mökki maaseudulla, jossa hän viettäisi kultaiset vuotensa ilman mitään velvollisuuksia. Päinvastoin, Daniel oli vasta alussa. Kirjoitus osoittaa, että vaikka tämä mies täytti 80, hänen rukouksensa vapisuttivat helvettiä, saattaen paholaisen raivoihinsa.

Tähän mennessä kuningas Dareios oli ylentänyt Danielin maan korkeimpaan virkaan. Nyt Daniel palveli yhtenä kolmesta keskenään tasavertaisesta hallitusmiehestä, halliten noin sadan kahdenkymmenen maakunnan ruhtinaita ja hallitsijoita. Raamattu jopa sanoo, että Dareios suosi Danielia enemmän kuin niitä kahta muuta hallitusmiestä. Hän asetti Danielin vastuuseen hallituksen politiikan muodostamisesta ja kaikkien hovin neuvonantajien ja viisaiden opettamisesta: "Daniel oli etevämpi muita valtaherroja... ja kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi" (Dan. 6:3).

Daniel oli selvästi kiireinen profeetta. Ei kukaan voisi täyttää niin vaativia asemia olematta kamalan kiireinen. Voin vain kuvitella, minkälaisia paineita tälle palvelijalle oli asetettu, kiireisten aikataulujen ja aikaa vievien tapaamisten kanssa.

Silti mikään ei vienyt Danielia pois hänen rukousajoistaan. Rukous säilyi hänen pääasiallisimpana tehtävänään, mennen kaikkien muiden vaatimusten edelle. Yksinkertaisesti sanottuna, Daniel ei milloinkaan ollut liian kiireinen rukoilemaan. Kolme kertaa päivässä hän vetäytyi pois kaikista velvollisuuksistaan, taakoistaan ja vaatimuksistaan johtoasemassa, viettääkseen aikaa Herran kanssa.

Ei Danielin tarvinnut neuvotella muiden "menestyvien" johtajien kanssa, kuinka täyttää kutsumustaan. Ei hänen tarvinnut käydä seminaareissa oppiakseen, kuinka palvella väkijoukkoja asemassaan. Hän yksinkertaisesti vetäytyi kaikista toimistaan ja rukoili. Ja Jumala vastasi hänelle. Daniel sai kaikki viisautensa, opastuksensa, sanomat ja profetiat, kun hän oli polvillaan.

Minä uskon, että Daniel on meille esimerkkinä siitä, kuinka tärkeää on olla rukoileva palvelija hädän aikoina. Me näemme tämän hänen aikaisemmista vuosistaan, kun Nebukadnessar hallitsi. Kerran kuninkaalla oli häiritsevä uni, joka jätti hänet hämmentyneeksi, epävarmaksi ja pelokkaaksi. Hän pyysi näkijöitään selittämään sen unen hänelle, mutta yksikään ei osannut.

Nebukadnessar raivostui tästä. Hän kertoi hovilleen, "Te ette anna minulle mitään muuta kuin tyhmiä, tyhjiä sanoja. Te vain kiertelette, yrittäen ostaa aikaa. Mutta minä haluan totuutta. Minä tahdon vastauksia syvimpiin mietteisiini." Lopulta hän julisti, että kaikki näkijät on tapettava - astrologit, velhot, taikurit, jopa "viisaat", mukaan luettuna nuori Daniel ja hänen kolme jumalallista seuralaistaan.

Kun Daniel sai tietää tästä tappomääräyksestä, hän kutsui kokoon tapaamisen kolmen ystävänsä kanssa. Voit olla varma, että tämä kokoontuminen ei ollut "tilanneraporttia" varten, tai vaihtoehtojen tutkimista varten, tai sellaista silmäilyä varten, että toiset juutalaiset tulisivat esiin selviytymissuunnitelman kanssa. Ei, Daniel ja ne kolme nuorta heprealaista miestä tiesivät, että heidän oli kuultava Sanaa suoraan Herralta. Niin he menivät polvilleen ja huusivat Häneltä armoa ja apua.

