Kristillisen apologetiikan petollisuus

[todael]

Apologetiikka on Raamatun uskon puolustamista rationaalisin sekä väittelyissä käytettyjen argumenttien perusteella. Apologetiikalla yritetään perustella toiselle, että Raamattu on oikeassa ja evolutionismi on väärässä.

(Wikipedia)
"Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon järjestelmällistä puolustamista. Sana tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Apologetiikan harjoittajaa kutsutaan apologeetaksi, apologeetiksi tai apologistiksi."

Jaak. 2:19-20 "Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?"

Juuri suomeksi ilmestyneessä kirjassaan Valveilla (Uskon perusteltu puolustaminen, Uusi Tie 2012) maailmankuulu filosofi William Lane Craig esittää, että länsimaisesta yhteiskunnasta on tullut jälkikristillinen. Tämä asettaa haasteita evankelioimistyölle. ”Henkilö, joka on kasvanut kristinuskoon suopeasti suhtautuvassa kulttuurissa, on avoin evankeliumille eri tavalla kuin maallistuneessa yhteiskunnassa varttunut henkilö. Täysin maallistuneelle henkilölle on aivan sama, kehotatko häntä uskomaan keijuihin tai haltioihin vai Jeesukseen Kristukseen!” Tämän vuoksi kristittyjen on harjoitettava apologetiikkaa eli esitettävä uskolle järkiperäisiä perusteluja.

(teksti ote seurakuntalainen sivuilta :https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/suomeen-saapuva-william-lane-craig-maallistuneissa-lansimaissa-tarvitaan-apologetiikkaa/)

Johtaako apologetiikka käännynnäisten aikaansaamiseen ? Tehdäänkö ateistista kristitty loogisuudella ja filosofisella viisaudella ? Tämä on suorastaan pelottavaa, sillä jos ihminen EI uudestisynny ylhäältä (saa elämää Jeesuksessa Kristuksessa) ei hän ole pelastettu - vaikka ehkä luulee itsessään olevansa pelastettu rationalisen uskonsa tähden. Usko Jumalan olemassa oloon ei ole vielä Jumalan lapsena olemista. Rationaalinen usko eikä filosofinen ja täten järkiperäinen elämänkatsomuksellinen kristillisyys pelasta ihmistä. Ihminen voi hyväksyä rationaalisen faktan Jumalan olemassa olosta, mutta tämä ei ole uudestisyntyminen Raamatun mukaan. Johtaako apologetiikka siis rationaalisen uskon synnyttämiseen, joka pahimmillaan tuudittaa ihmiset vääränlaiseen uskoon (pelastuksen valheeseen) suhteessa Jumalaan ?

1Kor. 2:1-5 "Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan."

Onko sinulla henkilökohtainen Pyhän Hengen antama todistus sydämessäsi että olet Jumalan lapsi ? Vai onko kaikki vaan itseesi perustuvaa uskonnollista yhteisöllisyyden tunnetta - "hengailua" ? Rationaalista uskoa, ehkä vain toivoa paremmasta elämästä ? Tunnetko Jeesuksen ?

David Wilkerson oli oikeassa, Jumalan kansan seassa on paljon uskonnollista (pelastuksen ulkopuolella) porukkaa, jonka VAIN Jeesus tulee erottamaan uudestisyntyneistä Jumalan lapsista. Seurakuntaan kuuluminen ei tarkoita pelastettuna olemista. Miten me johdamme toisia ihmisiä Kristuksen luo ? Tekemällä heistä uskonnollisia - ts. rationaalisin keinoin kääntämällä heitä kristinuskoon ? Tämä on SUURIN petos, paljon pahempi kuin ateismi tai evolutionismi. Jos me annamme toiselle ymmärryksen, että hän on pelastettu (vaikka ei ole) me luomme pahimman harhan ikinä toiselle ihmiselle.

