Jumalan antama näky ja kutsu

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Jumalan antama näky ja kutsu

ViestiKirjoittaja todael » 22. Kesä 2012 03:19

Itse puhuisin kutsusta, sekä Kristuksen ruumiissa olevaan tehtävään asettamisesta. Hengen lahjat kuuluvat armoitukseen, voiteluun sekä palvelutehtävän toteutumiseen. Armolahjat on annettu Jumalan seurakunnan rakentamista varten, kuten esim. profetoiminen. Kielilläpuhuminen toimii yksityisenä, jos ei ole selittäjää.

Näky on se, joka innoittaa ja näyttää profetaalisesti kutsumme merkityksen ja jopa hedelmän. Näky herätyksestä saa toisen evankelioimaan, koska hän tekee sen Jumalan antaman lupauksen voimassa, siihen uskoen. Näky voi tulla profetian kautta siitä, mitä Herra tulee tekemään elämässäni. Minulle profetoitiin maita joihin menen - ja profetiat täyttyivät. Vieras ihminen tuli kokouksessa ja sanoi ilmoituksen - ja myöhemmin se toteutui.

Itselleni profetiat ovat olleet vahva lohdutus - Jumala näkee ja tuntee tieni. Hän johdattaa ja ohjaa. Itselläni profetiat ovat täyttyneet väistämättömien olosuhteiden kautta - en siis itse ole lähtenyt tietoisesti "sompaamaan" - olen vain huomannut yhtäkkiä olevani siinä mistä Herra oli aikaisemmin ilmoittanut.

Näyn/kutsun toteutuminen edellyttää usein särkymistä ja murtumista - väärät tukipilarit rikotaan, ja Jumala "pudottaa" palvelijansa Hänen armonsa varaan. Myös heikkous, sillä heikoissa Herra on väkevä - tätäen omasta voimasta pois murtuminen.

Itse koen Jumalan rakkauden kaiken voimana. Vaikka vuoret pomppis pois paikaltaan tai tekisin mitä suurimpia uskon tekoja, mutta minulla ei olisi rakkautta . en olisi mitään. Siksi Hengen hedelmät usein jäävät Hengen voitelun varjoon - ei saisi.

Pyhällä Hengellä täyttyminen ja heikkouden kautta Jumalan voimaan siirtyminen - vahvoja avaimia kärsivällisyyden kautta päästävään Jumalan kutsuun. Odottaminen helposti jää "lihan-käsivarren" voimalla runnomisen alle - emme jaksa odottaa Herran aikaa, vaan itse luomme itsellemme aikataulumme. Kärsivällisyys on rukouksen ja uskon näyn suurin voima.

Toisille näky on tullut "passiiviseksi-tilaksi" [jolloin näky ei pääse toteutumaan] - jäädään "odottamaan" [epäillään tai tullaan muiden ihmisten tasolta "blokatuksi"], vaikka tulisi jo mennä. Herra sotii puolestamme - ja Hänen aivoituksensa murtaa uskonnollisten ihmisten vallan. Kun ovi on auki, siitä tulisi astua sisään. Jumala rohkaisee ja antaa uskon, kun otamme sen vastaan Hänessä. Paljon on kysymys sydämentilasta. kun puhumme Jumalan Hengen voiman vastaanottamisesta omassa heikkoudessamme.

Jumala valitsi sen mikä ei mitään ole saattaakseen häpeään sen joka jotakin kuvittelee itsessään olevansa. Muiden silmissä mitätön voipi olla Jumalan väkevin ase.

Oikeanlainen "teologia" on Herran YHWH:n katselemista. Messiaan rakkaus ja kirkkaus tulee Hänen Sanastaan ja nostaa Pyhässä Hengessä katselemaan Hänen kirkkauttaan. Jumalan Sana on NIIN suunnattoman rikas ja se vie meidät "kaikkein pyhimpään", Kristuksen veren kautta. Monet jäävät "vaskialtaalle", ja elävät pelkässä järjellisessä uskossa [suorituskeskeinen uskonnollisuus] - heille Jumalan Sana on vain kovia käskyjä. Kaikkein pyhimmässä on Jumalan YHWH:n kirkkaus - Kristuksen persoona, ei pelkkiä käskyjä. Jumalan kirkkaus tekee Jumalan laista ihanan, koska se täyttyy Hänen persoonassaan ja se saa oikean merkityksen Hänen kirkkaudessaan. Rakkaus tulee lain täyttymykseksi - rakkaus Häneen, YHWH:n. Kuuliaisuus Hänen käskyjään kohtaan muuttuu tällöin rakkaudeksi Herraa kohtaan.

Ps. 27:4 "Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä."