Minkä uskomattoman rukouksen Daniel tarjosikaan: "Olkoon Jumalan nimi kiitetty iankaikkisesta iankaikkiseen, sillä hänen on viisaus ja voima. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä pimeydessä on, ja valkeus asuu hänen tykönänsä" (Dan. 2:20-22).

Tähän aikaan vanhan testamentin seurakunta oli alhaisimmassa pisteessään. Jumalan kansa oli menettänyt laulunsa, heidän ylistyksensä oli vaiennettu, ja nyt he ajelehtivat hengellisesti. Uskomaton hyvinvointi Babylonissa oli tarttunut monien sydämiin. Ja varmasti saatana iloitsi Israelin tilasta. Sitten, saadakseen asiat vielä huonommiksi, hän motivoi Nebukadnessarin julistamaan kuolemantuomion Danielille.

Nyt jokainen vangittu israelilainen katsoi Danieliin. Heidän tulevaisuutensa riippui siitä, kuinka hän oli kosketuksissa Herran kanssa. He ihmettelivät, "Puhuuko Jumala enää kenellekään? Kykeneekö kukaan lukemaan aikoja ja tietämään, mitä tapahtuu? Kuka voi havaita Herran salaisuuksia?"

Daniel tiesi tarkalleen, mitä oli tapahtumassa. Ja hän olisi voinut toimia monilla tavoilla. Hän olisi voinut järjestää valtavan marssin pääkaupunkiin, vaatimaan oikeutta juutalaisille. Mutta, kuten näette, maailmaan ja helvettiin eivät tee vaikutusta väkijoukot, lukumäärät ja mielenosoitukset. Eikä niihin vaikuta "megakirkot", valtavilla rakennuksilla ja jäsenmäärillä. Eikä niitä hämmennä järkevät, koulutetut, nuoret palvelijat, jotka käyttävät vaaleja tuloksien saamiseen, kysellen, "Mitä aiheita tahdotte meidän välttävän saarnoissamme? Kuinka kohtaisimme teitä, niin että tulisitte kirkkoon?"

Ei - ainoa tapa, joka milloinkaan tekee vaikutusta tähän maailmaan, tulee sellaisen synnin paljastavan sanan kautta, joka avaa sydämen. Maailma tarvitsee kuulla puhdasta Pyhän Hengen totuutta, joka leikkaa syvälle ja vastaa epäilevän sydämen huutoon.

Minä uskon, että kuningas Nebukadnessar kuvaa nykyaikaista ihmistä, joka huutaa, "Minulla on voimaa ja vaikutusvaltaa. Minulla on kaikki ne maalliset omaisuudet, mitä voin haluta. Kuitenkaan minulla ei ole rauhaa. Minulla on kysymyksiä, ja tarvitsen niihin vastauksia. Kaikki te ihmiset, jotka väitätte puhuvanne Jumalan puolesta - älyköt, lahkolaiset, jopa papisto - jos ette osaa vastata sydämeni huutoon, teillä ei ole oikeutta olla olemassa. Teillä ei ole tarkoitusta. Olette tarpeettomia tälle yhteiskunnalle."

Kun olin Dallasissa vähän aikaa sitten, kävin seurakunnassa, jota mainostettiin "kansankirkoksi". Jumalanpalvelus oli niin muuteltu, että se oli törkeän epäkunnioittava. Kansa joi virvokkeita ja ahmi donitseja, kun heidän lapsensa juoksentelivat päättömästi.

Jumalanpalvelus alkoi "koomisella" sketsillä auton ostamisesta. Sitten ylistysryhmä lauloi muutaman "crossover"-laulun - rakkauslauluja, joita saattaisit laulaa omalle kullallesi. Lopulta paimen, filosofian tohtori, nousi ylös kädessään pieni paperinpala, sisältäen hänen koko sanomansa. Hän puhui kymmenen minuuttia siitä, kuinka voit nauttia työstäsi.

