Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja toni t » 09. Huhti 2012 17:59

Masa kirjoitti:Itserakkaus ei ole ihan niin yksioikoinen, sillä jos ihminen ei rakasta itseään yhtään, hän on täysin kykenemätön rakastamaan ketään muutakaan, eli itsensä rakastaminen ei ole väärin.
On paljon uskovia jotka on ajettu itserakkauden syytöksillä burn out- tilanteeseen.
Ihminen ei ole kone, joka tahkoaa päivästä ja viikosta toiseen joka päivä kieltämällä itsensä tyystin.
Joskus ihmisen on rakastettava itseään ja sanottava "Ei, en jaksa - nyt minun pitää levätä."
Itserakkaus ei ole välttämättä syntiä ollenkaan, vaan se on meissä jo siksi, ettemme palaisi loppuun ja sitä kautta luopuisi Herrasta.


Luuk.14:26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

Joh.12:25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.


Sanoiko Jeesus tuossa rakkaudettomasti? Ei tietenkään sillä miten rakkaus voisi sanoa rakkaudettomasti. Jeesus tarkoittaa sitä että jos jokin maallinen asia on ihmiselle tärkeämpi kuin Jeesus niin ihminen ei voi seurata Häntä. Itserakkaus joka on vastoin Jumalan rakkautta on syntiä. Ylpeys on itserakkautta ja Jumala on ylpeitä vastaan. Jumalan rakkaus kasvattaa ihmisen mielenlaatua alaspäin eli nöyryyteen ja lähimmäisten palvelemiseen päin jolloin etsitään enemmän toisten etua kuin omaa.

Oikeaa itsensä rakastamista on elää Jumalan sanan opetuksen mukaan ja rakastaa ja etsiä lähimmäisten parasta. Oikeaa itsensä rakastamista on itse alentaa itsensä jotta Jumala voisi ihmisen ylentää. Oikeaa itsensä rakastamista on nöyryyttää omat tiensä Jumalan edessä. Silloin ihminen tekee itselleen hyvin kun elää Jumalan tahdon mukaan.

Ihminen ei tarvitse itserakkautta vaan Jumalan rakkautta. Ihminen ei voi itseään auttaa ja pelastaa vaan Jumala auttaa ja pelastaa ihmisen. Ihmisen ei tule vaeltaa itserakkaudessa vaan Jumalan rakkaudessa. Jumalan rakkaus uskovan sydämessä pitää uskovan Kristuksessa.

1.Joh.4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Room.5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.


1.Kor.10:33 niinkuin minäkin koetan kelvata kaikille kaikessa enkä katso omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja Masa » 09. Huhti 2012 18:13

toni l kirjoitti:
Masa kirjoitti:Itserakkaus ei ole ihan niin yksioikoinen, sillä jos ihminen ei rakasta itseään yhtään, hän on täysin kykenemätön rakastamaan ketään muutakaan, eli itsensä rakastaminen ei ole väärin.
On paljon uskovia jotka on ajettu itserakkauden syytöksillä burn out- tilanteeseen.
Ihminen ei ole kone, joka tahkoaa päivästä ja viikosta toiseen joka päivä kieltämällä itsensä tyystin.
Joskus ihmisen on rakastettava itseään ja sanottava "Ei, en jaksa - nyt minun pitää levätä."
Itserakkaus ei ole välttämättä syntiä ollenkaan, vaan se on meissä jo siksi, ettemme palaisi loppuun ja sitä kautta luopuisi Herrasta.


Luuk.14:26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

Joh.12:25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.


Sanoiko Jeesus tuossa rakkaudettomasti? Ei tietenkään sillä miten rakkaus voisi sanoa rakkaudettomasti. Jeesus tarkoittaa sitä että jos jokin maallinen asia on ihmiselle tärkeämpi kuin Jeesus niin ihminen ei voi seurata Häntä. Itserakkaus joka on vastoin Jumalan rakkautta on syntiä. Ylpeys on itserakkautta ja Jumala on ylpeitä vastaan. Jumalan rakkaus kasvattaa ihmisen mielenlaatua alaspäin eli nöyryyteen ja lähimmäisten palvelemiseen päin jolloin etsitään enemmän toisten etua kuin omaa.

