Laittomuus ja rakkauden kylmentyminen

[PetriFB]

Oon kovasti koittanut tutkia itseäni ja asenteitani ja eihän niistä varmaan muuta löydykkään kuin vikaa ..mutta aralla tunnolla rohkenen ihmetellä kuitenkin vielä sitä ,että mikä sai mut hyppimään seinille heti luettuani Petrin ja Jannen kirjoitukset tässä ketjussa.
Uskon ja tiedän että rakastatte Jeesusta Kristusta sydämmestänne,ootte uhranneet paljon aikaanne Jumalalle, mutta onko täs nyt kuitenkin kysymyksessä puoluehenkistä lakihenkisyyttä? Kuka haluaa olla kenenkin puolta ja joku myös Kristuksen.Tarkoittaako tuo sitä että ei saa olla liian hanakasti edes Kristuksen puolta, koska se aiheuttaa vastakkain asettelua ja mahdollisesti toisen yläpuolelle asettumista??
Oon miettiny profeettoja jotka varoittelee kansaa ja uskon että se onkin ihan Sanan mukaista varoitella,mutta miten se tapahtuu ettei siitä seuraa tämmöstä mitä nyt itse koin..vai oliko vika vain vastaanottajan rikkinäisyydessä ja kasvamattomuudessa, että näin vääristyneen kuvan,vai mitä se oli?

Toivon että ymmärrätte koetteluni ja otatte sen niinkuin Herran palvelijan kuuluukin..ootte ymmärtäväisiä ja piiiiiiitkämielisiä mua kohtaan

Koin sydämessäni tuoda tämän aloituksen tälle foorumille. Olemme ajassa, jossa uskovia meitä kaikkia uskovia seulotaan ja siksi on hyvä tutkia jokaisen (myös minun) omaa itseään Herran Jeesuksen kuvastimen edessä. Tällä tarkoitan sitä, että Jumalan armosta ja armossa Pyhässä Hengessä haluamme kasvaa eteenpäin, hyljäten iitä asioita, joita Pyhä Henki nostaa itsekunkin sydämelle. Olemme kaikki siinä suhteessa kasvattamattomia, ettei meistä tule täydellisiä, siksi meillä kaikilla on joka päivä varaa kasvaa syvemmälle Jumalam tuntemisessa.

Samalla Jumala haluaa puhua niille uskoville, jotka ovat monenlaista syistä (titämättömyys, kasvamattomuusmonessa kohden kiinni ihmisten uskonnollisissa perinnäissäännöissä, että he hylkäisivät väärät perinteet joissa ovat ja vastaanottavat Jumalan todellista armoa.

Sitten eräs tärkeä huomio. Kun toin tämän esille, niin kyse ei ole vain meistä tämän foorumin jäsenistä, vaan myös niistä uskovista jotka eivät ole foorumin jäseniä, mutta silti lukevat tätä foorumia.

Koin sydämessäni Herran tulon läheisyydessä avata tämän ketjun, että me uskovat toimisimme näin:

Mark 13:
32 Mutta siitä päivästä tai hetkestä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa, eikä myöskään Poika, vaan ainoastaan Isä.
33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.
34 On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.
35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
36 ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.
37 Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."

Meidät on kutsuttu koettelemaan kaikki mitä seurakunnassa tapahtuu, siinä ei ole mitään väärää. Tässä oli minun vastaukseni sisaren koetteluun. Jumalan siunausta sinulle.

[PetriFB]

Minä olen ymmärtänyt, että lain eli käskyjen varsinainen merkitys ei ole, että se olisi meille joku sääntökokoelma jota meidän tulisi noudattaa niin että täyttäisimme jonkun niinsanotun hyvän uskovan mitan.

Käskyjen tarkoitus on opettaa meille, minkälainen Jumala on.

Siksi Raamattu sanoo, että se joka rakastaa Jumalaa, pitää käskyt. Sillä jos ymmärrämme käskyjen kautta minkälainen Jumala on, niin silloinhan se merkitsee että jos rakastamme Häntä, emme halua rikkoa Häntä vastaan.