Tämä palvelu oli alkanut naapurustokyselyllä, jossa kysyttiin kansalta, mitä he tahtoisivat kirkkoon. Sen tuloksena palvelukset suunniteltiin olemaan täysin ihmisten mielten mukaisia. Kuitenkin, kun katselin ympärilleni siinä seurakunnassa, näin miehiä ja naisia, joilla selvästi oli syviä ongelmia, joihin tarvittiin vastauksia. Teini- ikäiset näyttivät tylsistyneiltä. Sydämeni särkyi näiden ihmisten tähden. Jokainen siellä tarvitsi sanaa taivaasta, kuitenkin kaikki, mitä he saivat, oli turhaa. Miksi? Ihmiset saarnatuolissa kiertelivät ja kaartelivat, koska he olivat menettäneet kosketuksen Jumalaan.

Kun tämä kansakunta näkee seinässä käsin kirjoitetun tuomion tekstin,
kansa huutaa itselleen rukoilevia johtajia.

Kun Jumalan tuomion sormi tulee näkyviin Amerikassa, kansa ei enää käänny menestyvien saarnaajien puoleen, jotka väittävät, "Kaikki on hyvin." Ennemmin he reagoivat kuin israelilaiset - etsien Danielin seuraa, jumalallista kansaa, joka osaa lukea aikoja.

Danielin kirjan luvussa viisi, Nebukadnessarin poika Belsassar oli valtaistuimella. Tämä pakanakuningas järjesti valtavat juhlat tuhannelle herroistaan. Kun juopuneet juhlavieraat riehuivat, kuningas käski palvelijoitaan tuomaan ne kultaiset ja hopeiset astiat, jotka oli otettu juutalaisten temppelistä Jerusalemista. Pian Belsassarin herrat, vaimot ja sivuvaimot joivat vapaasti näistä pyhitetyistä astioista.

Yhtäkkiä, yliluonnollisella hetkellä, ihmiskäden sormet ilmestyivät juhlaan ja alkoivat kirjoittaa viestiä seinään. Se oli varoitus, että tuomio oli ovella. Raamattu sanoo, "Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat. Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät.

Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä." Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät" (Dan. 5:6-9).

Mikä kauhun täyttämä tilanne. Silti, minä kerron teille, eräänä päivänä, hyvin pian, menestyvä Amerikka tulee kokemaan vastaavanlaisen järkytyksen. Kirjoitus on nyt seinällä, eikä ole epäilystäkään siitä, ettei tuomio olisi ovella. Kuten Belsassar, kansakuntamme johtajat tulevat olemaan murheellisia, heidän kasvonsa muuttuvat, heidän polvensa vapisevat.

Silti, tästä huolimatta, palvelijat Amerikassa saarnaavat väärää rauhaa. Kaikkialla ympäri maata myönnytyksiä tekevät paimenet väittävät, että Jumala ei milloinkaan alentaisi Amerikkaa, koska me lähetimme niin monta lähetyssaarnaajaa maailmaan. Kuitenkaan nämä paimenet eivät mainitse, että tuomio on varmasti tulossa, koska me olemme tappaneet 40 miljoonaa lasta abortilla. Kun kirjoitus ilmestyy seinään, sellaisten saarnaajien kielet sidotaan. He ovat jo valmiiksi "ulkopuolella" - koska Jumala paljastaa viisautensa ainoastaan rukoileville ihmisille.

Minä sanon kaikille papeille: Jumala sinua auttakoon, jos et ole rukoileva ihminen. Näinä pahuuden ja mielihyvän aikoina sinun tulisi olla suljettuna sisään Herran kanssa. Mitä teet, kun Jumalan käden kirjoitus ilmestyy, ja kansasi pyytää sinua lukemaan aikoja? Kuinka monta vitsiä silloin kerrotaan saarnatuolista? Kuinka vastaat heille silloin, kun saarnojasi keskeytetään ja huudetaan, "Pappi, kerro meille, mitä on tapahtumassa. Onko tämä tuomio? Mitä tapahtuu seuraavaksi? Miksi et varoittanut meitä tästä ollenkaan? Kerroit meille kaiken olevan hyvin - mutta me olemme menettäneet kaiken."