Oikeaa itsensä rakastamista on elää Jumalan sanan opetuksen mukaan ja rakastaa ja etsiä lähimmäisten parasta. Oikeaa itsensä rakastamista on itse alentaa itsensä jotta Jumala voisi ihmisen ylentää. Oikeaa itsensä rakastamista on nöyryyttää omat tiensä Jumalan edessä. Silloin ihminen tekee itselleen hyvin kun elää Jumalan tahdon mukaan.

Ihminen ei tarvitse itserakkautta vaan Jumalan rakkautta. Ihminen ei voi itseään auttaa ja pelastaa vaan Jumala auttaa ja pelastaa ihmisen. Ihmisen ei tule vaeltaa itserakkaudessa vaan Jumalan rakkaudessa. Jumalan rakkaus uskovan sydämessä pitää uskovan Kristuksessa.

1.Joh.4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Room.5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.


1.Kor.10:33 niinkuin minäkin koetan kelvata kaikille kaikessa enkä katso omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.


Onhan se noin, mutta jotekin tuntuu ettet ihan ymmärtänyt pointtiani.
Lainaamasi kohdat eivät ole ristiriidassa siihen mitä kirjoitin.
Masa
 

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja toni t » 09. Huhti 2012 18:35

Masa kirjoitti:
toni l kirjoitti:
Masa kirjoitti:Itserakkaus ei ole ihan niin yksioikoinen, sillä jos ihminen ei rakasta itseään yhtään, hän on täysin kykenemätön rakastamaan ketään muutakaan, eli itsensä rakastaminen ei ole väärin.
On paljon uskovia jotka on ajettu itserakkauden syytöksillä burn out- tilanteeseen.
Ihminen ei ole kone, joka tahkoaa päivästä ja viikosta toiseen joka päivä kieltämällä itsensä tyystin.
Joskus ihmisen on rakastettava itseään ja sanottava "Ei, en jaksa - nyt minun pitää levätä."
Itserakkaus ei ole välttämättä syntiä ollenkaan, vaan se on meissä jo siksi, ettemme palaisi loppuun ja sitä kautta luopuisi Herrasta.


Luuk.14:26 "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

Joh.12:25 Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.


Sanoiko Jeesus tuossa rakkaudettomasti? Ei tietenkään sillä miten rakkaus voisi sanoa rakkaudettomasti. Jeesus tarkoittaa sitä että jos jokin maallinen asia on ihmiselle tärkeämpi kuin Jeesus niin ihminen ei voi seurata Häntä. Itserakkaus joka on vastoin Jumalan rakkautta on syntiä. Ylpeys on itserakkautta ja Jumala on ylpeitä vastaan. Jumalan rakkaus kasvattaa ihmisen mielenlaatua alaspäin eli nöyryyteen ja lähimmäisten palvelemiseen päin jolloin etsitään enemmän toisten etua kuin omaa.

Oikeaa itsensä rakastamista on elää Jumalan sanan opetuksen mukaan ja rakastaa ja etsiä lähimmäisten parasta. Oikeaa itsensä rakastamista on itse alentaa itsensä jotta Jumala voisi ihmisen ylentää. Oikeaa itsensä rakastamista on nöyryyttää omat tiensä Jumalan edessä. Silloin ihminen tekee itselleen hyvin kun elää Jumalan tahdon mukaan.

Ihminen ei tarvitse itserakkautta vaan Jumalan rakkautta. Ihminen ei voi itseään auttaa ja pelastaa vaan Jumala auttaa ja pelastaa ihmisen. Ihmisen ei tule vaeltaa itserakkaudessa vaan Jumalan rakkaudessa. Jumalan rakkaus uskovan sydämessä pitää uskovan Kristuksessa.

