Ristiriitako? (Hepr:10:26)

Raamatun tutkiminen

Re: Ristiriitako? (Hepr:10:26)

ViestiKirjoittaja talmiid » 04. Helmi 2014 10:05

Hyvien kirjoitusten jälkeen seuraavaa pientä asiaa:

Mikko Murpatti kirjoitti:Room 8
35 Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
36 Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37 Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
38 Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat,
39 ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

Pääsemme perille pysyessämme totuudessa (sanassaan, tahallamme rikkomatta) ja rakkaudessa.
Niitä, jotka eivät voi estää perille pääsyämme, on 17 (yllä lueteltu), joka on perille pääsyn, voiton luku:
Israel lähti Egyptistä kuukauden 14. päivänä, kulki 3 päivän matkan ja ylitti Kaislameren 17. päivänä.
talmiid
 
Viestit: 5
Liittynyt: 10. Joulu 2013 07:14

Re: Ristiriitako? (Hepr:10:26)

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 16. Maalis 2014 23:47

Kyllä .Totuudessa pysyminen on se hyvä ,jolla pysytään sillä tiellä ,joka vie Taivaaseen aikanaan.Jos totuutta ei Rakasta ja ei ymmärrä Raamatun tekstiä niin ,että se on Pyhässä Hengessä aukaistu niin silloin se eksyminen on liian helpoksi tehty ja sille eksyttävälle tielle kyllä riittää ohjaajia tuolla näkymättömässä maailmassa.Me emme eksy kun janoamme Totuutta aina.Janoaminen Herrassa raivaa meidän tien läpi vaikeimmankin viidakon ja olemme selvillä nyt lopunajassa millilleen missä mennään ja Kiitos on Jumalan.
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Ristiriitako? (Hepr:10:26)

ViestiKirjoittaja Siivetön » 27. Kesä 2014 12:56

Täälä on aloitukseen tullut jo paljon hyviä vastauksia, mutta laitan vielä joitain ajatuksia jatkoksi.7

Tulisi erotta langenneet ja uskosta luopuneet.

Langennut on sellainen, mistä Raamattu puhuu, että uskova lankeaa, mutta nousee jälleen.

Luopunut on taas tapaus, jolle käy kuin Saulille, että Jumalan henki poistuu hänestä.

Eli niin kauan kuin ihmisellä on tahto palata Herran luokse, Hänessä vielä vaikuttaa Jumala kutsuva henki, mutta kun tuo henki poistuu kuten Saulin kohdalla, ollaan siinä tilassa ettei saada enää tilaa mielenmuutokselle, eli ei ole enää edes halua palata.

En usko että kukaan ihminen voi tarkasti sanoa, mikä on se kohta tai teko, joka aikaansaa sitten sen lopullisen eron Jumalasta ja siksi meidän jokaisen tulisikin vaeltaa alati herkällä tunnolla, ettemme tietoisesti polkisi jalkoihimme Jeesuksen verta ja ylenkatsoisi armon henkeä.

Yksi väkevä eksytys tähän tilaan saattaa olla tälläkin foorumilla puhuttu "synnittömyys" oppi, jossa kuvitellaan että ihminen ei enää saata syntiä tehdä.
Tuossa luulossa saattaa sydän paatua, koska kieltäydytään näkemästä omia rikkomuksiaan ja näin ollen myöskin kieltäydytään tunnustamasta omat syntinsä ja vain niiden kohdalla, jotka syntinsä tunnustavat ja hylkäävät, tapahtuu laupeus.
Siivetön
 

Re: Ristiriitako? (Hepr:10:26)

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 27. Kesä 2014 20:58

Meillä oli juuri tänään kylässä yksi entinen veli, joka on julkisesti ja selvin sanoin jo vuosia sitten luopunut uskosta.
Kuitenkin pidän tuosta ihmisestä erittäin paljon. Hän ei ole mikään riidanhaastaja, vaan hänen kanssaan voi keskustella aiheesta kuin aiheesta ihan leppoisissa tunnelmissa. Eikä hän pyri minun uskoani horjuttamaan, vaikka itse onkin tullut tuollaiseen ratkaisuun elämässään. Surullistahan se on ja jatkamme toki rukousta hänen puolestaan, mutta sillä välin olen hänen ystävänsä muuten vain.

"Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon (Job.6:14)."
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Edellinen

Paluu Raamattupalsta

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa

cron