Olen jatkuvasti järkyttynyt siitä, mitä vaaliehdokkaat kertovat meille ihmisille, saadakseen heitä ilmestymään kirkkoon. "Nykyaikaiset" Jumalanpalvelukset saattavat näyttää toimivan nyt, menestyvinä aikoina. Mutta ymmärtäkää, mitä tapahtuu, kun Jumalan sormi ilmestyy, ja ihmisten pankkitilit alkavat huveta, heidän lapsensa kääntyvät huumeisiin, heidän perheensä hajoavat. Silloin lampaat eivät tahdo kuulla "vaahtokarkkisaarnaamista". He tahtovat totuutta, puhdasta ja väärentämätöntä.

Belsassarin hovi vapisi tästä äkillisestä tapahtumien kulun käännöksestä. Kukaan ei tiennyt, mitä oli tapahtumassa. Äkkiä juominen loppui. Ja kun kuningas vapisi, joku sanoi, "Valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja... että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa" (Dan. 5:11-12).

Niin Belsassar kutsui paikalle Danielin. Hän kertoi profeetalle, "Kaikki nämä viisaat eivät osaa kertoa minulle mitään. He eivät osaa tulkita tuota kirjoitusta seinässä. Mutta minä olen kuullut, että sinä osaat havaita ajat. Kerro totuus ja selvitä epäilykseni" (katso 5:16).

Kun Daniel puhui, hän ei kuorruttanut totuutta sokerilla. Hän oli ollut polvillaan ja hän tiesi tarkalleen, mitä tämän kansan piti kuulla. Niin hän kertoi sen niin kuin se oli: "Sinä.. Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi.. vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan.. Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.. sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu" (5:22-23, 26-27).

Tämä oli sellaista tahratonta totuutta, jota Belsassar herroineen halusi kuulla. Se oli totuus, joka selvitti heidän epäilyksiään, koska se kertoi heille tarkalleen, missä pisteessä he olivat. Itse asiassa Belsassar oli niin kiitollinen, että hän nimitti Danielin valtakunnan johtavaksi hallitsijaksi.

Älkää siis sanoko, että kääntymättömät eivät halua tuomitsevaa, suoraa saarnaamista. Älkää!

Vaarat kohtaavat jokaista rukoilevaa henkilöä.

Kuka tahansa rukoileva ihminen on ruoska helvetille. Ja saatana tekee mitä tahansa voimassaan lopettaakseen tuon ihmisen rukoukset. Daniel oli jo valmiiksi todistanut hänen rukoustensa vaikutukset Nebukadnessarille ja Belsassarille. Nyt, Dareioksen hallituksen aikana, saatana laittoi alulle suuren salaliiton vaientaakseen Danielin rukoukset. Profeetan rukous oli järisyttänyt helvettiä niin, että raivostunut paholainen järjesti Babylonin koko hallituksen häntä vastaan.

Muistakaa, että Danielille oli osoitettu paikka yli kaikkien muiden johtajien maassa. Nuo poliitikot näkivät Danielissa sellaisen viisauden, kunnian ja suosion, joka teki heidät kateellisiksi. Ja nyt he juonittelivat häntä vastaan: "Valtaherrat sekä satraapit etsivät Danielia vastaan syytä valtakunnan hallinnossa. Mutta he eivät voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta, sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä laiminlyöntiä eikä rikkomusta löydetty" (Dan. 6:4).

Daniel oli virheetön, niin että Babylonin johtajat eivät saaneet häntä kiinni yhdestäkään synnistä. He tulivat lopulta siihen tulokseen, että ainoa tapa saada profeetta kiinni, oli hänen Jumalan kanssa kulkemisensa kautta. He sanoivat, "Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä - ellemme löydä sitä hänen jumalanpalveluksessaan" (6:5). Saisipa Jumala sanoa tämän meistä tänä päivänä!

Nämä johtajat tiesivät, että Daniel rukoili kohti Jerusalemia kolme kertaa päivässä. Ja he yhdistivät hänen suosionsa hänen rukouksiinsa. Niin he panivat täytäntöön suunnitelman lopettaakseen hänen rukoilemisensa. Kuinka? Minä uskon, että he yrittivät viedä Danielin aikaa kiireillä. Hänen virkamiestoverinsa yrittivät saada häntä mukaan tärkeisiin, työhön liittyviin kiireisiin niin, ettei hänellä olisi aikaa rukoilla.

Rakkaat, tämä on yksi ensisijaisista suunnitelmista, joita saatana käyttää kaikkia uskovia vastaan. Ja se on erityisen yleinen salaliitto Jumalan palvelijoiden keskuudessa. Jos kysyt papilta, miksi hän ei rukoile, hän luultavasti kertoo sinulle, että hänellä ei ole aikaa. Hänen paimenen roolinsa vaatimukset ovat niin aikaa vieviä, että hänen täytyy käyttää kaikki se aika, mitä hänellä on jäljellä, saarnojensa valmisteluun.

Monet kristityt lankeavat samaan kiusaukseen. He sanovat, "Minulla on liian vähän aikaa rukoilemiseen. Työni vie kaiken aikani." Jopa kotiäidit väittävät, "Minulla ei ole päivän aikana hetkeäkään aikaa rukoilla. Kun saan lapseni puettua, talon siivottua ja laitettua ruokaa, minulla ei ole jäljellä yhtään aikaa."

Filosofi Sren Kierkegaard viittasi kristittyjen kiireisyyteen kuin narkomaniaan. Hän havaitsi, että se johtaa kaksimielisyyteen. Hän sanoi, että kun ihmiset lankeavat syvemmälle kiireisyyteen, heidän rakkautensa totuutta kohtaan luisuu syvemmälle unohdukseen. Sitten heidän aktiviteettiensä kiihottamina ja aina kasvavien ajan vaatimusten kanssa, heille tulee mahdottomaksi ymmärtää sitä vaaraa, jossa he ovat. Heillä on Jumalan Sanan peili, mutta he eivät enää voi seisoa paikallaan tarpeeksi kauan, että he näkisivät, mitä se heijastaa.

Minä uskon, että kiireinen ihminen, joka rukoilee harvoin, on pahemmassa tilassa kuin joku, jolla on tappava tauti. Kuinka? Hänestä tulee lisääntyvässä määrin tyytyväinen olotilaansa. Ja kaiken aikaa hänestä tulee vähemmän rukoileva ja vähemmän tietoinen Jumalasta. Ajan kuluessa hänen syyllisyydentuntonsa haihtuu, kunnes hän menettää sen täysin.

Daniel tiesi, ettei hän olisi voinut selviytyä päivääkään rukoilematta. Niin hän pitäytyi rukoilemisessa, vaikka hänen työkaverinsa kaatoivat hänelle lisää työtä. Tiedätte, kuinka kertomus menee - lopulta julistettiin kolmenkymmenen päivän mittainen rukouskielto. Se oli laki, joka oli selvästi kohdistettu Danielille. Kuitenkaan, edes silloin Daniel ei halunnut lopettaa helvettiä järisyttäviä rukouksiaan - ja hän päätyi leijonien luolaan.

Saatat ihmetellä, mikä motivoi Danielia rukoilemaan niin säännöllisesti. Mikä laittoi hänet jatkamaan rukoilua, vaikka kuoleman uhka riippui hänen päänsä yllä? Miksi tämä 80 vuotta vanha mies tahtoi jatkaa sydämensä vuodattamista Herralle niin hartaasti, kun muu seurakunta ei enää etsinyt Jumalaa?

Ajattele sitä suurenmoista vaivannäköä, jota Daniel näki omistautuessaan rukoukseen. Hän eli oman aikansa New York Cityssä - suuressa, mahtavassa ja hyvinvoivassa Babylonissa. Ja hän eli aikana, jolloin oli henkinen apatia - juopumus, mielihyvän etsiminen ja ahneus Jumalan kansan keskuudessa. Lisäksi hän oli kiireinen johtaja, jonka ajankäyttöä tarvittiin joka puolella.

Kerronkin sinulle, että rukous ei tule luonnollisesti kenellekään, mukaan luettuna Daniel. Kurinalainen rukoushetki on helppo aloittaa, mutta vaikea jatkaa. Sekä meidän lihamme että paholainen ovat liitossa sitä vastaan. Kuinka meistä siis tulisi rukouksen ihmisiä?

Hengellisen rappeutumisen ja uhkaavan tuomion aikoina
Jumala etsii tietyn tyyppistä rukoilevaa ihmistä.

