Sivu 1/1

Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 29. Marras 2013 07:58
Kirjoittaja tanu
Pyytäisin esirukousta isoveljeni puolesta.
Hänen sielustaan käydään nyt kovaa taistelua.

HERRA AUTA!

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2013 07:48
Kirjoittaja tanu
Kiitos rukouksista. Herra auttoi nopeasti!
Torjuntavoitto saavutettu.
Enää puuttuu se, että velipoika avaa sydämensä oven vastaanottamaan Jeesuksen.
Mutta kaikki ajallaan.

(Ps.136) 1. Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy
iankaikkisesti.
2. Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
3. Kiittäkää herrain Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;
4. häntä, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;


:GBU:

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 22. Joulu 2013 02:02
Kirjoittaja Mikko Murpatti
Vieläkin olen rukouksessa tästä aina kun muistan, kyllä Herra auttaa kun on hänen aikansa!

Siunauksia ja voimaa vaikeaan ja raskaaseen elämän tilanteeseen.

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 23. Joulu 2013 18:47
Kirjoittaja tanu
16. Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
17. Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
18. Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.


Kiitos Mikko-veli! Rukouksella on mahtava voima! :GBU:

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 27. Joulu 2013 14:20
Kirjoittaja pekka
Isä, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä,

auta tahtosi mukaan Tanun isoveljeä hänen elämässään.

Kiitos Isä, Jeesuksen nimessä.

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2015 13:42
Kirjoittaja tanu
tanu kirjoitti:Pyytäisin esirukousta isoveljeni puolesta.
Hänen sielustaan käydään nyt kovaa taistelua.

HERRA AUTA!



Kaksi vuotta vierähtänyt siitä kun tämän esirukouspyynnön laitoin.
Taas on asiat vähintään yhtä sekaisin. Välit taas poikki veljeen. :cry:

Tuntuu tällä hetkellä että koko elämä on vaan yhtä vastoinkäymistä toisensa perään...
Hirveä huoli muistisairaan äidin pärjäämisestä. Samat riidanaiheet aina vaan vaimon kanssa.
Ja vaikka muuta yritän uskotella, niin kohta vuoden jatkunut työttömyyskin ahdistaa.
Tuntuu ettei aamulla enää jaksaisi sängystä ylös nousta. Yhtään ei kiinnosta tavata muita
ihmisiä enää (ei uskovia). Samat oireet nousee pintaan kuin juuri ennen uskoontuloa läpi
käydyssä burnoutissa/masennuksessa.

Tiedän että Herra ajallaan kyllä auttaa. Ja tiedän sen että itsessäni on suurin vika.
Ja kun vaan jaksaa suuressa mittakaavassa asioita ajatella, niin kaikki on kuitenkin
hyvin ja kiittämisen aiheita on todella paljon.

Silti ahdistaa ja masentaa. Se että välit velipoikaan meni taas poikki sai koko korttitalon romahtamaan...
Pelkään että veli tekee itselleen tai jollekin toiselle jotain peruuttamatonta.

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2015 13:57
Kirjoittaja tanu
Kiitos jos joku jaksaisi rukoilla mun veljen puolesta.
Ja sen puolesta että pystyisin antamaan anteeksi.

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2015 17:17
Kirjoittaja lonelyrider
tanu kirjoitti:
tanu kirjoitti:Pyytäisin esirukousta isoveljeni puolesta.
Hänen sielustaan käydään nyt kovaa taistelua.

HERRA AUTA!



Kaksi vuotta vierähtänyt siitä kun tämän esirukouspyynnön laitoin.
Taas on asiat vähintään yhtä sekaisin. Välit taas poikki veljeen. :cry:

Tuntuu tällä hetkellä että koko elämä on vaan yhtä vastoinkäymistä toisensa perään...
Hirveä huoli muistisairaan äidin pärjäämisestä. Samat riidanaiheet aina vaan vaimon kanssa.
Ja vaikka muuta yritän uskotella, niin kohta vuoden jatkunut työttömyyskin ahdistaa.
Tuntuu ettei aamulla enää jaksaisi sängystä ylös nousta. Yhtään ei kiinnosta tavata muita
ihmisiä enää (ei uskovia). Samat oireet nousee pintaan kuin juuri ennen uskoontuloa läpi
käydyssä burnoutissa/masennuksessa.

Tiedän että Herra ajallaan kyllä auttaa. Ja tiedän sen että itsessäni on suurin vika.
Ja kun vaan jaksaa suuressa mittakaavassa asioita ajatella, niin kaikki on kuitenkin
hyvin ja kiittämisen aiheita on todella paljon.

Silti ahdistaa ja masentaa. Se että välit velipoikaan meni taas poikki sai koko korttitalon romahtamaan...
Pelkään että veli tekee itselleen tai jollekin toiselle jotain peruuttamatonta.


Löytyisikö ketään, jolle voisit puhua ja purkaa auki asioita?
Se voisi helpottaa, jos olisi joku sellainen ulkopuolinen kuuntelija,
joka ei liikaa pyrkisi itsestään käsin ohjaamaan, vaan saisit kaikessa rauhassa käydä läpi asioita?

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2015 17:59
Kirjoittaja tanu
Juu, sielunhoitaja voisi tosiaan olla avuksi.
Jos sellaisen jostain löytäisi.

Re: Isoveljen puolesta

ViestiLähetetty: 01. Joulu 2015 18:14
Kirjoittaja lonelyrider
tanu kirjoitti:Juu, sielunhoitaja voisi tosiaan olla avuksi.
Jos sellaisen jostain löytäisi.


Toivon, että löydät. :)
Siitä nimittäin voi olla todella apua, jos löytää jonkun henkilön.. jolle uskaltaa näyttää kaikki tunteensakin ja että niistä ei syyllistetä eli kuuntelija osaa ottaa ne "kypsästi vastaan"... ja että se olisi sellainen ihminen, johon syntyy aito luottamus... esim. jotta voi kokea, ettei asiat missään olosuhteessa mene kolmansien osapuolten korviin tai, että asioista ei kukaan pyrkisi mitenkään "hyötymään". Ihminen jolle uskaltaa siis olla sellainen kuin on kaikkineen.

Usein solmut aukeaa puhumalla, ja jos on uskova ihminen... niin hän voi olla kuuntelija sellaisella "herkällä korvalla" ja ehkä jossain asioissa vähän ohjata eteenpäinkin, mutta ei puutu kuitenkaan liikaa... eikä painosta, eikä pyri sitomaan omiin toimintamalleihinsa.