1.Joh.4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.

Room.5:5 mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.


1.Kor.10:33 niinkuin minäkin koetan kelvata kaikille kaikessa enkä katso omaa hyötyäni, vaan monien hyötyä, että he pelastuisivat.


Onhan se noin, mutta jotekin tuntuu ettet ihan ymmärtänyt pointtiani.
Lainaamasi kohdat eivät ole ristiriidassa siihen mitä kirjoitin.


Ihminen tarvitsee vain Jumalan rakkautta. Ihmisen ei tarvitse itse rakastaa itseään sillä Jumala rakastaa omiaan. Jumalan rakkaus ihmisessä on se joka vaikuttaa ihmisessä rakkautta lähimmäisiä kohtaan. Itserakkauden kautta ei tule rakastaa lähimmäisiä vaan Jumalan rakkauden kautta.

Jumalan rakkaus kirjoitetaan uskovan sydämeen Pyhässä Hengessä kun ihminen uskoo Herraan Jeesukseen niinkuin Raamattu sanoo ja tässä Jumalan rakkaudessa ihminen voi rakastaa lähimmäisiään henkilöön katsomatta. Eli ihminen ei tarvitse itserakkautta lähimmäisten rakastamiseen vaan Jumalan. Kiitos siitä Herralle!

:toghether: :hearts:
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja Masa » 09. Huhti 2012 18:56

Luukas 10:27
Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

Galatalaiskirje:
5:14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

Jaakobin kirje:
2:8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;
Masa
 

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja toni t » 09. Huhti 2012 19:56

Masa kirjoitti:Luukas 10:27
Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

Galatalaiskirje:
5:14 Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.

Jaakobin kirje:
2:8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;


Luuk.6:31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.

Tämä kohta selventää tätä kuninkaallista lakia. Niinkuin haluaisimme ihmisten tekevän meille niin tehkäämme heille. Ei kukaan halua että ihmiset vihaisivat meitä vaan että he rakastaisivat. Jos toivomme ihmisten rakastavan meitä niin rakastakaamme mekin silloin heitä.

Efe.5:28. Miehet pitää vaimojansa rakastaman niinkuin omia ruumiitansa; joka vaimoansa rakastaa, se rakastaa itsiänsä.
29. Sillä ei yksikään ole omaa lihaansa koskaan vihannut, vaan elättää ja holhoo sitä, niinkuin myös Herra seurakuntaa.


Ihminen pitää omasta lihastaan huolta. Eli ruokkii itseänsä jne.. Se että ihminen huolehtii itsestään ei ole itserakkautta joka olisi syntiä. Itserakkaus joka on syntiä on sellaista itserakkautta joka on Jumalan rakkautta vastaan. Eli esimerkiksi omasta lihasta nousevat himot joidenka kautta ihminen tekee syntiä. Kun ihminen on ajattelee itserakkaasti niin hän sallii itselleen synnin. Kun ihminen rakastaa lähimmäistään niin hän rakastaa itsiänsä sillä lähimmäisen rakkaudessa eläminen on Jumalan tahdon mukaan elämistä ja kun ihminen elää Jumalan tahdon mukaan tekee hän itselleen hyvin.

"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" ei opeta ihmistä itserakkauteen. Jos ihminen tykkää esimerkiksi jouda viinaa niin ei hänen tule kannustaa lähimmäistäkin viinan juontiin koska Jumalan sana sanoo että rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Ihminen pitää siis itsestään huolta ja rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi tarkoittaa että tulee pitää lähimmäisistä hyvää huolta. Eli tehdä heille niinkuin toivoisi itselleen tehtävän. Jos on ymmärtänyt käskyn "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi" opettavan itserakkautta eli itsekkyyttä on käsittänyt käskyn täysin väärin. Käsky ei siis opeta itserakkautta vaan lähimmäisen rakkautta. Se että pitää itsestään huolta ei ole itserakkautta vaan itserakkautta on sellainen ylpeys jossa oma hyvinvointi ajaa lähimmäisen edun edelle. Silloin ihminen toimii itserakkaasti. Itserakkaus joka on syntiä on itsekkyyttä. Käsky rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi opettaa huolehtimaan lähimmäisistä sillä jokainenhan huolehtii itsestään (syö jne..).