Jeremian luvussa viisi Jumala puhui, "Kiertäkää Jerusalemin katuja.. etsikää sen toreilta: jos löydätte yhdenkään, jos on ainoatakaan, joka tekee oikein, joka noudattaa uskollisuutta, niin minä annan anteeksi" (Jer. 5:1) Toisin sanoen, Herra sanoi, "Minä armahdan, jos voin löytää edes yhden sellaisen ihmisen, joka etsii minua."

Jumala oli todella siunannut ja suojellut tätä kansaa. Israelin profeetoista ja papeista oli tullut saalistavia susia. He rikastuivat viattomista sieluista, varastaen köyhiltä ja leskiltä. Lisäksi he eivät enää surreet syntiä ja he kieltäytyivät ojennuksesta. He halveksivat Jumalan pyhyyttä, näkemättä eroa puhtaan ja saastaisen välillä. He sulkivat silmänsä synnille, saarnaten valheita ja väittäen valheellisesti, "Näin sanoo Herra".

Jumala etsi turhaan yhtä miestä, joka asettuisi kaikkea sitä vastaan: "Minä etsin heidän joukostansa miestä, joka korjaisi muurin ja seisoisi muurinaukossa minun edessäni maan puolesta, etten minä sitä hävittäisi, mutta en löytänyt" (Hes. 22:30).

Nyt, Babylonian vankeuden aikana, Jumala löysi sellaisen miehen Danielissa. Ja tänä päivänä, enemmän kuin milloinkaan historiassa, Herra etsii samanlaisia jumalallisia miehiä ja naisia. Hän etsii uskollisia palvelijoita, jotka tahtovat "korjata muurin" ja "seisoa aukossa" - tehdä tekoja, jotka voidaan toteuttaa ainoastaan rukouksen kautta.

Kuten Daniel, sellainen ihminen löytyy Jumalan Sana kädessään. Kun Pyhä Henki tuli Danieliin, profeetta oli lukemassa Jeremian kirjaa. Silloin Henki paljasti, että Israelille oli tullut Jumalan vapautuksen aika. Kun ilmestys tuli, Danielin oli rukoiltava: "Minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa. Minä rukoilin Herraa, Jumalaani" (Dan. 9:3-4).

Jumalan Henki tarkkailee kansakunnan seurakuntia ja paimenten opiskeluja, etsien niitä, jotka syventyvät ahkerasti Sanaan. Sellaiset palvelijat eivät tavoittele pelkästään Raamatun tuntemista. He etsivät hengellistä voimaa, synnin kuolettamista, totuutta, joka tekee vapaaksi. He näkevät selvästi, mitä maassa on tapahtumassa, koska he havaitsevat sen Jumalan Sanasta. Kun Herra kerran löytää sellaisia ihmisiä, hän siunaa heitä rukouksen hengellä.

Rukoileva palvelija näkee seurakunnan tilan -
ja hän lukee itsensä syyllisten mukaan.

Danielin täytyi olla innoissaan, kun hän havaitsi, että oli tullut se hetki, jolloin Jumala palauttaa kansansa. Kuitenkin, kun hän näki Israelin hengellisen tilan, profeetta oli surullinen. Kansa oli tullut tyytyväiseksi Babylonin synneistä - etsien mielihyvää ja menestystä, ajautuen kauas niistä moraalisista standardeista, joita he kerran kunnioittivat.

Daniel tiesi, että Jumalan kansa ei ollut valmis ottamaan vastaan palautusta. Moittiko profeetta vertaisiaan heidän synneistään? Ei - Daniel yhdisti itsensä siihen moraaliseen rappioon, joka ympäröi häntä. Hän julisti, "Me olemme syntiä tehneet, olemme väärin tehneet, olleet jumalattomat ja uppiniskaiset; me olemme poikenneet pois sinun käskyistäsi ja oikeuksistasi.. Herra, meidän on häpeä... koska me olemme tehneet syntiä sinua vastaan" (Dan. 9:5,8).

