Jeesuksen opetus iankaikkisesta kadotuksesta

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Jeesuksen opetus iankaikkisesta kadotuksesta

ViestiKirjoittaja todael » 01. Kesä 2012 23:58

Jeesus käytti rinnasteisia kielikuvia kadotuksesta VT:sta johdettuna. Eihän Hinnomin-laaksokaan itsessään (Gehenna) ollut VT:ssa iankaikkisen tuomion paikka, vaan se oli 2Aik.28:3 paikka jossa Aahas poltti lapsia epäjumala Molokille. 2Kun.23:10 mukaan Hinnomin laakso oli polttopaikka - siis jätteiden sekä muiden tuhoamiseen tarkoitettu polttopaikka. Nämä VT:n kielikuvat muodostivat historiallisen peruslähtökohdan, jonka kautta Jeesus johti jumalallisen tuomion merkityksen iankaikkisesta kadotuksesta.

UT:n kreikan eräs kadotukseen liittyvä verbi "katakrinoo" luotettavien UT:n kreikan sanakirjojen valossa tarkoittaa "tuomituksi tulemisesta" ei olemattomuuteen tuhoamisesta. (A Greek-English lexicon of the New Testament and other early Christian literatue). Muitakin sanoja on kuten subst. ἀπώλεια apó̄leia "kadotus". Kokonaisuutena Jeesuksen opetus kadotuksesta puhui juuri iankaikkisesta kadotuksesta, VT:n profeetojen ilmoituksen mukaisesti.

Matt. 25:46 "Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."

Jeesus puhuu tulisesta pätsistä (33/38) (Matt.13:42,13:50) jossa on oleva itku ja hammasten kiristys. Tämä on selvä viittaus Dan.3:6 kohtaan - "tulinen pätsi". Ilmaus "on oleva" ("olla" verbi UT:n kreikassa futuurin indikatiivi) kuvaa pysyvästi olevaa tilaa tulisessa pätsissä. Jos niin ei olisi, Jeesus puhuisi tuhoutumisesta, rangaistuksen päättymisestä tuhon kautta. Profeetta Jesaja vahvistaa 66:24 kohdassa jumalattomien rangaistuksen pysyvyyden Jumalan todistuksena, jopa itse pelastetuille.

Kadotuksen iankaikkisuuden vahvistaa myös Mark.9:48, jossa Jeesus puhuu helvetistä tilana, jossa sinne joutuvien "mato ei kuole" eikä "tuli sammu". Tämä selvästi kuvaa pysyvää olevaista tilaa, eikä olemattomuuteen johtavaa tuhoa. Jes.66:24 puhuu saman Jeesuksen antaman ilmoituksen sanoin "heidän matonsa ei kuole" > "heidän tulensa ei sammu".

Jeesuksen viittaus Dan.9:3 on mielestäni Matt.13:41:43 selkeä. Pointti on siinä, että maallinen (jopa jumalaton) kuningas Nebukadnessar saattoi tuomiovaltansa kautta ihmisen ruumiin kuolemaan, mutta Taivaallinen Kuningas tulee tuomiossaan saattamaan tuomitut iankaikkiseen kadotukseen.Rinnastus on maallisen kuninkaan vallan sekä Taivaallisen kuninkaan vallan välillä. Ihmisen Poika kuvataan profeetta Danielin kirjassa jumalallisen tuomion osoittajana sekä Jumalan valtakunnan omistajana.

Matt. 10:28 "Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin."

Jeesuksen rakentamat kelikuvat VT:ssa iankaikkisesta kadotuksesta nivoutuvat selkeästi historiallisiin paikkoihin sekä tapahtumiin, mutta niistä johdettu opetus puhuu nimenomaisesti Taivaallisen Kuninkaan tuomiovallasta, jossa jumalattomat joutuvat iankaikkiseen kadotukseen tuomituksi. Rinnastus on siis >>> maallinen tuomiovalta / taivaallinen tuomiovalta.

Joh.5:19-29:ssä Jeesus puhuu aikansa juutalaisille Isän Hänelle osoittaman Jumalan Pojan asemasta sekä vallasta. Yhtälailla kuin Isällä on itsessään iankaikkinen elämä, on Isä antanut tämän saman elämän myös Pojalle (Joh.5:26) Isä on myös antanut Jeesukselle vallan tuomita eläviä ja kuolleita, ja tämä juuri sillä ainutlaatuisella perusteella – että Jeesus on Ihmisen Poika. (Joh.5:27) Kiteytyksenä tälle kaikelle Joh.5:21-23 kuvataan Isän ja Pojan teot saman luontoisuutta – siis jumalallista luontoa painottavana yhteytenä. Niin kuin Isä herättää kuolleita ja tekee eläväksi, samoin myös Poika tekee eläväksi, ketkä Hän tahtoo (Joh.5:21) Tästä johtuen on Isä antanut tuomiovallan yksistään Jeesukselle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa samalla tavalla kuin he kunnioittavat Isää.