Ateismia pahempi on uskonnollisuus - ja pelkään pahoin, nykyajassa oleva apologeettinen "villitys" VOI johtaa ihmisiä käännynäisiksi, ei uudestisyntyneiksi Jumalan lapsiksi.

Me ihmiset emme voi erottaa lustetta todellisesta Jumalan istuttamasta hyvästä siemenestä.

Matt. 13:24-30 Toisen vertauksen hän puhui heille sanoen: "Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois. Ja kun laiho kasvoi ja teki hedelmää, silloin lustekin tuli näkyviin. Niin perheenisännän palvelijat tulivat ja sanoivat hänelle: 'Herra, etkö kylvänyt peltoosi hyvää siementä? Mistä siihen sitten on tullut lustetta?' Hän sanoi heille: 'Sen on vihamies tehnyt'. Niin palvelijat sanoivat hänelle: 'Tahdotko, että menemme ja kokoamme sen?' Mutta hän sanoi: 'En, ettette lustetta kootessanne nyhtäisi sen mukana nisuakin. Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti; ja elonaikana minä sanon leikkuumiehille: Kootkaa ensin luste ja sitokaa se kimppuihin poltettavaksi, mutta nisu korjatkaa minun aittaani."

Jumalan tuomiot alkavat ENSIN Hänen omasta huoneestaan.

1Piet. 4:17-19 Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset? Ja "jos vanhurskas vaivoin pelastuu, niin mihinkä joutuukaan jumalaton ja syntinen?" Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on."

Mihin uskosi perustuu ? Omiin perusteluihisi vaiko Jumalan voimaan ? Oletko uudestisyntynyt Jumalan lapsi vai etsiskelevä ja pohdiskeleva ihminen omien uskon perustelujen ja evidenssien varassa ? Perustuuko uskosi Pyhän Hengen antamaan todistukseen Jeesuksesta vai ihmisten antamaan rationaaliseen selitykseen Jumalasta ja luomisesta ?

- todael

[Masa]

Todael kirjoitti:
Oletko uudestisyntynyt Jumalan lapsi vai etsiskelevä ja pohdiskeleva ihminen omien uskon perustelujen ja evidenssien varassa ?

Aika vaikea kysymys, uskoisin jokaisen tai ainakin usemman uskovan olevan jossain määrin evidessien varassa. Kyllä uskova perustaa omiin kokemuksiinsa uskonsa, toisille se voi olla kaste hetki toislle anteeksisaaminen ja nämä evidenssit ovat se todistus muille uskossa oleville kuten myös osattomille.
Jossain vaiheessa uskonelämää uskova kokee jonkin voimakaan tunneaistumuksen - joka voi olla Jumalan aikaan saapa.
Rajanveto voi olla hieman hakalaa, sille mikä on aitoa uudestisyntyneen tunnetilaa tai olotilaa ja mikä taas pohdiskelevaa perustelua.
Olisiko niin että henki todistaa sen kumpaa todistus on?

[systeri]

Luuk. 6:44
sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään.

Gal. 5:22
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

[toni t]

Uskot ulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta. Vain Jumalan sanan kuulemisen kautta voidaan kasvaa pelastukseen sillä joka uskoo Herraan Jeesukseen niinkuin Raamattu sanoo pelastuu.

Ei ole kuitenkaan väärin sanoa valhe valheeksi ja puollustaa totuutta. Ei ole väärin tuoda jumalattomille todisteita luonnosta että evoluutio on petos ja että luonto todistaa Jumalan suurista teoista. Se että luonnon todistuksella osoitetaan evoluutio valheeksi ei ketään saa Raamatulliseen uskoon mutta se voi johtaa ihmisen Jumalan sanan äärelle.

Esimerkiksi Pekka Reinikainen joka oli ateisti kääntyi Jumalan puoleen kun huomasi kuinka mieletöntä on uskoa evoluutioon. Evoluution mielettömyys ei saanut Pekkaa uskoon vaan Jumalan sanan kuuleminen ja sen uskominen mutta valheen näkeminen ajoi Pekan totuuden äärelle.