Minä uskon, että tämä on totta myös Jeesuksen Kristuksen seurakunnassa tänä päivänä. Me emme ole siinä tilassa, että vastaisimme Jumalan tahtoon tehdä suuri uudistuksen työ meissä. Kuten Israel, me olemme tulleet pahan yhteiskuntamme syntien saastuttamaksi. Ajattele:

Kalifornian laki on tehnyt pakolliseksi, että peruskouluissa on opetettava homoseksuaalisuutta hyväksyttävänä, vaihtoehtoisena elämäntapana. Ryyppyjuhlat ovat levinneet yliopistojen kampuksilta lukioihin ja yläasteille. Ja internetistä on tullut pornon todellinen valtatie. Lähes 30 vuotta sitten ennustin kirjassani "Näky", että elektroninen laatikko toisi kauheita pornografian muotoja koteihimme. Tänä päivänä 90 prosenttia internet-toiminnasta liittyy pornoon.

Yksinkertaisesti sanottuna, me elämme nykypäivän Babylonissa. Ja surullisesti, kristityt ovat omineet itselleen yhteiskunnan syntisiä tapoja. Saamme säännöllisesti kirjeitä kristityiltä vaimoilta, jotka kirjoittavat, "Minä tunsin aviomieheni ajelehtivan kauemmas minusta, enkä voinut käsittää miksi. Sitten avasin hänen työhuoneensa oven ja löysin hänet tuijottamasta pornoa internetissä."

Erityisesti nuoret ovat helppoa saalista saatanan juonille. Valtavat joukot kristittyjä teinejä latailevat koneisiinsa pahaa musiikkia Napsterin kautta. Tunnen yhden kristityn äidin, joka kävi atk-tunneilla oppiakseen selvittämään, mitä hänen teini- ikäinen lapsensa latasi internetistä. Kun hän avasi poikansa koneen tiedostoja, hän kauhistui näkemästään: murhaaja Charles Mansonin lauluja, lauluja poliisien tappamisesta, lauluja kuolemasta, itsemurhasta ja kaikenlaisesta satunnaisesta seksistä.

Jumala tahtoo voimakkaasti siunata kansaansa tänä päivänä - mutta jos meidän mielemme ovat tämän maailman saastuttamia, me emme ole sellaisessa tilassa, että ottaisimme vastaan Hänen siunauksiaan. Daniel teki tämän voimallisen julistuksen, "Niin tuli kaikki tämä onnettomuus meidän päällemme. Mutta me emme koettaneet lepyttää Herraa, meidän Jumalaamme, niin että olisimme kääntyneet pois synneistämme ja ottaneet vaarin sinun totuudestasi. Sentähden Herra valvoi ja antoi tämän onnettomuuden tulla meidän päällemme" (Dan. 9:13-14).

Daniel tarkoitti tällä, "Me näimme kaiken moraalin alennuksen maassamme. Ja me näimme paimentemme tavoittelevan vain omia etujaan. Koko yhteiskuntamme kiirehti kohti tuhoa. Silti me emme kääntyneet rukoukseen. Jos me vain olisimme rukoilleet, Jumala olisi kääntänyt meidät pois synneistämme. Hän jopa odotti meitä, tekemällä loisteliaita lupauksia meidän palauttamiseksemme. Mutta me emme antaneet Hänelle yhtään aikaa. Sen sijaan me jatkoimme hidasta ajelehtimista Hänestä poispäin, tullen tyydytetyiksi pahan yhteiskunnan synneillä. Siksi Hänen tuomionsa ovat tulleet yllemme."

Saatat kysyä - mikä on se rukous, joka järisyttää helvettiä? Se tulee uskolliselta, ahkeralta palvelijalta, joka näkee kansakuntansa ja seurakuntansa lankeavan syvemmälle syntiin. Tällainen ihminen lankeaa polvilleen, huutaen, "Herra, minä en halua olla osallinen siitä, mitä on tapahtumassa. Anna minun olla esimerkki sinun suojelevasta voimastasi tämän pahan ajan keskellä. Ei sillä ole merkitystä, vaikka kukaan muu ei rukoilisi. Minä aion rukoilla."

Daniel päätti puheensa kertomalla, "Ja kun minä vielä puhuin rukouksessa, tuli se mies, Gabriel.. hän opetti minua, puhui minulle ja sanoi: Daniel, nyt minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen.. sinä olet otollinen" (Dan. 9:21-23).