Minulla on [tällä hetkellä] rukoukseen oppiminen kaikkien suurin koulutus [kestävään esirukoukseen ja siitä kasvavaan kärsivällisyyteen] - sillä, kuten sanotaan - jokainen "Hengen-mies/nainen" on yhtä suuri kuin hänen "rukouselämänsäkin" on. Ilman rukousta olisin "kuollut". Minun täytyy oppia rukoilemaan, kuuntelemaan Herraa - olemaan Hänen läsnäolossaan - oppia epäitsekkääseen rukoukseen, kantaa ahdistusta ja murhetta rukouksessa toisista, ottaa vastaan murhetta ja surua Jumalan sydämeltä ja yhtyä siihen rukouksessa. Joskus lopettaa kaikki tekeminen - ja mennä polvilleen Hänen eteensä. Monesti kun teen jotain, Pyhä Henki kutsuu rukoukseen - lopetan tekemisen ja menen rukoukseen "Herra puhu, tässä olen." Hän puhuu ja laskee rukouksen sydämelleni.

kokoteksti >> http://uloskutsuttu.blogspot.fi/2012/06/jumalan-antama-naky-ja-kutsu.html

tällaista..... täältä päin.

-todael
todael
 

Re: Jumalan antama näky ja kutsu

ViestiKirjoittaja Maria » 23. Kesä 2012 21:52

:thumb: Olipa hyvä kirjoitus veljellä, kiitos Herralle siitä. Niin juuri, liian usein me koitamme kuin itse toimia ja päätellä, mennä eteenpäinkin, kuin meidän itse tulisikin toimia, eikä Jumalan kauttamme. Mutta ilman särkymistä ja kärsivällisyyttä jaksaa vain odottaa rukoillen Herran aikaa ja sanaa;"Mene ja tee!" Niin jos emme jaksa odottaa, olla kärsivällisiä, niin mitä siitäkin tule silloin? Ei yhtään mitään, vaan kaikki menee pyllylleen loppujen lopuksi.

Minullekin on Herra antanut näyn omaisesti tehtäviä ja nyt juuri on sellainen ns päällä ja arkana olen sen edessä;"Herra, onhan tämä sinunkin tahtosi, eikä vain minun?" Kyselen rukoillen, Sanaa tutkien ja kuunnellen Isän ääntä. Etten kiiruhtaisi ja toimisi omassa voimassani luullen olevani oikealla tiellä siinä asiassa, mutta olisinkin vain oman päätelmäni varassa ja oman tahtoni ja intoni varassa, mutta Jumala ei siunaisi sitä tahtonsa mukaan.. Eihän hän voi siunata sitä, mitä me haluamme ja uskomme usein olevan Isänkin tahto, mutta jos maltamme vain jäädä ristinsä juureen rukoilemaan, niin saatammekin huomata, ettei kutsu käynyt Herralta, vaan itseltämme ja sitten masennumme ja väsymme, ehkä jopa epäonnistumme..? Koska Herra ei ole ollut siinä mukanamme ja antanut siihen voimaansa ja johdatustaan, viisauttaan.. Jonka hän aivan varmasti meille antaa, kun kysymyksessä on Hänen tahtonsa!

todael kirjoitti:Näyn/kutsun toteutuminen edellyttää usein särkymistä ja murtumista - väärät tukipilarit rikotaan, ja Jumala "pudottaa" palvelijansa Hänen armonsa varaan. Myös heikkous, sillä heikoissa Herra on väkevä - tätäen omasta voimasta pois murtuminen.


Tässä on todellinnen viisaus! Vain heikkoa voi Herra käyttää, koska hän ei koe itsessään olevansa mitään, niin silloin ei ole ylpeyden este ainakaan estämässä Herran työtä kauttamme..Ja laitan lopuksi tämänkin lainauksen veljeltä, joka ihan sama kuin sen itse oisin tähän kirjoittanut rukouksen tärkeydestä ja kärsivällisyyden opettelusta ja jaksaa vain odottaa Isän kehoitusta työhön Hänen Voimassaan..Vain silloin kestämme ja osaamme..Siunausta veljelle ja teille kaikille tähänkin juhannuksen aikaan! :hearts:

todael kirjoitti:Ps. 27:4 "Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä."

Minulla on [tällä hetkellä] rukoukseen oppiminen kaikkien suurin koulutus [kestävään esirukoukseen ja siitä kasvavaan kärsivällisyyteen] - sillä, kuten sanotaan - jokainen "Hengen-mies/nainen" on yhtä suuri kuin hänen "rukouselämänsäkin" on. Ilman rukousta olisin "kuollut". Minun täytyy oppia rukoilemaan, kuuntelemaan Herraa - olemaan Hänen läsnäolossaan - oppia epäitsekkääseen rukoukseen, kantaa ahdistusta ja murhetta rukouksessa toisista, ottaa vastaan murhetta ja surua Jumalan sydämeltä ja yhtyä siihen rukouksessa. Joskus lopettaa kaikki tekeminen - ja mennä polvilleen Hänen eteensä. Monesti kun teen jotain, Pyhä Henki kutsuu rukoukseen - lopetan tekemisen ja menen rukoukseen "Herra puhu, tässä olen." Hän puhuu ja laskee rukouksen sydämelleni.
Maria
 


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa

cron