Dan.7:13 LXX:ssä ”Ihmisen Poika” ilmenee myös ilman kieliopillista määräävää artikkelia - kuten Joh.5:27:ssäkin.. Tällä on ymmärretty UT:n tekstin Joh.5:27:ssä tarkoituksellisesti liittävän ilmauksen Dan.7:13, niin että Jeesus olisi juuri se sama Ihmisen Poika, joka mainitaan Dan.7:13.

Ihmisen Poika siis suorittaa Taivaallisen Kuninkaan tuomiovallan.

Dan. 12:2 "Ja monet maan tomussa makaavista heräjävät, toiset iankaikkiseen elämään, toiset häpeään ja iankaikkiseen kauhistukseen."

Mielestäni tämä on eräs vahvimpia VT:n pohjatekstejä Jeesuksen opetukselle iankaikkisesta kadotuksesta. Monet eivät mielestäni ole ihan perillä, kuinka vahvasti profeetta Danielin kirja on osana Jeesuksen opetuksen VT:sta pohjaa.

Jeesuksen puhe Ihmisen Pojasta nivoutuu profeetta Danielin ilmoitukseen, kahdessa merkityksessä : Hän on Jumalan oikeuden sekä tuomion suorittaja sekä Taivaallisen Kuninkaan valtakunnan omistaja.

Dan. 7:13-14 "Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä."

Dan. 7:27 "Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset."


(tarkempi eksegeesi 1Joh.5:27 >>> http://uusitestamentti.blogspot.fi/2011/10/joh527-koska-han-on-ihmisen-poika.html)

Dan.12:2 liittyy Jesajan 66:24 >>>

Jes. 66:24 "Ja he käyvät ulos katselemaan niiden miesten ruumiita, jotka ovat luopuneet minusta; sillä heidän matonsa ei kuole, eikä heidän tulensa sammu, ja he ovat kauhistukseksi kaikelle lihalle."


Tämä osoittaa miksi Dan.12:2 tuomitut pysyvät iankaikkisen häpeän sekä inhon vallassa. He ovat pysyvä osoitus Jumalan tuomiosta. Jes.66:24 on mielestäni hyvin vaikea ymmärtää, koska tuomittujen tila, ikäänkuin säilyisi todistuksena pelastetuille. "he käyvät katselemaan" . Kyse ei mielestäni Jes.66:24 voi olla hetkestä, jossa pelastuneet todistavat Jumalan tuomion Hänen vihollisilleen, vaan mielestäni kyse on pysyvän ja iankaikkisen tuomion luonteesta, jonka todistus Jumalan tuomiona on pysyvä myös pelastuneille.Edeltävä Jes.66:23 osoittaa, että Jerusalemiin Herraa ylistämään saapuvat näkevät laaksossa olevien kadotettujen tilan, ja tämä synnyttää heissä kiitoksen pelastuksesta. Kadotettujen tila iankaikkisen inhon ja häpeän osallisina on siis mielestäni Jes.66:23-24:ssä pysyvän Jumalan osoittaman tuomion todistus pelastuneille.

Tämän vahvistaa myös Dan.12:2 jossa juuri puhutaan iankaikkisesti häpeän kohteena olemisesta - pysyvän inhon ja ja tuomion alaisuuden tilasta. Jae ei missään mielessä puhu olemattomuuteen tuhoutumisesta, etenkin kun rinnastamme Dan.12:2 > Jes.66:24.

Jeesus yhdisti molempien profeettojen ilmoituksen Hänen opetuksessaan iankaikkisesta kadotuksesta.

Matt.13:42-43 > Dan.12:2-3 "jumalattomat joutuvat iankaikkiseen inhoon ja häpeään - vanhurskaat loistavat kuin aurinko"

Mark.9:48 > Jes.66:24 "heidän matonsa ei kuole" > "heidän tulensa ei sammu" = heidän kärsimyksensä ei lopu


- todael
todael
 

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 38 vierailijaa

cron