Sivu 1/1

Keskitavlen Depressio-Blues..:o(

ViestiLähetetty: 11. Helmi 2018 18:03
Kirjoittaja pehmytpusu777
Olen flegmaattinen otus.. ei tee mieli lähteä minnekään.. ei oikein mikään kiinnosta.. Herramme Jeesus, anna suuri ilo ja Pyhän Henkesi Voima.. Anna kevääsi tulla sieluuni ja voimista mut.. onta viikkoa ollut täyttä debist:o(

Re: Keskitavlen Depressio-Blues..:o(

ViestiLähetetty: 15. Helmi 2018 01:30
Kirjoittaja Jukka
pehmytpusu777 kirjoitti:Olen flegmaattinen otus.. ei tee mieli lähteä minnekään.. ei oikein mikään kiinnosta.. Herramme Jeesus, anna suuri ilo ja Pyhän Henkesi Voima.. Anna kevääsi tulla sieluuni ja voimista mut.. onta viikkoa ollut täyttä debist:o(


Eikö Sinulle riitä Jeesuksen lunastustyö?

"Kevät aamu sulle murheen yöstä
kirkastuu luona Golgatan..."

Re: Keskitavlen Depressio-Blues..:o(

ViestiLähetetty: 15. Helmi 2018 09:26
Kirjoittaja Jukka
Jukka kirjoitti:
pehmytpusu777 kirjoitti:Olen flegmaattinen otus.. ei tee mieli lähteä minnekään.. ei oikein mikään kiinnosta.. Herramme Jeesus, anna suuri ilo ja Pyhän Henkesi Voima.. Anna kevääsi tulla sieluuni ja voimista mut.. onta viikkoa ollut täyttä debist:o(


Eikö Sinulle riitä Jeesuksen lunastustyö?

"Kevät aamu sulle murheen yöstä
kirkastuu luona Golgatan..."


Kun nyt vilkaisin yöllä (matkalta kotiin tultuani) kirjoittamaani viestiä Sulle, niin tuli mieleeni, että se tuntui ehkä aika kovalta ja tylyltä, mutta sellaiseksi en sitä tarkoittanut. Tahdoin vain sanoa, että monenlaiset ahdistukset kuuluvat erottamattomana osana uskovan elämään. Tästä puolesta opetetaan ja muistuteaan niin vähän, että voimme unohtaa sen tyystin. Raamattu kuitenkin opettaa tästä. "Monen ahdistuksen kautta menemme sisälle taivaaseen" ja "pitäkää pelkkänä ilona joutuessanne monenlaisiin kärsimyksiin" jne. Ahdistukset kasvattavat kärsivällisyyttä ja auttavat turvautumaan yhä kokosydämisemmin Jumalaan. Oma kokemukseni on, että kuivassa ja vedettömässä erämaassa löytyy myös keitaita, joissa levätä, mutta sitten matkan täytyy taas jatkua. Keidas ei ole päämäärä, päämärä on taivas (eikä tämä ollut vain sanahelinää).

Re: Keskitavlen Depressio-Blues..:o(

ViestiLähetetty: 17. Helmi 2018 10:50
Kirjoittaja pehmytpusu777
Mun on aina ollut niin vaikea tajuta jotenkin tätä kisailua siitä, että kuka nöyrimmin alistuu mitä kurjimpaan kohtaloon..Ikäänkuin oikein toivottaisiin sitä, että itsen päälle tulisi kaikki mahdollinen kurjuus ja vielä taudit päälle.. :o :shock: tätä samaa oppia levitetään harhasessa AA-liikkeessä.. kun joku oli niin masentunut että ei päässyt sängystä ylös, ja jopa ulosti sinne kun ei jaksanut vessaankaan.. erään siellä vaikuttavan aivopesijän vastaus oli.."se ei alistunut "jumalan" tahtoon.. :o :o 50luvulla syntyneillä miehillä tuntuu olevan aina tämä sitkeä harha, että pitää oikein kisata siitä, kenellä on kaikkein kurjinta elämää.. sitten etsiä joku mukamas "selitys" kokemalleen pahalle, että siihen tulisi joku "järki" mukamas.. :x

Re: Keskitavlen Depressio-Blues..:o(

ViestiLähetetty: 18. Helmi 2018 09:19
Kirjoittaja Aamu-Usva
Varmaan lähtee Paavalin ajatuksista. Hänhän kirjoitti olevansa mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyyn, hätään, vainoihin ja ahdistuksen. Mutta nämä kaikki tietenkin Kristuksen tähden. 2.Kor.12.

Toisaalla Paavali kuitenkin kehottaa rukoilemaan sen puolesta, että uskovat saisivat elää rauhassa ilman vainoja. 1.Tim.2.