Herra Jeesus sanoi, että isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. Tämä tarkoittaa sitä, että hengellisessä mielessä Herran Jeesuksen opetuslapsilla ei ole isää. Kukaan uskova ei voi olla toiselle uskovalle hengellisessä mielessä isä, eli uskon asioissa kukaan uskova ei ole kenellekään isä. Tämä tarkoittaa tietenkin myös sitä, että kukaan Herran Jeesuksen opetuslapsi ei saa sanoa olevansa itse hengellisessä mielessä isä.
Herra Jeesus antoi tämän käskyn siksi, koska Hänen opetuslapsiensa hengellinen Isä on Isä Taivaassa, eli Jumala. Kukaan uskova ei voi koskaan olla hengellisesti isänä toiselle uskovalle, koska se paikka on ja pysyy varattuna Jumalalle, meidän taivaalliselle Isälle. Herran Jeesuksen opetuslasten hengellinen Isä on Jumala ja opetuslapset ovat Isänsä poikia ja tyttäriä:
2 Kor 6:18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".
Maallisia isiä saa tietenkin sanoa isiksi. Raamattu ei kiellä käyttämästä isä sanaa maallisessa merkityksessä, vaan voimme käyttää isä sanaa isästämme sekä kaikista isistä. Herra Jeesus asetti Isä sanan käyttökiellon tarkoittamaan hengellistä merkitystä, ei maallista.
Uskovien keskuudessakin on sellainen vääristymä, jossa uskovat käyttävät termiä hengellinen isä siinä merkityksessä kun kasvaneempi uskova auttaa vasta uskoontullutta tai vähän aikaa uskossa ollutta eteenpäin uskon tiellä. Auttamisessa ei ole mitään väärää, vaan se on oikein. Vääristymä on sanoissa minun hengellinen isäni on; minä olen hänen hengellinen isänsä.
Raamattu kuitenkin kieltää selkeästi, että hengellisessä mielessä emme saa kutsua toista uskovaa hengelliseksi isäksi, sillä Herra Jeesus kieltää sen selkeästi.
On oikein että uskossa vanhemmat auttavat, tukevat ja opettavat vasta uskoontulleita sekä vähän aikaa uskossa olleita uskovia. Väärin on kuitenkin kutsua tai pitää ketään hengellisenä isänä. Uskovien tulee juurtua Isään, Herran Jeesuksen kautta ja Hän on ainoa hengellinen Isämme ja tässäkin kohden meidän tulee uskoa ja kunnioittaa Jumalaa ja toimia Hänen tahtonsa ja sanansa opetuksen mukaisesti. Emme saa juurtua ihmiseen, eikä ihmisestä saa tulla meille hengellistä isää, koska Taivaan Isä on meidän hengellinen Isämme.
Kyse ei ole lakihenkisyydestä tai oikeaoppisuudesta kuten usein niitä syytetään, jotka haluavat uskoa sen mitä Raamattu opettaa, vaan Jumalan rakastamisesta:
1 Joh 5:
2 Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.
3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
Herran Jeesuksen opetuslapsi rakastaa Jumalaa myös elämällä Hänen tahtonsa mukaan, eli noudattamalla Hänen käskyjään ja opetuksiaan Uuden liiton järjestyksen mukaisesti. Kyse ei ole lain tekojen tekemisestä, vaan uskojen tekojen tekemisestä Jumalaa rakastaen, Hänen armostaan. Näin myös uskosi keskipiste on Jumala Herran Jeesuksen kautta.
Edellä oleva Raamatun kohta opettaa, että jos haluat noudattaa Jumalan sanan opetuksia, niin et ainoastaan rakasta Jumalaa, vaan myös muita Herran Jeesuksen opetuslapsia.
Silloin kun sinua syytetään lakihenkiseksi sekä muiden tuomitsijaksi, siksi että haluat noudattaa Raamatun opetusta rakkaudessa ja totuudessa, niin et ole lakihenkinen, etkä väärämielinen tuomari, vaan uskova, joka rakastaa Jumalaa ja kaikkia Herran Jeesuksen opetuslapsia.