Saako Jumalasta ajatella myös (")pahaa("), vai pelkkää hyvää?
Aloin miettiä tää erityisesti, kun törmäsin Usko ja elämä-palstalla tällaiseen viestiin:
Eräs ystäväni mainitsi, etten usko kolmiyhteiseen Jumalaan. Syy oli se, että en näe Jumalaa rakkautena.
Jumala on silmissäni myös rakkautta, mutta päämääräisesti puolueellinen, kostonhimoinen, vihainen, narsistinen ja moraaliton.
Pastorit ja muut satusedät kieltävät mielipiteeni.
On muistettava, että Jumala on tapattanut kokonaisia kaupunkeja, jotta juutalaiset saisivat lisää aluetta ja omaisuutta, kovettanut faaraon sydämen, jotta pääsee osoittamaan voimakkuutensa lapsien joukkomurhan kautta, antanut määräyksen polttaa kokonaisen perhekunnan, kun yksi mies on varastanut uhrilahjoja, jotka oli muutenkin varastettu muilta kansoilta.
Jerikossakin oli yksi elämän ansaitseva henkilö, joka sattui olemaan portto. Portto oli hyvä ihminen, koska auttoi Jumalan kansaa tappamaan oman kansansa lapsia myöten. Palkkioksi sai elää perhekuntansa kanssa.
Onko sillä oikeasti jotain merkitystä, millaisena Jumalan näkee? Enkö muka ole taivaskelpoinen, jos en yhdy valtavirran mielipiteeseen?
Mitä tulee Raamattuun, on siellä muitakin "hurjia" kertomuksia Jumalasta, jotka voivat laittaa kyseenalaistamaan Hänen motiivejaan.