Pääpaino edellisessä lauseessa on sanassa "halua". Jokainenhan on heikko ja lankeaa useammin tai vielä useammin rikkomaan Jumalaa vastaan. Silloin jos ja kun me pystytään elämään Jumalaa vastaan rikkomatta, on se pelkkää Jumalan armoa. Siihen armoon meidät on kutsuttu, joten voimme elää Jumalaa rakastaen eli pitäen Hänen käskynsä. Silloin kun emme siinä "onnistu" (eli lankeamme), tarjotaan meille onneksi tuplakertaista armoa, niin että saamme anteeksi kaikki rikkomuksemme Jeesuksen sovitustyön tähden. Kiitos ja ylistys Jumalalle!

Siunausta kaikille!

Amen, näin se on käskyjen tarkoitus on oppia rakastamaan ja tuntemaan Jumalaa sekä myös lähimmäisiään. Uudessa Liittossa emme elä käskyjä täyttäen, koska Herra Jeesus täytti koko lain meidän puolestamme. Me saamme oppia kasvamaan uskossa, eli noudattamaan Jumalan sanan opetuksia Jumalan armosta, ei lakia täyttäen.

Room 3:
20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.
21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa

[systeri]

En kyllä usko että te ootte fariseuksia,sen verran oon oppinut tuntemaan teitä,mutta pakko kysyä miten tää asetelma eroaa tästä Raamatun kohdasta jos ei kirjoittaja puhu ollenkaan itselleen??

Luuk. 18:11
Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani.

13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'.
14 Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään."

Miten se meni kotiinsa vanhurskaampana...siksi että Jumala on armollinen syntisille jotka ei pärjää omassa voimassaan vaan tarvitsee armahtajaa??

Ei vieläkään ihan sulaudu mun ajatusmaailmaan.

[Herman]

Pulla, oikeastaan tuossa kohdassa ei alkukielen mukaan sanota että publikaani olisi ollut vanhurskaampi kuin fariseus, vaan että publikaani oli vanhurskas ja fariseus ei. Eli oikeasti toi kohta on opetukseltaan vielä jyrkempi kuin käännöksemme antaa ymmärtää.

Vanhurskaushan merkitsee pääpiirteittäin sitä, että on Jumalan hyväksymä. Tuo vertaus publikaanista ja fariseuksesta vahvistaa evankeliumin sanoman, sillä ei terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Pyhän Hengen ensimmäinen tehtävä on kirkastaa maailmalle todeksi synti, sitten vasta vanhurskaus ja sitten tuomio (siis tämän maailman tuomio, jotta voisimme oikealla tavalla erottautua siitä). Siksi fariseus ei voinut tulla vanhurskaaksi, koska hänellä ei ollut synnintuntoa. Publikaanin kohdalla sen sijaan Pyhä Henki sai osoittaa todeksi synnin, ja siksi tällä on mahdollisuus vanhurskauteen.

Tuo kohta ei varmastikaan tarkoita sitä, että pelkkä syntien tunnustaminen tekisi ihmisestä vanhurskaan, vaan vertaus keskittyy ainoastaan tuohon yhteen osaan evankeliumista. Syntien tunnustamisen jälkeen pitää Pyhän Hengen vielä saada kirkastaa todeksi ja vanhurskaus Jeesuksen veren kautta ja vaikuttaa uskoa siihen, ja lopuksi vielä Pyhä Henki kirkastaa meille todeksi tämän maailman tuomion ja vaikuttaa erottautumista siitä. Vasta silloin aletaan puhua käskyjen pitämisestä. On tärkeetä ymmärtää tämä Pyhän Hengen prosessi, ja että se työ menee nimenomaan tässä järjestyksessä. Ensin saadaan synnintunto, sitten tullaan ristille ja sieltä vasta päästään ylösnousemus-elämään. Jos koitetaan pitää käskyjä ennen synnin ja vanhurskauden kirkastumista, sitä tehdään omassa voimassa ja ollaan lain alla.

Siunausta kaikille!

[lonelyrider]

Pulla, johtuuko "seinille hyppiminen" siitä, että koit jostain syystä kirjoituksen itseesi kohdistuvana, vaikkei se sitä ollutkaan? Ihan kysymyksenä heitän, että jos sitä lähtisi miettimään, miksi koit kirjoituksen ahdistavana ja syyttävänä.

Kirjoitus oli mielestäni hyvä. Silti koen että en toimi välttämättä kaikilta osin niinkuin kirjoituksessa sanotaan, että toimia pitäisi, jotta olisi pelastettujen joukossa. Esim. varmaankaan en pyhitä lepopäivää niinkuin pitäisi. Tosin en suoranaisesti tiedä, mitä pitäisi olla tekemättä tai tehdä ja onko uskoni tekemisissä tai tekemättä jättämisissä. Silti kirjoitus ei syyllistä minua millään tavoin, enkä koe sitä loukkauksena. Jos Jumala odottaa minulta lepopäivän pyhittämistä ja Hän katsoo sen tarpeelliseksi ja sen sydämelleni saan, niin tottakai se tulee katsoa silloin tarpeelliseksi.

[systeri]

Niin sehän täs nyt vähän "hauskaa" onkin kun en itsekkään tiedä että otanko omalle kohdalleni vai vaan yleensä.Kun en edes tiedä että onko asioita ymmärretty niinkuin ne tulis ymmärtää.
Luin justiin Heb 4 lukua ja mietin sitä Hänen lepoaan...sillä joka on päässyt Hänen lepoonsa on saanut levon teoistaan?? Jumala ahkeroi ja lepäsi sen jälkeen yhden päivän vai siitä eteenpäin.Meidänkin tulisi ahkeroida että päästään Hänen lepoonsa...ei vaan kerran viikossa vaan koko ajan,joka päivä??..toki lepopäivä on itsestään huolehtimista.
Mutta ettei siitä tulisi pelkkää suorittamista, että oonko nyt varmasti toiminut juuri oikein etten oo ulkopuolella?
Jeesus sydämmessä on sama kuin lepo Herrassa eli käskyjen pitäminen.Mutta silti vaikka on Jeesus sydämmessä,asioita voidaan ymmärtää eri tavalla,esim.Jumalan kuvan tekeminen.
Ehkä mua repii eniten se että tiedän ihmisten olevan tosi uskossa, mutta näkevät jotkut asiat eri tavalla kaikesta rukoilemista ja halusta ymmärtää, huolimatta. Ja sitten tehdään jakoa tällä tavalla uskovien kesken.

Heb 4

8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta,senjälkeisestä päivästä. 9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

Mitä tarkoittaa "toisesta ,sen jälkeisestä päivästä"?

[lonelyrider]

Niin sehän täs nyt vähän "hauskaa" onkin kun en itsekkään tiedä että otanko omalle kohdalleni vai vaan yleensä.Kun en edes tiedä että onko asioita ymmärretty niinkuin ne tulis ymmärtää.
Luin justiin Heb 4 lukua ja mietin sitä Hänen lepoaan...sillä joka on päässyt Hänen lepoonsa on saanut levon teoistaan?? Jumala ahkeroi ja lepäsi sen jälkeen yhden päivän vai siitä eteenpäin.Meidänkin tulisi ahkeroida että päästään Hänen lepoonsa...ei vaan kerran viikossa vaan koko ajan,joka päivä??..toki lepopäivä on itsestään huolehtimista.
Mutta ettei siitä tulisi pelkkää suorittamista, että oonko nyt varmasti toiminut juuri oikein etten oo ulkopuolella?
Jeesus sydämmessä on sama kuin lepo Herrassa eli käskyjen pitäminen.Mutta silti vaikka on Jeesus sydämmessä,asioita voidaan ymmärtää eri tavalla,esim.Jumalan kuvan tekeminen.
Ehkä mua repii eniten se että tiedän ihmisten olevan tosi uskossa, mutta näkevät jotkut asiat eri tavalla kaikesta rukoilemista ja halusta ymmärtää, huolimatta. Ja sitten tehdään jakoa tällä tavalla uskovien kesken.

Heb 4

8 Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta,senjälkeisestä päivästä. 9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva.
10 Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

Mitä tarkoittaa "toisesta ,sen jälkeisestä päivästä"?

Lepo Herrassa tulee olla joka päivä, se ei ole ulkonaista lepoa vaan sisäistä, niinkuin kirjoititkin, se ei ole yksi päivä viikossa vaan joka hetki läsnä.

Olen yrittänyt kirjoittaa tässä viestissäni siitä, että ettet turhaan katsoisi ja miettisi sitä, mitä joku toinen on uskossaan. En vain tiedä osaanko muotoilla oikein asiaa, jotta tulisin oikein ymmärretyksi ja etten kirjoittaisi niin, että kokisit minun syyllistävän sinua.

Usko, on sinun ja Herran välinen, älä mieti mitä joku toinen on ja mikä Hänen Jumalasuhteensa on. Et voi koskaan tulla sitä todellisesti tietämään, vain yksin Jumala tutkii sydämen. Minun arvioni voi mennä täysin pieleen, koska olen vain ihminen, joka arvioi asioita, ikävä kyllä, myös hieman oman suodattimensakin kautta.
Me ei voida tietää, miten Jumala näkee asioita, näkeeköhän mitä esim. väärien valintojen takana, millä tavoin Hän ymmärtää rikkoutuneisuutemme, niitä asioita joita toinen ihminen ei voi ymmärtää toisen ihmisen elämästä.

Uskoisin, että Jumala on ollut minulle hyvä, vaikka olen toiminut väärin. Ei Hän ole kohdellut minua mitenkään paremmin kuin toista, mutta näen Hänen suunnattoman rakkautensa ja ohjauksensa, myös silloinkin kun olen itse valinnut väärin ja noukkinut niiden väärien valintojen johdattamia hedelmiä, silloin rakkautena on ollut vitsa. Uskoon kuuluu monenlaista vaihetta, eikä usko tule pelkästään oikeiden valintojen kautta, siihen mahtuu myös epäonnistumisia matkalle.

[systeri]

En todellakaan oo kokenu että olisit loukannut mua ja ymmärrän varmaan mitä tarkoitat.Itse mietin illalla että toivottavasti tämä ei oo mitään napinaa ketään kohtaan ,vaan "ahkeroimista päästä Hänen lepoonsa",ei vaan omalla kohdalla vaan muittenkin kohdalla että voisin jättää kaiken Jumalan käsiin , etten kantaisi huolta väärällä tavalla.Herra riisuu niitä peitteitä niiltä jotka Herraa rakastaa jokaisen silmiltä siinä kohtaa kun on tarve,en minä eikä kukaan voi sitä tehdä vaikka ymmärtäisin asian kuinka hyvin.

Aamulla heräsin pariinkin otteeseen kuuntelu Raamatun kanssa ja molemmilla kerroilla siellä juuri miesääni puhui käskyjen pitämisen ihanuudesta Toinen tais tulla psalmeista ja toisella kertaa Sanalaskuista.
Joskus käy niinkin, että oletan olevani ymmärtänyt jonkin asian ja sitten alan sekoilla saman asian kans...ehkä se on sitten niin että Herra tahtoo mun painivan asian kans vielä siksi,että en ole vielä ymmärtänyt niinkuin ymmärtää tulee?
Mutta loppuviimeksi tämä olikin ihana keskustelu...nyt alkaa olla semmonen "tuntuma"

[systeri]

Herman:Pulla, oikeastaan tuossa kohdassa ei alkukielen mukaan sanota että publikaani olisi ollut vanhurskaampi kuin fariseus, vaan että publikaani oli vanhurskas ja fariseus ei. Eli oikeasti toi kohta on opetukseltaan vielä jyrkempi kuin käännöksemme antaa ymmärtää.

En olettanutkaan että fariseus olisi ollut vanhurskas..muutakuin omavanhurskas??

[Herman]

Herman:Pulla, oikeastaan tuossa kohdassa ei alkukielen mukaan sanota että publikaani olisi ollut vanhurskaampi kuin fariseus, vaan että publikaani oli vanhurskas ja fariseus ei. Eli oikeasti toi kohta on opetukseltaan vielä jyrkempi kuin käännöksemme antaa ymmärtää.

En olettanutkaan että fariseus olisi ollut vanhurskas..muutakuin omavanhurskas??

Et varmaan olettanutkaan, mutta suomalaisesta käännöksesta voi saada sellaisen kuvan ja siksi halusin jakaa tuon saamani pienen tiedonjyväsen kanssanne.

Siunausta kaikille!