Viisaus

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Viisaus

ViestiKirjoittaja todael » 27. Maalis 2012 21:53

Luuk. 10:21 “Sillä hetkellä hän riemuitsi Pyhässä Hengessä ja sanoi: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.”

Syntiin langennut maailma olisi voinut oppia tuntemaan Jumalan, sen viisauden kautta jonka Jumala itse oli ihmiskunnalle ilmoittanut. Tällä Paavali tarkoittaa 1Kor.1:21:ssä hyvin sel­västi Jumalan koko ihmiskuntaa koskevaa universaalia itsensä ilmoitusta, niin luonnon kuin ihmisen moraalisenkin ymmärryksen pohjalta. Joh.1:18 mukaan, ei kukaan ole milloinkaan nähnyt Jumalaa, yksistään ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on Hänet ilmoittanut. Tämä rinnastuu Paavalin ajatukseen personoituneesta Viisaudesta, jossa koko maailman kaikkeus ja kaikki olemassa oleva on luotu. (Kol.1:16) Täten Jumalan ilmoitus on tapah­tunut sen Viisauden kautta, jossa kaikki on saanut olemassa olonsa – tämä on Jeesuksessa Kristuksessa. Täten ns. universaali Jumalan ilmoitus luonnon­järjestyksessä sekä ihmisen moraalisessa ymmärryksessä kohdistuu Jumalan Pojan antamaan ilmoitukseen Jumalasta luomisen ja luonnonjärjestyksen muodossa. Kukaan muu ei tunne Isää kuin Poika, ja hän jolle Poika tahtoo Isän ilmoittaa.

Sanalaskujen 8 luku kuvaa personoitunutta Viisautta, joka kutsuu ihmistä luokseen iankaikkisuudesta asti olleena Jumalan Viisautena, jossa kaikki olemassa oleva luotiin. Sananl.8:22 oleva verbi ”loi” [קָנָנִי] kääntyy hepreasta tarkemmin sanoilla ”omistaa, hankkia itselleen”. Tämä verbi kuvaa Jumalan ilmoituk­sen tapahtumista Jeesuksessa Kristuksessa jo ennen maailmankaikkeuden luomista. Viisaus on siis Ju­malan kirkkauden ilmoitus, jota ilman kukaan ei voisi saada mitään ilmoitusta iankaikkisesta Jumalasta. On kyse Jumalan itsensä ilmoittamisesta konkreettisella, nähtävällä tavalla Sananl.8:24-25:ssä olevat verbit ”synnyin minä” [חוֹלָלְתִּי] tark. hepreassa merkitsevät synnytyskivun johdosta tapahtuvaa vääntelehtimistä sekä kehon liikettä. LXX:n [γεννᾷ] kuvaa tässä asiayhteydessä isän lapseensa osoittaman oikeudellisen aseman julkilausumaa, nähtävästi ja julkisesti tapahtuvaa isyyden tunnustamista. Tällaisenaan Sananl.8 kuvaa hyvin runollisesti Jumalan kirkkauden esiin tulemista Jeesuksen kautta koko maailman luomisen yhtey­dessä.

Sama Jumalan Viisaus kutsuu lukijoitaan sanoin:
Sananl. 8:35 “Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.”

Nämä sanat yhdistyvät selvästi Jeesuksen sanoihin:
Matt. 16:25 “Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.”

Tämän Viisauden maailma oli siis hyljännyt, ja ottanut sijaan oman elämänsä viisauden – tähän Paavali sanansa juuri kohdisti.

Myös Job.28:20-28 puhuu viisaudesta jonka maailman luomisen yhteydessä Jumala näkee, ilmoittaa, sekä tuo esiin (tark. koettelee). Job.28:27 kuvaa Jumalan Viisauden tärkeää tehtävää maailman luomisessa tavalla, jossa Jumalan ja Viisauden suhde tulee erityisellä tavalla arvioiduksi [וַיְסַפְּרָהּ = kirjoituttaa julkisesti, suorittaa tarkasti laskelmoiva tutkimus], erotetuksi [הֱכִינָהּ = asettaa vahvasti omaan asemaansa] sekä läpikotaisin tutkituksi [וְגַם־חֲקָרָהּ׃ = etsiä, tutkia]. Jaekokonaisuus Job.28:20-28 on poikkeuksellinen, koska se antaa kuvan Jumalan ja Viisauden välisestä kanssakäymisestä luomisen yhteydessä. Tässä kanssakäymisessä Jumala tutkii oman Viisautensa erinomaisuuden ja saattaa sen ilmoitetuksi tämän tapahtuman johdosta syntyneen maailman kaikkeuden luomisessa. Luominen ilmensi Jumalan ja Viisauden välisen kanssakäymisen lopputuloksen.

[ἐπειδὴ γὰρ] yhdistää 1Kor.1:21:ssä ajatuksen edeltävään seuraavasti. Jumala hylkää maailman viisauden juuri sillä että Hän saarnaa Kristuksen ristin hullutusta maailmalle pelastukseksi. Hullutus Kristuksen ristissä on juuri maailman viisauden pois heittämistä ja sen tyhjäksi tekemistä. Jumala salaa itsensä viisailta ja ilmoittaa itsensä lapsenmielisille. Luuk.10:21 Jeesus rinnastaa Jumalan viisauden ilmoituksen sanoissa > [ἀποκρύπτω = kätkeä (suojaavassa merkityksessä – Matt.25:18), piilottaa, peittää] sekä [ἀποκαλύπτω = paljastaa kätketty, ottaa peite pois], ja tällä osoittaa että Jumala itse on hyväksi nähnyt paljastaa viisautensa juuri lapsenmielisille [νήπιος]. Kukaan ei tunne Poikaa, kuin Isä, eikä kukaan tunne Isää kuin Poika ja hän jolle Poika tahtoo Hänet ilmoittaa [ἀποκαλύπτω] (Luuk.10:22) Vasta kun ihminen kääntyy Kristuksen puoleen, otetaan peite pois (2Kor.3:16). Jos Jumalan evankeliumi on peitossa, niin se peite on niissä, jotka kadotukseen joutuvat (2Kor.4:3) Kristuksessa peite poistuu, ja Jumalan kirkkaus tulee elämäämme.

Jumalan tuomio lepäsi Kristuksen yllä, kun naulat lyötiin maailman kaikkeuden Luojan käsiin. Hän jossa kaikki oli luotu, asetettiin syvimmän rangaistuksen kohteeksi. Tämä iankaikkinen Viisaus alentui kantamaan koko maailman synnin - maailman jonka Hän itse oli käsillään rakentanut. Niin paljon Jeesukselle merkitsi ihmiskunnan pelastuminen, että Hän itse levitti kätensä telotuspaalun päälle - Jumalan tuomion ja rangaistuksen uhrina. Tämä Jumalan Karitsan uhri on uusi luominen - jossa ihminen saa uuden elämän ja iankaikkisen yhteyden Jumalan kanssa. Tämä Viisaus loi - juuri ristinsä ja ylösnousemuksensa kautta uuden elämän - sinulle ja minulle.....

Ole ylistetty Jumalan Karitsa ja iankaikkinen Jumalan Viisaus !!

- todael :)
todael
 

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa

cron