Lainaan Pekan omaa todistusta ja laitan linkiksi koko hänen todistuksensa. Suosittelen lukemaan koko hänen todistuksensa sillä se on todella hyvä ja tuo esille sitä ettei usko Jumalaan ilman Kristuksen tuntemista auta. Pekka kertoo myös joogasta joka oli hänen uskonkasvunsa tiellä jne..

Hienotunteisena miehenä Charles kuitenkin kärsivällisesti selitti, kuinka hataralla pohjalla tieteisuskoni ja tieteellinen maailmankuvani oli. Hänen opetuksensa jälkeen tämä oli helppo ymmärtää. Lopulta tajusin konkreettisesti, ja aivan luonnontieteen kannalta katsottuna perustellusti, että on mieletöntä väittää elävän solun, hyvin monimutkaisen koneiston, voivan syntyä jonkinlaisesta alkuliemestä.

Asia tuli harvinaisen selväksi.

Kiitos tämän messiaanisen juutalaisen, rupesin ahkerasti tutkimaan Raamattua – joka osoittautui varsin vaikeaselkoiseksi kirjaksi. Tajusin kuitenkin, että tämän ihmeellisen luomakunnan takana täytyy olla joku suunnittelija. Itsestään tällaista ei voi syntyä. Se asia tuli toki täysin selväksi, mutta joitakin kohtia Raamatusta oli vaikea omaksua. Minun oli vaikea ymmärtää esimerkiksi Johanneksen evankeliumia ja Johanneksen kirjeitä. Sen näin heti, että ne tulvivat rakkautta, mutta minulle tuotti vaikeuksia tajuta, mistä niissä loppujen lopuksi oli kysymys.

Siitä kuitenkin lähti liikkeelle prosessi, joka johti minut Kristuksen luokse.

http://www.luominen.fi/pekka-reinikainen-laakari/

Nykyään kun ihmiset on suureltaosin aivopesty uskomaan evoluution satuun niin he hylkäävät heti Raamatun satukirjana eivätkä tule totuuden äärelle kuuloon koska tiede on muka todistanut Raamatun satukirjaksi vaikka niin ei oikeasti ole. Tiede tutkii Jumalan luomaa ja rehellinen tiede vahvistaa Jumalan sanan sillä Jumalan sana on totuus.

Ei siis ole väärin tuoda tieteellisiä todisteita esille siitä että Raamattu on totta jotta ihmiset kiinnostuisivat tutkimaan ja lukemaan Jumalan sanaa jonka kuulemisesta he voivat kasvaa pelastukseen.

Tällaisen näkökulman halusin tuoda aiheeseen.

Siunausta kaikille.

[todael]

Eriasia on se millaiseen uskoon me ihmisiä apologetiikalla johdamme ? Perustuuko se ihmisen viisauteen vai Jumalan voimaan ?

Paavali julisti VAIN ristiinnaulittua Kristusta, ja koetteli seurakunnassa olleita uskovia kehoittaen heitä koettelemaan itseään, onko Kristus heissä. Ihmiselle EI RIITÄ se että hän omalla tavallaan uskoo Raamatun todistukseen - uudestisyntynyt Jumalan lapsi SAA todistuksen Jumalalta että hän on Jumalan lapsi - Jumalan Henki todistaa henkemme kanssa että olemme Jumalan lapsia

Pekka Reinikaisen todistus on tärkeä :

Tämä johti kuitenkin jonkinlaiseen aivouskoon. Järjen tasolla uskoin, että joku suunnittelija on olemassa. En kuitenkaan tuntenut Kristusta. Se oli vaarallinen tila. Se johti itsehurskauteen ja itsetyytyväisyyteen. Sen tapaiseen itseluottamukseen, että minulla oli ratkaisu hallussani, ja asia tuntui olevan sillä selvä.