Room.15:1 Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.
15:2 Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.
15:3 Sillä ei Kristuskaan elänyt itsellensä mieliksi, vaan niinkuin kirjoitettu on: "Niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun."


Raamattu opettaa ihmistä luopumaan itsekyydestä ja asettamaan lähimmäisen edut omien etujen edelle. Uskon kasvu Kristuksessa kasvattaa siis ihmistä pois itsekyydestä lähimmäistä palvelevaan mielenlaatuun jossa ihminen haluaa olla lähimmäiselle enämmän mieliksi kuin itselleen. Jumalan rakkaus kasvattaa ihmistä Jumalan sanan mukaiseen elämään. Ihminen tarvitsee vain Jumalan rakkautta sillä Jumalan rakkaudessa on ihmiselle kylliksi. Jumalan rakkaus riittää ihmiselle.

2.Kor.12:9 Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.

Itserakas ihminen ei voi olla heikko Jumalan mielen mukaan. Heikkous tarkoittaa itsekkyydestä luopumista sitä että ihminen itsessään ei ole enään mitään eikä ihmine turvaa itseensä. Kun ihminen luopuu itsekyydestä ja ylpeydestä ja turvaa vain ja ainoastaan Jumalaan niin ihminen toimii Jumalan mielen mukaan.

Room.7:17 Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu.
7:18 Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei
.

Ihmisessä itsessään (lihassa) ei ole mitään hyvää. Jos ihminen rakastaa itseään niin hän rakastaa pahaa. Ihmisen tulee pitää itsestään huoli mutta ihminen ei saa rakastaa itseään niin että ylpistyy sillä Jumalan armo ei asu ylpeissä ihmisissä jotka itseään rakastavat sillä itseään rakastava ei voi kuolla itselleen ja elää Jumalalle.

Gal.5:22 Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
5:23 Sellaista vastaan ei ole laki.
5:24 Ja ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omat, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen.
5:25 Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme.
Armo olkoon kaikkein kanssa, jotka meidän Herraa Jesusta Kristusta lakkaamatta rakastavat, amen!
Avatar
toni t
Site Admin
 
Viestit: 2068
Liittynyt: 09. Marras 2010 17:19

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja todael » 10. Huhti 2012 10:48

Monet pusertavat uskovista vaatimusta ja suurta muutosta, kuin viimeistä pisaraa jo puolikuivasta sitruunasta. Armon - Kristuksen elämän, ja lain - ihmisen itsensä luoman uskonnollisen elämän välinen ero on usein kuin "veteenpiirretty-viiva". Armo katoaa, jäljelle jää armoton oppirakennelma käskyineen ja tulkintoineen, jota sälytetään muiden ihmisten päälle. Toinen asettaa toiselle ihmiselle vaatimuksen muutokseen, johon toinen ei itse edes kykene. Harva julistaa Jeesusta, moni julistaa vain ihmisen muutoksen vaatimusta - kätketysti ihmisen itsensä aikaansaamana.

