lonelyrider kirjoitti:Mietin tuota sinun tilannettasi ja vaikuttaa näin maallikon näkökulmasta siltä että sinulla on paniikkihäiriö, ei niinkään ahdistushäiriötä. Ainakin itse pystyn erittelemään mistä johtuu, eli mikä laukaisee ahdistuskohtauksen, tosin se on osittain kokemuksenkin tuomaa tulosta jo, että olen oppinut hakemaan ja löytämään syyt. Tarkoitin sillä kertomisella juuri sitä, että jos voisi joka kerta kun kohtaus tulee, niin eritellä kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksia yleensäkin. Mutta ilmeisesti sinun tapauksessa se ei onnistu.
Paniikkihäiriö, ainakin mitä yhdellä ystävälläni on, niin se tosiaan tulee yhtäkkiä vaikka kaupan kassalla tai vaikka yöaikaan yhtäkkiä... uskoisin että esim. stressi voi vaikuttaa siihen ja elämänmuutokset yleensäkin, miten oireilee, näin olen ystäväni kertomusten mukaan ymmärtänyt.
Entä lääkitys, en ole niiden puolestapuhuja, kuten varmaan palstalla olet sinäkin saanut lukea, mutta auttaisiko se hallitsemaan elämää ja saamaan se tasapainoon? Vai onko sinulla lääkitystä oireisiin?
Ajattelen että se voisi olla paniikkihäiriössä ihan suotavaa, jos ei voi lähteä mitenkään purkamaan tilannetta, mistä johtuu. Uskon tosin, että myös paniikkihäiriössä on laukaisevat tekijänsä ja jos itsellä olisi kyseisiä oireita, koettaisin löytää syyt ja seuraukset, ainakin ensin... mutta jos oireet ovat mahdottoman hirveitä kantaa, ei syytä ole itseäänkään piinata, jos oireet eivät ala helpottamaan. Ja tietenkin rukous on ykkönen, se asia on aina ensin pidettävä mielessä, että hakee rukoustukea, niinkuin olet tehnytkin.
Jokatapauksessa rukoilen puolestasi ja uskon että Jumala haluaa helpottaa taakkojasi, olethan Hänelle rakas lapsi ja mitä muuta kuin hyvää Hän voisi sinulle tahtoa. Siunausta.
Tuohon yhtyen sanon Aaameen!!!
Joo olen vähän lukenut tuolla palstalla mutta uskon pärjääväni ilman lääkitystä. Rukous on minun ykköseni.
Kiitos esirukouksestasi! Jumala siunatkoon sinua runsaasti, lovelyrider!