Haluan sanoa sen, että vaikka kipuja on ollutkin ja uskoa Jumalan lupauksiin on koeteltu äärimmäisyyksiin saakka, niin olen kaikkien koettelemusten ja vastoinkäymisten aikana lyhyen ajan sisällä kasvanut luottamaan Jumalan lupauksiin entistä enemmän. Juuri kun olin vaipumassa epätoivoon, niin Herra ilmestyi väkevästi ja sekunnilleen oikeaan aikaan. Seuraavaan Jumalan lupaukseen alkoi jo usko horjua:
Matt.6:33 "Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan."
Ehytsydämisenä ja sydän puhtaana Jeesuksen verellä pestynä olen etsinyt ymmärrykseni mukaan juuri ensin Jumalan tahtoa elämääni tapahtuvaksi. Ei Hän pettänyt tässäkään lupauksessa. Vielä näin "vanhana" koulitaan ja koulitaan varmaan loppuun saakka luottamusta Jumalan lupauksiin ja Sanaa ylipäätään, että olen mykistynyt niinkin toivottomassa tilanteessa inhimillisesti katsoen kuin minulla oli vastoinkäymisiä vastoinkäymisten perään, että turhat taakat saan jättää Herran kannettavaksi. Oikeastaan ainoa murhe, joka on Jumalan mielenmukainen murhe on seuraava:
2.Kor.7:10 "Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman."
Tähänkin on yhä lujemmin kasvettava ja Herra senkin koulun hoitaa. Meillä uskovilla on itseasiassa asiat paremmin kuin hyvin.
Minulla ei ole valittamista, kun Herra on minussa ja minä pysyn Hänessä. Olemmehan inhimillisiä ihmisiä ja jokin asia saattaa saada aikaan murhetta. Se on luonnollista. Mutta murheet vähenevät ja ilo Herrassa kasvaa kasvamistaan. Se haluan jokaiselle sanoa,että olipa tilanne millainen hyvänsä, niin luottakaa Herraan. Hän ei Sanassaan höpöjä puhu. Laitoin Päivän Sana osioon Roomalaiskirjeestä otteen. Käykää lukemassa se, jotka tahdotte. Mutta kiitetään Herraa joka tilassa,
Jes.35:8 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan."