Rukoilu

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Rukoilu

ViestiKirjoittaja ninni » 26. Heinä 2018 23:03

Sinulla on valtavan hyviä ajatuksia vaisuliini. Ihana lukea noita kun puhut tai kirjoitat kuin minun ajatuksiani.

Olen myös kokenut vaikeita ja tuskaisia vaiheita ihan tässä lähiaikoina, enkä ole vieläkään kunnolla toipunut. Oikeastaan itken vieläkin joka päivä pienen hetken. Ei Jumala vastannut minunkaan rukouksiini niinkuin minä olisin tahtonut, vaan Hän tahtoi toisin. Silti koen että olen saanut rauhan sydämeeni tässä asiassa, vaikka vieläkin itken. Ei ole helppoa ollut ei... Mutta luulenpa että minultakin on jäänyt turha rukoilu, siis jonniinjoutava jankkaaminen vähemmälle! :D

Ei raskaalla hetkellä pysty rukoilemaan. Enemmän se on raskasta huokausta Jumalan puoleen tai vaikenemista. Olen hiljaa ja huokaan...

Mie sympatiseeraan sinua vaisuliini... :thumbup:
ninni
 
Viestit: 9
Liittynyt: 07. Helmi 2018 14:17

Re: Rukoilu

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 27. Heinä 2018 09:49

*
Huomenta Ninni! Kiva, että sie kans sympatiseeraat. :) Tuli äsken mieleen se yksi juttu, minkä haluaisin vielä sanoa. No olin joskus ahdistunut ja olin ihan avuton, enkä tiennyt mitä rukoilla ja rukoilu tuntui raskaalta. Huokaillessani minulle tuli tämä sana, se sanoi, että Pyhä Henki auttaa rukoilemaan puolestani. Niin päätin luottaa siihen, että Hän rukoilee puolestani joten jätin rukoilematta. Se voi olla Herran ääni, joka tuli minulle.

No tänään kurkin facebookkiin ja huomasin yhden uskonveljen rukouspyynnön. Hän on niinä vuosia laittanut samaa rukouspyyntöä. Hänen pohja taas pettää ja putoaa hänen jalkojen alta. Hän on laittanut rukouspyynnön moneen FB-ryhmään. Minä huokailin hänen puolesta ja mielessäni sanoin Herralle; auta häntä!

Kerran minun pohja petti ja putosin pohjattomaan kuoppaan ja siellä tapasin Jumalaa ja alhaalla löysin Hänet joka nosti minut ylös ja sain oppia tuntemaan Häntä uusin silmin. Tarkoitan, että Jumala riisutti pois sen, johon luotin sokeasti ja tiedostamatta, niin sen kautta opin luottamaan vain Herraan ja siitä lähtien uskoni Hänessä lepää, ei omassa, johon luotin. Kerran koitin kirjoittaa sille uskonveljelle samaa juttua. En tiedä, ymmärsikö hän minua.

No jos oma pohja pettää ja putoaa, sen takana voi olla itse Jumala, joka tahtoo riisuttaa pois. No yksi lohdullisempi juttu, joka lohduttaa ja rohkaisee minua vielä. Kun jos jotain tilanne tuntuu äkilliseltä katastrofilta, niin tiedän, että Jeesus rukoilee puolestani ja Hän pitää huolen rukoillen, että pelastun täydellisesti. Se on nimittäin yksi Raamatun kohta, joka lohduttaa ja rohkaisee minua.

Hebr. 7:25 jonka tähden hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan Jumalan tykö tulevat, koska hän aina elää rukoillakseen heidän puolestansa. :thumbup:

Kirjoitan vielä yhden jutun. On itselläni kokemusta kuten Daavidillakin, että kun on vajonnut alas ja siinä tuntuu, ettei ole vielä pudonnut pohjaan asti voidakseen levätä hetkeksi ja kerätä voimia, niin omin voimin voisi nousta ylös, mutta pohja ei vielä yhtään tullut jalkojen alle, vaan vajoaminen tuntuu siltä, ettei koskaan lopu, eikä pohja löydy milloinkaan, juuri se on Jumalan tarkoitus, koska Hän tahtoo opettaa, että Hän on jo alhaalla ja Hän tahtoo, että Häneen opitaan luottamaan, eikä omaan, johon luottaa... Jumala on jo valmiina alhaalla, että pohja pettää ja putoaa jalkojen alta. Olen kokenut, että Jumala oli valmiina alhaalla ja Hänet löysin alhaalta ja olen kokenut, että Jumala nosti minut ylös, ei omin voimin vaan Jumalan avuin. Kunpa se uskonveli alkaisi tajuta jo. :)

Ps. 139:7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?

8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.

9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,

10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.

11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",

12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.

:pc:
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7938
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Rukoilu

ViestiKirjoittaja ninni » 27. Heinä 2018 19:20

Kiitos vaisuliini tuosta psalmista. Tämä juuri samainen psalmi onkin tullut minulle monta kertaa vastaan juuri näinä vaikeina aikoina...

Siitä on muuten laulettukin versio: Aamuruskon siivin... Kaunis! :hearts:

Niin ajatella Jeesus itse rukoilee meidän puolestamme!
ninni
 
Viestit: 9
Liittynyt: 07. Helmi 2018 14:17

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 36 vierailijaa

cron