Monissa kirkkokunnissa on menty opetuksissa harhaan...
Minä en näe kastajana toimivaa henkilöä, on se mies tai nainen, vain jonkun
viran tai
aseman kautta. Toki kasteen suorittajat ovat ensisijaisesti
paimenia, opettajia, apostoleita ja
evankelistoja, koska heidän työhönsä kuuluu julistus, opetus ja ohjaaminen. Luonnollisesti näiden ihmisten kautta, jotka opettavat Jumalan Sanaa (ja myös siis antavat enemmän tai vähemmän kasteopetusta, riippuen henkilöstä, armotuksesta jne.), tulee enemmän kastettavia. Joissain konferensseissa tai monen päivän tapahtumissa on mahdollisuus myös kasteeseen, ja voi olla, että uskoon tullut menee vaikka jo seuraavana päivänä kasteelle jonkun evankelistan käsien alla. Profeetan virassa oleva on luonteeltaan enemmän "liikkuvainen", ja tällainen ihminen harvemmin kastaa syystä ettei solmi "opettaja-oppilas -suhdetta". Siksi harvemmin profeetat kastavat ihmisiä, vaikka siihen ei ole Raamatun kautta mitään estettä. (Käsittääkseni nainen voi toimia evankelistana ja profeettana, jossain tilanteessa myös opettajana - jolloin hän virkansa puolesta voi kastaa.)
Näen asian ennemmin niin, että
tietyssä tilanteessa kuka tahansa uskova veli tai sisar voi kastaa. Minua ei suostuttu kastamaan Tampereen helluntaiseurakunnassa, koska siihen paikkaan oli "liittymispakko". Minut kastoi uskova veli, jonka nykyisestä hengellisestä tilasta en ole niin vakuuttunut. Kävin kasteella järvessä, jossa olin vyötäisiäni myöten. Jalat ylsivät pohjaan, ja tämä veli painoi minut veden alle kastaen minut. Minulla ei ollut yllä sellaista hienoa valkoista asua, kuten olen kuvissa nähnyt käytettävän - vaan uimapuku. Taivaat eivät aunneet eikä minusta tuntunut "millään muotoa erilaiselta". Oli syksy, ja melko kylmä ilma. Itse asiassa huvitti, etten nähnyt valkoista kyyhkyä tai muutakaan ilmiötä - vain sinisorsa ui vierestä
!
Olen monta kertaa miettinyt, oliko tuo kaste oikea, koska siinä on monta asiaa, mikä ei ole mennyt "perinteisen kaavan" mukaan. Olen myös miettinyt, että oliko kasteeni oikea, koska en ole vakuuttunut veljen nykyisestä hengellisestä tilasta. En kuitenkaan halua vähentää tai väheksyä kasteen arvoa! Jumala näkee sydämeni ja sen, että halusin kasteelle. Ja koska en löytäny ketään "pappia" kastamaan minua, minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin antaa toisen uskovan kastaa minut. On myös hätäkasteita, jolloin joku kuolemassa oleva ihminen, joka ei ole käynyt kasteella haluaa kasteen, jolloin paikalle ei välttämättä saada miespuolista henkilöä (paimen) sitä suorittamaan.
Tärkeintä on, että kastettava itse ymmärtää kasteen merkityksen. Kastaja on vain "välikäsi", joka suorittaa sen. Toki on hyvä, jos kastaja tuntee kasteelle menijän ja tietää kastettavan saaneen aiheesta opetusta. En tosin tiedä ketään aikuista, joka olisi mennyt kasteelle kovin kevyin perustein! Käsittääkseni kasteelle voi mennä kuka tahansa, kun hän voi sen ilmaista ja pystyy kertomaan motiivinsa. Itse en tiedä mitään ikärajoista, koska minut on kastettu lapsena (ev.lut.), mutta kävin kasteella (uskovien kaste) aikuisena.