Älyllinen usko VOI lopulta johtaa todelliseen uudestisyntymiseen - siihen että usko Jeesukseen perustuu Jumalan voimaan, eikä ihmisen omaan rationaaliseen pähkäilyyn.

Mielestäni on eriasia "harrastaa" apologetiikaa (yrittää rationaalisin keinoin puolustella Raamattua) kuin julistaa ristiinnaulittua Kristusta. Jälkimmäinen SELVÄSTI oli apostoli Paavalin sydämellä.

1Kor. 2:1-5 "Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan."

- todael

[todael]

Todael kirjoitti:
Oletko uudestisyntynyt Jumalan lapsi vai etsiskelevä ja pohdiskeleva ihminen omien uskon perustelujen ja evidenssien varassa ?

Aika vaikea kysymys, uskoisin jokaisen tai ainakin usemman uskovan olevan jossain määrin evidessien varassa. Kyllä uskova perustaa omiin kokemuksiinsa uskonsa, toisille se voi olla kaste hetki toislle anteeksisaaminen ja nämä evidenssit ovat se todistus muille uskossa oleville kuten myös osattomille.
Jossain vaiheessa uskonelämää uskova kokee jonkin voimakaan tunneaistumuksen - joka voi olla Jumalan aikaan saapa.
Rajanveto voi olla hieman hakalaa, sille mikä on aitoa uudestisyntyneen tunnetilaa tai olotilaa ja mikä taas pohdiskelevaa perustelua.
Olisiko niin että henki todistaa sen kumpaa todistus on?

Jumalan Hengen antama todistus asemastamme Kristuksessa EI OLE kirkollisiin sakramentteihin perustumista, eikä tunnetilaa jossa koemme jotakin. Jumalan antama todistus kohdistuu Kristukseen ja siihen että me olemme Hänen omiaan. Jumalan Sanan todistus on suurempi kuin sakramentit tai tunnekokemukset. Kyse on siitä MIHIN uskomme perustuu - inhimilliseen viisauteen, kirkollisiin sakramentteihin vai Jumalan voimaan ?

2Kor. 13:5 "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta."

Siunausta sinulle Masa, Jeesus on Herra.

[toni t]

Eriasia on se millaiseen uskoon me ihmisiä apologetiikalla johdamme ? Perustuuko se ihmisen viisauteen vai Jumalan voimaan ?

Paavali julisti VAIN ristiinnaulittua Kristusta, ja koetteli seurakunnassa olleita uskovia kehoittaen heitä koettelemaan itseään, onko Kristus heissä. Ihmiselle EI RIITÄ se että hän omalla tavallaan uskoo Raamatun todistukseen - uudestisyntynyt Jumalan lapsi SAA todistuksen Jumalalta että hän on Jumalan lapsi - Jumalan Henki todistaa henkemme kanssa että olemme Jumalan lapsia

Pekka Reinikaisen todistus on tärkeä :

Tämä johti kuitenkin jonkinlaiseen aivouskoon. Järjen tasolla uskoin, että joku suunnittelija on olemassa. En kuitenkaan tuntenut Kristusta. Se oli vaarallinen tila. Se johti itsehurskauteen ja itsetyytyväisyyteen. Sen tapaiseen itseluottamukseen, että minulla oli ratkaisu hallussani, ja asia tuntui olevan sillä selvä.

Älyllinen usko VOI lopulta johtaa todelliseen uudestisyntymiseen - siihen että usko Jeesukseen perustuu Jumalan voimaan, eikä ihmisen omaan rationaaliseen pähkäilyyn.

Mielestäni on eriasia "harrastaa" apologetiikaa (yrittää rationaalisin keinoin puolustella Raamattua) kuin julistaa ristiinnaulittua Kristusta. Jälkimmäinen SELVÄSTI oli apostoli Paavalin sydämellä.

1Kor. 2:1-5 "Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan."

- todael

Seurakunnan kokousten tulee tietysti perustua Jumalan Hengen ja voiman vaikutukseen Jumalan sanan kautta. Luonnon antamilla todisteilla tulisi ihminen johdattaa Jumalan sanan luokse sillä usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta. Kukaan ihminen ei voi antaa toiselle uskoa vaan sen tekee Jumala sanansa kautta. Voimme suositella totuutta (Jumalan sanaa) ihmisillä ilmituomalla sen että Jumalan sanan totuus näkyy koko ajan myös ympärillämme.

Luonnon antama todistus Jumalasta ei anna ihmiselle Jeesuksen tuntemista mutta sen tarkoituksena olisikin johdattaa ihminen tutkimaan Jumalan sanaa jonka kautta ihminen voi Jumalan armosta oppia tuntemaan Kristuksen. Luonnon kautta voimme huomata että Jumala on olemassa mutta Jumalaa ei voi oppia tuntemaan muuta kuin Hänen sanansa kautta.

Room.1:20. Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat!

Room.10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

[Masa]

Todael kirjoitti:
Oletko uudestisyntynyt Jumalan lapsi vai etsiskelevä ja pohdiskeleva ihminen omien uskon perustelujen ja evidenssien varassa ?

Aika vaikea kysymys, uskoisin jokaisen tai ainakin usemman uskovan olevan jossain määrin evidessien varassa. Kyllä uskova perustaa omiin kokemuksiinsa uskonsa, toisille se voi olla kaste hetki toislle anteeksisaaminen ja nämä evidenssit ovat se todistus muille uskossa oleville kuten myös osattomille.
Jossain vaiheessa uskonelämää uskova kokee jonkin voimakaan tunneaistumuksen - joka voi olla Jumalan aikaan saapa.
Rajanveto voi olla hieman hakalaa, sille mikä on aitoa uudestisyntyneen tunnetilaa tai olotilaa ja mikä taas pohdiskelevaa perustelua.
Olisiko niin että henki todistaa sen kumpaa todistus on?

Jumalan Hengen antama todistus asemastamme Kristuksessa EI OLE kirkollisiin sakramentteihin perustumista, eikä tunnetilaa jossa koemme jotakin. Jumalan antama todistus kohdistuu Kristukseen ja siihen että me olemme Hänen omiaan. Jumalan Sanan todistus on suurempi kuin sakramentit tai tunnekokemukset. Kyse on siitä MIHIN uskomme perustuu - inhimilliseen viisauteen, kirkollisiin sakramentteihin vai Jumalan voimaan ?

2Kor. 13:5 "Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta."

Siunausta sinulle Masa, Jeesus on Herra.

Minä EN puhunut tai kirjoittanut sakaramenteista sanaakaan - joten mistä kohtaa löysit kirjoituksestani sakramentit?
EN myöskään väittänyt Jumalan antama todistuksen olevan PIENEMPI kuin ( sakramentit, joista en edes kirjoittanut) tai tunnekokemukset.

Yritin vain kertoa yksinkertaisesti miten ihmiseen jää jälki tunnepuolelle ja olotilaan, kun ihminen kokee Jumalan läsnä olon elämän eri tilanteissa.

Pyydän anteeksi epäselvää kirjoitustani. Pitää yrittää kirjoittaa vielä selvemmin jottei kenellekään tule mieleen perinnäissäännöt- anteeksi.

[todael]

Luuk. 13:23-27 "Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille: "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: 'Herra, avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette'. Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme sinun seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'. Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te vääryyden tekijät.'"

[todael]

Eriasia on se millaiseen uskoon me ihmisiä apologetiikalla johdamme ? Perustuuko se ihmisen viisauteen vai Jumalan voimaan ?

Paavali julisti VAIN ristiinnaulittua Kristusta, ja koetteli seurakunnassa olleita uskovia kehoittaen heitä koettelemaan itseään, onko Kristus heissä. Ihmiselle EI RIITÄ se että hän omalla tavallaan uskoo Raamatun todistukseen - uudestisyntynyt Jumalan lapsi SAA todistuksen Jumalalta että hän on Jumalan lapsi - Jumalan Henki todistaa henkemme kanssa että olemme Jumalan lapsia

Pekka Reinikaisen todistus on tärkeä :

Tämä johti kuitenkin jonkinlaiseen aivouskoon. Järjen tasolla uskoin, että joku suunnittelija on olemassa. En kuitenkaan tuntenut Kristusta. Se oli vaarallinen tila. Se johti itsehurskauteen ja itsetyytyväisyyteen. Sen tapaiseen itseluottamukseen, että minulla oli ratkaisu hallussani, ja asia tuntui olevan sillä selvä.

Älyllinen usko VOI lopulta johtaa todelliseen uudestisyntymiseen - siihen että usko Jeesukseen perustuu Jumalan voimaan, eikä ihmisen omaan rationaaliseen pähkäilyyn.

Mielestäni on eriasia "harrastaa" apologetiikaa (yrittää rationaalisin keinoin puolustella Raamattua) kuin julistaa ristiinnaulittua Kristusta. Jälkimmäinen SELVÄSTI oli apostoli Paavalin sydämellä.

1Kor. 2:1-5 "Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan."

- todael

Seurakunnan kokousten tulee tietysti perustua Jumalan Hengen ja voiman vaikutukseen Jumalan sanan kautta. Luonnon antamilla todisteilla tulisi ihminen johdattaa Jumalan sanan luokse sillä usko tulee Jumalan sanan kuulemisesta. Kukaan ihminen ei voi antaa toiselle uskoa vaan sen tekee Jumala sanansa kautta. Voimme suositella totuutta (Jumalan sanaa) ihmisillä ilmituomalla sen että Jumalan sanan totuus näkyy koko ajan myös ympärillämme.

Luonnon antama todistus Jumalasta ei anna ihmiselle Jeesuksen tuntemista mutta sen tarkoituksena olisikin johdattaa ihminen tutkimaan Jumalan sanaa jonka kautta ihminen voi Jumalan armosta oppia tuntemaan Kristuksen. Luonnon kautta voimme huomata että Jumala on olemassa mutta Jumalaa ei voi oppia tuntemaan muuta kuin Hänen sanansa kautta.

Room.1:20. Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat!

Room.10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.

1Kor. 2:12-16 "Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti. Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan. Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli."

Matt. 23:13-15 "Mutta voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä. Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!"

Todellinen Jumalan työ Kristuksessa VIE AINA ihmisen uudestisyntymisen paikalle, jossa ihminen siirtyy luonnollisen ihmisviisauden ja uskon vallasta Kristuksen tuntemiseen, ja jossa Jumala KIRJOITUTTAA kymmenen käskyä ihmisen sydämeen. Muutos on sisäinen, ei ulkoinen uskonnollinen muutos, johon toinen ihminen toista yrittää rationaalisesti suostutella tai taivutella. Jumalan työ muuttaa ihmisen ulkonaisen elämän sisäisen muutoksen kautta - uudestisyntynyt vaeltaa Jumalan Hengessä.

Luonnollinen teologia ja todistus Jumalasta ei pelasta ketään, joskin se voi olla "aasin-silta" todelliseen uudestisyntymiseen - mutta pääasiallisesti tulee julistaa ristiinnaulittua Kristusta eikä väitellä ateistien kanssa tieteen tai ihmisviisauden opettamilla sanoilla. Pyhän Hengen antama todistus Kristuksesta on erilainen kuin ihmisviisauden sanoilla annettu todistus. Jumalan Sanaa ei voida suostutella inhimillisellä viisaudella. Ei riitä vaikka voimme perustella Raamatun Jumalan Sanana, ihmisen TÄYTYY ITSE syntyä uudesti ylhäältä ja saada Kristuksen elämä. Muuten teemme vain käännynnäisiä ja uskonnollisia ihmisiä ihmisviisauden opettamilla sanoilla.