2Kor. 2:11

Raamatun tutkiminen

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja eetu » 03. Syys 2017 09:11

Gal. 5:13. Te olette näet kutsutut vapauteen, veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.
14. Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
15. Mutta jos te purette ja syötte toisianne, katsokaa, ettette toinen toistanne perin hävitä.
16. Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä.
17. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte.
18. Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.
19. Mutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus,
20. epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot,
21. kateus, juomingit, mässäykset ja muut senkaltaiset, joista teille edeltäpäin sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, että ne, jotka semmoista harjoittavat, eivät peri Jumalan valtakuntaa.
22. Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
23. Sellaista vastaan ei ole laki.
24. Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
25. Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
eetu
 
Viestit: 250
Liittynyt: 04. Joulu 2016 17:42

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 03. Syys 2017 09:32

Tuo on niin ihana Raamatun paikka, eetu.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja systeri » 03. Syys 2017 10:58

jukka1954 kirjoitti:
systeri kirjoitti:...Mutta tuosta, että meillä ei oo taistelu lihaa vastaan josta vaisuliini kirjoitti niin tuli mieleen, että eikö se tarkoita sitä, että meillä ei oo taistelu toisiamme vastaan, mutta kuitenkin täytyy taistella omia lihan himoja vastaan ja kuolettaa ne Hengellä.


Kyllä se sitä tarkoittaa, että meillä ei ole taistelu ihmisiä vastaan. Lisäksi epäilen, ettei taistelu omia lihan himoja vastaan tuota voittoa niistä. Ei auta paastot, ei hartaimmatkaan rukoukset, ei kiivaimmatkaan taistelut. Tie vapauteen ei kulje taistelun kautta vaan kuoleman kautta.
- - -
Tämä seuraava ei sitten liity millään tavoin nimimerkki systeriin tai hänen hyviin kirjoituksiinsa, mutta tahdon tähän jatkoksi kirjoittaa.

Minusta usein näyttää siltä, että meillä uskovilla on kovin puutteellinen tieto siitä, mitä Raamatussa termillä liha tarkoitetaan. Se on saanut lähes kokonaan kielteisen muodon kielenkäytössämme, ehkä Paavalin suuremmoisesta teologiasta johtuen, mutta toki hänkin käytti sanaa useammassa merkityksessä. Alle olen kerännyt muutaman raamatunpaikan joissa puhutaan lihasta ja laittanut sulkuihin sanan merkityksen sen mukaan, kuin sen ymmärrän.

- minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani (turmeltuneessa, langenneessa luonnossani), asu mitään hyvää
- minkä nyt elän lihassa (tässä ajassa), sen minä elän Jumalan Pojan uskossa
- eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa (kehoaan)
- kaikki liha (maailma, ihmiset) on näkevä Jumalan autuuden
- tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa (ihmisenä)
- koska siis lapsilla on veri (sielu) ja liha (ruumis), tuli hänkin niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi
- ei kaikki liha (lihakudos) ole samaa lihaa
- jos ruoka on viettelykseksi veljelleni, en minä ikinä enää syö lihaa (eläimen lihaa)

Esimerkkejä on enemmänkin, mutta tuossa muutama (osaksi hapuileva) synonyymi kreikankielen sanalle sarks-liha.


En koe Jukka että nämä voisivatkaan olla mitenkään minua vastaan :thumbup: Ehkä en vaan osaa tuoda ajatuksiani julki :think: Minusta se on prosessi päästä tuohonkin mitä tässä loppuketjussa Raamatunpaikoilla ja ajatuksilla tarkoitetaan. Jos mieleesi tulee esim kateellinen ajatus tai katkeruuden vähäinenkään tunne, niin silloin voi laittaa kädet ristiin (tai ei) ja huokaista ...kiitos Jeesus että vapautat näistä.Mm sitä on mielestäni tuo Hengellä kuolettaminen.Kiittää siitä että mulla ei oo aihetta tuollaiseen vaikka vihollinen yrittäis kuiskutella .Vai miten teidän mielestä tässä tapauksessa pitäis toimia?? En välttämättä oo tarkoittanu juomista haureutta tappamista tai muuta.
systeri
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja systeri » 03. Syys 2017 11:05

Vai onko niin että täällä kuljetaan niin ehyinä ,että tälläisille ajatuksille ei saa antaa palaakaan :wave:
systeri
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja Jukka » 03. Syys 2017 13:30

systeri kirjoitti:Vai onko niin että täällä kuljetaan niin ehyinä ,että tälläisille ajatuksille ei saa antaa palaakaan :wave:


Tuskin täällä kukaan eheydellään voi ylväillä, mutta onnellisia ovat ne, jotka saavat vaeltaa Jumalan rauhassa, Jeesuksen ansion tähden. Minä lukeudun Jumalan tutkimattomasta armosta heihin, jotka uskovat, että "minun vanhurskauteni on taivaassa, Jumalan oikealla puolella".

Minulta kului vuosikymmeniä uskovaisena, kun yritin elää riittävän hyvin ja kelvata Jumalalle. Pelastukseni oli yhtä kuin Jeesuksen työ + oma kilvoitteluni. Pakanana en yrittänyt hankkia pelastukseeni lisäpisteitä ympärileikkauksella tms mitä laki juutalaisilta edellytti, mutta kuten kaikkien ihmisten sisimmässä oli minullakin tarve miellyttää Jumalaa, tuoda jotain Hänelle. Se piirre on luonnossamme ja yritämme monin tavoin palkita Jumalaa saamastamme pelastuksesta ja säilyttääksemme sen. Voi kulua pitkiä aikoja (kuten minulla 40 vuotta) ennen kuin oikeasti ymmärsin ja uskossa omistin, että Jeesuksen veri piisaa ja Hänestä, yksin Hänestä, tuli minun vanhurskauteni pyhän Jumalan edessä. Kiitos Jumalalle; selvisin valheistani ja omavanhurskaudessa rakentamastani itsepetoksesta ja narrin paratiisista.