Missä ovat rukoilevat ihmiset Jumalan huoneessa tänä päivänä? Missä ovat ne uskolliset palvelijat, jotka etsivät Herraa yöllä ja päivällä? Nämä ovat niitä, joille annetaan taito ja ymmärrys, koska he ovat otollisia.

Kuten Daniel, nämä palvelijat samaistavat itsensä ja tunnustavat kansansa ja seurakuntansa synnit. Ja he huutavat nöyryydessä, "Oi Herra, näytä minulle, missä olen ajelehtinut, missä minulla on puutteita. Auta minua sitten kohtaamaan se ja toimimaan sen kanssa. Mitä se ikinä vaatiikin, Jumala, pidä minut polvillani. Minä ikävöin nähdä Sinun palauttavan seurakuntasi ennalleen."
Anton
 
Viestit: 56
Liittynyt: 11. Maalis 2020 02:55

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Juhani » 19. Helmi 2022 22:03

Sananlaskuja

14:5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
14:6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.

14:15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
14:16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.

14:21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
14:22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!

14:23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.

14:25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
14:26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.

14:31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
14:32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
Juhani
 
Viestit: 599
Liittynyt: 31. Tammi 2018 01:34

Re: Herran sanaa tälle päivälle

ViestiKirjoittaja Juhani » 26. Maalis 2022 22:39

Tisbeläinen Elia, eräs Gileadiin asettuneita siirtolaisia, sanoi Ahabille: "Niin totta kuin Herra, Israelin Jumala, elää, jonka edessä minä seison: näinä vuosina ei tule kastetta eikä sadetta muutoin kuin minun sanani kautta".
Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
"Mene pois täältä ja käänny itään päin ja kätkeydy Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.
Sinä saat juoda purosta, ja minä olen käskenyt kaarneiden elättää sinua siellä."
Niin hän meni ja teki Herran sanan mukaan: hän meni ja asettui Keritin purolle, joka on Jordanin itäpuolella.
Ja kaarneet toivat hänelle leipää ja lihaa aamuin sekä leipää ja lihaa illoin, ja hän joi purosta.
Mutta jonkun ajan kuluttua puro kuivui, koska siinä maassa ei ollut satanut.
Ja hänelle tuli tämä Herran sana:
"Nouse ja mene Sarpatiin, joka on Siidonin aluetta, ja asetu sinne. Katso, minä olen käskenyt leskivaimon elättää sinua siellä."
Niin hän nousi ja meni Sarpatiin. Ja kun hän tuli kaupungin portille, niin katso, siellä oli leskivaimo keräilemässä puita. Hän huusi tälle ja sanoi: "Tuo minulle vähän vettä astiassa juodakseni".
Kun hän meni hakemaan, huusi hän hänelle ja sanoi: "Tuo minulle myös palanen leipää kädessäsi".
Mutta hän vastasi: "Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole leipäkakkuakaan, vaan ainoastaan kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän öljyä astiassa. Ja katso, kerättyäni pari puuta minä menen leipomaan itselleni ja pojalleni, syödäksemme ja sitten kuollaksemme."
Niin Elia sanoi hänelle: "Älä pelkää; mene ja tee, niinkuin olet sanonut. Mutta leivo minulle ensin pieni kaltiainen ja tuo se minulle. Leivo sitten itsellesi ja pojallesi.
Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Jauhot eivät lopu ruukusta, eikä öljyä ole puuttuva astiasta siihen päivään asti, jona Herra antaa sateen maan päälle."
Niin hän meni ja teki, niinkuin Elia oli sanonut. Ja hänellä sekä myös Elialla ja vaimon perheellä oli syötävää pitkäksi aikaa.
Jauhot eivät loppuneet ruukusta, eikä öljyä puuttunut astiasta, sen Herran sanan mukaan, jonka hän oli Elian kautta puhunut.

1 Kun. 17:1-16
Juhani
 
Viestit: 599
Liittynyt: 31. Tammi 2018 01:34

EdellinenSeuraava

Paluu Raamattupalsta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron