Ja mitä minä vielä sanoisin? Sillä minulta loppuisi aika, jos kertoisin Gideonista, Baarakista, Simsonista, Jeftasta, Daavidista ja Samuelista ja profeetoista, jotka uskon kautta kukistivat valtakuntia, pitivät vanhurskautta voimassa, saivat kokea lupauksien toteutumista, tukkivat jalopeurain kidat, sammuttivat tulen voiman, pääsivät miekanteriä pakoon, voimistuivat heikkoudesta, tulivat väkeviksi sodassa, ajoivat pakoon muukalaisten sotajoukot. (Hebr.11:32-34)
Ajatelkaapa miten voimallista usko on! Ja toisaalta, miten yksinkertaista kaikki on. Tarvitaan vain uskoa. Tämä ylläoleva lista (sekä koko hebrealaiskirjeen 11.luku) puhuu siitä, kuinka usko on ratkaisu kaikkiin ongelmiin ja haasteisiin. Mutta mitä tämä usko oikeastaan on?
"Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa" (Matt.10:8)
Usko annetaan meille lahjaksi. Kun otamme vastaan Jeesuksen sovituksen syntiemme puolesta, saamme tämän uskon sydämeemme. Uskon kautta meille avautuu yhteys Jumalaan, Kaikkeinkorkeimpaan (hebr. El Elyon), jota kaikki voimat ja vallat joutuvat tottelemaan. Uskon kautta tuo voima voi olla käytössä meidän kauttamme.
Hebreankielen sana joka on käännetty uskoksi on 'emunah'. Se ei kuitenkaan niinkään tarkoita uskoa tietämisen tasolla, vaan ennemmin uskollisuutta, luotettavuutta, totisuutta. Toki tieto-usko ja uskollisuus kulkevat käsi kädessä, mutta meidän aikamme ja kulttuurimme ajattelutavassa näiden kahden yhteys on monesti kadotettu. Siksi monet luulevat olevansa Raamatun mukaisessa uskossa, vaikka todellisuudessa he vain uskovat tiedon tasolla. Raamatullinen usko on kuitenkin = uskollisuus Jumalaa ja Hänen Sanaansa kohtaan. Uskovathan jopa riivaajatkin tosiasioihin Jumalasta (Jaak.2:19).
Siksi voimme ja meidän tuleekin Raamatun kehoituksen mukaan tutkia ja koetella itseämme, olemmeko uskossa? (2.Kor.13:5). Näkyykö meissä uskon hedelmää - eli onko elämässämme sen jälkeen, kun tulimme ymmärtämään Jeesuksen Herraksi, tapahtunut kasvua valkeuden voitossa pimeydestä? Jos ei ole, niin usko on jäänyt tiedon tasolle, emmekä voi sanoa olevamme raamatullisen määritelmän mukaan uskossa.
Tämän tarkoitus ei ole lannistaa ketään, vaan saada meidät näkemään ja ymmärtämään todellisen tilanteen. Sairautta ei voi parantaa jos ei ensin tunnisteta oireita, eikä sotkuja voi siivota jos ei niitä ensin paljasteta. Jumala haluaa antaa jokaiselle uskon, eikä sen saaminen ole vaikeaa tai monimutkaista. "Anokaa, niin teille annetaan" (Matt.7:7). Meidän tulee vain tietää, mitä me silloin oikeastaan anotaan. Pyydettäessä Jumalaa antamaan meille raamatullisen uskon, me pyydämme Häntä tekemään meidät Hänelle uskollisiksi eli alamaisiksi. Kun olemme tähän koko sydämestämme valmiita, voi Hän antaa meille uskon lahjan.
Sitten kun uskon lahjaa ja sen kautta Jumalan voima tulee käyttöömme, on syytä tiedostaa ja muistaa ettei se toimi itsestän, vaan sitä tulee meidän puoleltamme aktiivisesti käyttää. "Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia..." Joskus me voidaan odotella ja odotella, että ihmeitä alkaisi tapahtumaan elämässämme, kun samaan aikaan Jumala odottelee ja odottelee sitä aivan samaa - me olemme itse esteenä, omalla passiivisuudellamme. Usko/uskollisuus on annettu käytettäväksi. Se vaatii aina tietynlaista hyppyä tuntemattomaan, ja uskon lahjaa käyttäessä on mukana varmasti aina inhimillistä epäröintiä ja epävarmuutta. Sen ei tule antaa estää, vaan tulee rohkeasti toimia uskon mukaan, jos Pyhä Henki sydämessämme voi todistaa meidän olevan uskollisia palvelijoita. Ja vaikka tulosta ei näkyisi, jatkaa uskossa luottaen siihen, että Herra on uskollinen ja Hän pitää huolen lopputuloksesta.
Niin Herra sanoi: "Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä" (Luuk.17:6)
"Minkä kaltainen on Jumalan valtakunta, ja mihin minä sen vertaisin? Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja kylvi puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille" (Luuk.13:18-19)
On vielä tärkeää muistaa, että tämä lahjaksi saatu usko on jotain joka kasvaa meissä. Aluksi se ei ole eikä voi olla kovin vahvaa ja voimakasta, mutta kun pysymme uskossa/uskollisina ja annamme sen kasvaa, tulee se yhä voimakkaamaksi ja vahvemmaksi, ja alkaa ajan myötä kantamaan myös hedelmää. Hedelmä on juuri sitä, mitä kirjoituksen alussa lainatuissa jakeissa kuvaillaan uskon saavan aikaan.
Voimme siis luottaa siihen, että kun pyydämme Jumalalta uskoa ja uskollisuutta, ja tahdomme luottaa Häneen ja olla Hänelle uskollisia, tulee elämässämme kasvavassa määrin näkymään ja toimimaan Hänen ihmeellinen voimansa, joka voi meidän kauttamme virrata maailmaan ja tehdä vapauttavaa, parantavaa, ylösnostavaa työtä.
Tässä muutamia ajatuspoimntoja hyvin laajasta aihealueesta, josta riittäisi ammennettavaa vaikka kuinka paljon. Siunausta ja uskoa/uskollisuutta kaikille!