Kuten tiedät(te) kirjoitan paljon eksytyksistä ja varoitan harhaopeista sekä niiden opettajista. Teen niin, koska koen, että se on tehtäväkseni tullut, mutta mieluiten kirjoittaisin vain Jumalan evankeliumista ja kertoisin sen armon suloisuudesta, jonka voimme kaikki omistaa lahjana Jeesuksen lunastustyön ansion tähden...
...no jopas, kävin keittämässä kahvia (minua patalaiskaa ja saamatonta vätystä kun alvariinsa väsyttää) ja palatessani tähän päätteelle en enää muista mitä piti vielä jatkoksi kirjoittaa... kai tämä on jonkun sortin dementiaa tai sitten tämä on sitä, minkä eräs pappi tilastani lausui:

status mania etaniensis, tila hiipivä hulluus :lol:
Jukka
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja pekka » 03. Syys 2017 15:22

jukka1954 kirjoitti:
systeri kirjoitti:Vai onko niin että täällä kuljetaan niin ehyinä ,että tälläisille ajatuksille ei saa antaa palaakaan :wave:


Tuskin täällä kukaan eheydellään voi ylväillä, mutta onnellisia ovat ne, jotka saavat vaeltaa Jumalan rauhassa, Jeesuksen ansion tähden. Minä lukeudun Jumalan tutkimattomasta armosta heihin, jotka uskovat, että "minun vanhurskauteni on taivaassa, Jumalan oikealla puolella".

Minulta kului vuosikymmeniä uskovaisena, kun yritin elää riittävän hyvin ja kelvata Jumalalle. Pelastukseni oli yhtä kuin Jeesuksen työ + oma kilvoitteluni. Pakanana en yrittänyt hankkia pelastukseeni lisäpisteitä ympärileikkauksella tms mitä laki juutalaisilta edellytti, mutta kuten kaikkien ihmisten sisimmässä oli minullakin tarve miellyttää Jumalaa, tuoda jotain Hänelle. Se piirre on luonnossamme ja yritämme monin tavoin palkita Jumalaa saamastamme pelastuksesta ja säilyttääksemme sen. Voi kulua pitkiä aikoja (kuten minulla 40 vuotta) ennen kuin oikeasti ymmärsin ja uskossa omistin, että Jeesuksen veri piisaa ja Hänestä, yksin Hänestä, tuli minun vanhurskauteni pyhän Jumalan edessä. Kiitos Jumalalle; selvisin valheistani ja omavanhurskaudessa rakentamastani itsepetoksesta ja narrin paratiisista.

Kuten tiedät(te) kirjoitan paljon eksytyksistä ja varoitan harhaopeista sekä niiden opettajista. Teen niin, koska koen, että se on tehtäväkseni tullut, mutta mieluiten kirjoittaisin vain Jumalan evankeliumista ja kertoisin sen armon suloisuudesta, jonka voimme kaikki omistaa lahjana Jeesuksen lunastustyön ansion tähden...
...no jopas, kävin keittämässä kahvia (minua patalaiskaa ja saamatonta vätystä kun alvariinsa väsyttää) ja palatessani tähän päätteelle en enää muista mitä piti vielä jatkoksi kirjoittaa... kai tämä on jonkun sortin dementiaa tai sitten tämä on sitä, minkä eräs pappi tilastani lausui:

status mania etaniensis, tila hiipivä hulluus :lol:


Sit venia verbo. :D
"Sillä kärsivällisyys on teille tarpeellinen, tehdäksenne Jumalan tahtoa, että te lupauksen saisitte." Hepr. 10:36

https://annabella-wargh.webnode.fi/
Avatar
pekka
Site Admin
 
Viestit: 5194
Liittynyt: 22. Marras 2010 21:51

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja Jukka » 03. Syys 2017 17:20

tilastaan Jukka kirjoitti:Status mania etaniensis - tila hiipivä hulluus

Pekka kirjoitti:Sit venia verbo


Omnia tempus habent :wise3:

KIITOS
Jukka
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja systeri » 03. Syys 2017 20:14

Jukka...musta tuntuu että meillä ei ihan kohtaa ajatusmaailmat ,tai oikeastaan vissiin kenenkään kans enää täälä :think: mutta tulipa nyt taas käytyä sössöttämäs täälä tämän verran :lol: :wave:
systeri
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja Jukka » 03. Syys 2017 20:17

systeri kirjoitti:Jukka...musta tuntuu että meillä ei ihan kohtaa ajatusmaailmat ,tai oikeastaan vissiin kenenkään kans enää täälä :think: mutta tulipa nyt taas käytyä sössöttämäs täälä tämän verran :lol: :wave:


Jaa, vai niin. Aika samoilla aalloilla kyllä minun mielestä ollaan.
Jukka
 

Re: 2Kor. 2:11

ViestiKirjoittaja systeri » 03. Syys 2017 21:37

Noh...mä voin vielä sen verran valaista ,että en minäkään siksi halua tehdä parannusta, että voisin ansaita sillä jotain vaan siksi että voisin elää vapaasti ja rauhassa lihan saastutuksilta, niin että ne hyvät hedelmät näkyisi myös. Vai eikö parannuksen teko kuulu enää uskovalle ollenkaan?? Isä meidän rukouskin jo opettaa toisin...anna meille meidän velkamme anteeksi äläkä saata kiusaukseen ym.
systeri
 

EdellinenSeuraava

Paluu Raamattupalsta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa

cron