Rakkaus on Raamatussa suurin Jumalan tahto. Rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Älä vaadi itseltäsi lähimmäisen rakkautta, tai älä yritä luoda sitä inhimillisin keinoin tai käskemällä (yrittäen pakottaa) siihen itseäsi. Jumalan Henki luo toimivan Kristuksen rakkauden meihin, ja silloin rakkaus ei ole enää vaatimus, vaan se on lahjoitettu elämä Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan asettamat käskyt eivät ole Jumalan asettama vaatimus muuttaa itse itseämme paremmaksi, vaan ne ovat ohjaavaa opetusta antautua Kristuksen muutettavaksi. Minä en voi muuttua, mutta Kristuksen elämä voi muuttaa minut. Ihmisen itsensä aikaansaama muutos on uskonnollisuutta (jota paljon tänä päivänä opetetaan), kun taasen Jumalan Hengen aikaansaama muutos meissä on Kristuksen elämän esille tulemista - tämä pätee myös (etenkin) käskyssä "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Paljon on uskonnolista opetusta, mutta vähän on Kristuksen elämään johtavaa ohjaavaa Pyhässä Hengessä annettua opetusta.

Istuin kerran erään saarnaajan olohuoneessa (jonka olen tuntenut jo vuosia) ja hän vakuutteli "sanoin" kuinka hän rakastaa minua, ja muita ihmisiä. Pyhä Henki sulki suuni, ja olin vain hiljaa. Myöhemmin näin, että paljolti ne kaikki olivatkin vain sanoja, joilla hän vakuutteli itse itseään omasta muutoksestaan. Hän unohti minut, eikä todellinen rakkaus (josta hän NIIN kovasti puhui) koskaan tullut todelliseksi Kristus elämäksi. Ihminen pettää itsensä vakuutellessaan rakkauttaan toiselle. Rakkaus ei selittele vaan se on tekoja. Jumalan rakkaus Kristuksessa ei kerskaa eikä mainosta itseään.

Monille on vaikeaa vastaanottaa omakohtaisesti Jumalan rakkaus. Koemme itsemme muita huonommiksi, arvottomiksi ja tuomitsemme täten helposti itsemme Jumalan rakkauden ulkopuolelle - muille sen hyväksymme, mutta itsellemme emme. Jumala eheyttää Pyhän Hengen kautta omaatuntoamme ja itsetietoisuuttamme, että me pääsemme vapaaksi katkeruudesta ja huonommuuden tunteesta, joka estää meitä vastaanottamasta Jumalan rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa itsellemme. Näemme että huonoimmalle ja katkeroituneimmalle Jumalan rakkaus juuri kuuluukin - eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Rakkauden teot ovat Pyhän Hengen tekoja - muut vain ihmispuhetta (ja yritelmää) rakkaudesta, ilman Kristuksen ristiä ja ylösnousemusta.

Siunausta kaikille, jotka etsivät Jeesuksen meissä aikaansaavaa muutosta.
- todael
todael
 

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 10. Huhti 2012 11:13

todael kirjoitti:Monet pusertavat uskovista vaatimusta ja suurta muutosta, kuin viimeistä pisaraa jo puolikuivasta sitruunasta. Armon - Kristuksen elämän, ja lain - ihmisen itsensä luoman uskonnollisen elämän välinen ero on usein kuin "veteenpiirretty-viiva". Armo katoaa, jäljelle jää armoton oppirakennelma käskyineen ja tulkintoineen, jota sälytetään muiden ihmisten päälle. Toinen asettaa toiselle ihmiselle vaatimuksen muutokseen, johon toinen ei itse edes kykene. Harva julistaa Jeesusta, moni julistaa vain ihmisen muutoksen vaatimusta - kätketysti ihmisen itsensä aikaansaamana.

Rakkaus on Raamatussa suurin Jumalan tahto. Rakkaus on vuodatettu sydämiimme Pyhän Hengen kautta. Älä vaadi itseltäsi lähimmäisen rakkautta, tai älä yritä luoda sitä inhimillisin keinoin tai käskemällä (yrittäen pakottaa) siihen itseäsi. Jumalan Henki luo toimivan Kristuksen rakkauden meihin, ja silloin rakkaus ei ole enää vaatimus, vaan se on lahjoitettu elämä Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan asettamat käskyt eivät ole Jumalan asettama vaatimus muuttaa itse itseämme paremmaksi, vaan ne ovat ohjaavaa opetusta antautua Kristuksen muutettavaksi. Minä en voi muuttua, mutta Kristuksen elämä voi muuttaa minut. Ihmisen itsensä aikaansaama muutos on uskonnollisuutta (jota paljon tänä päivänä opetetaan), kun taasen Jumalan Hengen aikaansaama muutos meissä on Kristuksen elämän esille tulemista - tämä pätee myös (etenkin) käskyssä "rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".
Paljon on uskonnolista opetusta, mutta vähän on Kristuksen elämään johtavaa ohjaavaa Pyhässä Hengessä annettua opetusta.

Istuin kerran erään saarnaajan olohuoneessa (jonka olen tuntenut jo vuosia) ja hän vakuutteli "sanoin" kuinka hän rakastaa minua, ja muita ihmisiä. Pyhä Henki sulki suuni, ja olin vain hiljaa. Myöhemmin näin, että paljolti ne kaikki olivatkin vain sanoja, joilla hän vakuutteli itse itseään omasta muutoksestaan. Hän unohti minut, eikä todellinen rakkaus (josta hän NIIN kovasti puhui) koskaan tullut todelliseksi Kristus elämäksi. Ihminen pettää itsensä vakuutellessaan rakkauttaan toiselle. Rakkaus ei selittele vaan se on tekoja. Jumalan rakkaus Kristuksessa ei kerskaa eikä mainosta itseään.

Monille on vaikeaa vastaanottaa omakohtaisesti Jumalan rakkaus. Koemme itsemme muita huonommiksi, arvottomiksi ja tuomitsemme täten helposti itsemme Jumalan rakkauden ulkopuolelle - muille sen hyväksymme, mutta itsellemme emme. Jumala eheyttää Pyhän Hengen kautta omaatuntoamme ja itsetietoisuuttamme, että me pääsemme vapaaksi katkeruudesta ja huonommuuden tunteesta, joka estää meitä vastaanottamasta Jumalan rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa itsellemme. Näemme että huonoimmalle ja katkeroituneimmalle Jumalan rakkaus juuri kuuluukin - eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Rakkauden teot ovat Pyhän Hengen tekoja - muut vain ihmispuhetta (ja yritelmää) rakkaudesta, ilman Kristuksen ristiä ja ylösnousemusta.

Siunausta kaikille, jotka etsivät Jeesuksen meissä aikaansaavaa muutosta.
- todael


Se on totta. Minä koin samaa eli joku vuosi sitten olin kauppakeskuksessa ja kävelin katsellen kauppoja niin sit silmiini osui eräs mies joka istui penkillä. Hänellä oli hymy naamassa ja näytti onnellisen näköiseltä.
Yhtäkkiä minä tunsin miten Jumalan rakkaus tuli minun sydämeeni ja siinä Jumalan rakkaus kasvoi kokoajan kasvamalla... Minä ymmärsin että Jumala ilmaisi rakkautensa tuota miestä kohtaan mutta lihallisena en silloin vielä osannut rakastaa. Olin vain tyhjä astia niin jonka kautta Jumala ilmoitti rakkautensa tuota miestä kohtaan. Sen minä vain haluaisin kertoa sinulle... :) Sinä kirjoitit asiaa. :thumb:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Itserakkaus on syntiä ja rakkaudettomuutta

ViestiKirjoittaja Masa » 10. Huhti 2012 18:42

Mikä on se voima?
Joka saa toisen uskovan vaatimaan toiselta uskovalta sellaisia asioita joihin ei vaatiakaan pysty? Ja mistä moinen yleensä sikiää?

Harvoin ylpeys on se primus motor, vaan ylpeys tulee yleensä vasta ns. onnistumisten jälkeen.
Mieleen tulee vain pelko jota yritetään peittää tai sitten pelkästään vallanhalu.
Masa
 

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 42 vierailijaa