JoKi kirjoitti:Toisaalta voidaan miettiä, että voinko esimerkiksi minä päättää mikä on rajana pienessä ehostuksessa ja mikä suuressa ?
Itse pidän ehostuksena kampaajalla käyntiä ulkonäöllisistä syistä, sekä vaikkapa juuri hiusten "laittamista" useissa tapauksissa, itselläni hiukset on usein laitettu pystyyn vahalla, mutta ei pelkästään ulkonöllisistä syistä, vaan tykkään että ne on pystyssä vaikka olisin koko päivän kotona, ja menisin pihalle vain pipo päässä.
Eli jos mietitään mitä eroa käytännössä on hiuksien laittamisella ja meikkauksella ?
JoKi kirjoitti:Tarkoitus minulla oli tuoda esille hiustenleikkauksen ja meikkaamisen raja. Jos molemmat tapahtuu tapahtuu samasta syystä, niin onko molemmat väärin tai molemmat oikein mielestänne ?
lara.tomb.raider kirjoitti:Luulin kirjoittaneeni tähän viestiketjuun, mutta kirjoitustani ei näy missään. Itse en ole sitä poistanut enkä koe sen olevan niin provosoiva, että ylläpitokaan niin tekisi. Onko muille käynyt niin, että kirjoittaa ja lähettää tekstin mutta teksti ei menekään ketjuun??? Kiteytän tähän omat kokemukseni.
Rauhaa!
Minun tiedossani ei ole, että ylläpito olisi poistanut viestisi. Mutta näin voi käydä, kuten minulle useastikin, jos kirjoitan suoraan foorumille johonkin ketjuun tai aloitan jonkin ketjun, niin kirjoitus voi hävitä kuin tuhka tuuleen, mikäli liian pitkään kirjoittaa. Pitäisi tarkistaa, onko asialle mitään tehtävissä. En tiedä, vaikka olen itse ylläpidossa .
En tiedä kovin tarkasti, mitä Raamattu sanoo liikunnasta. Jotain vertauskuvallista siellä on, kuten "juoskaa väsymättä loppuun asti". Raamatusta löytyy kuitenkin maininta, että ruumis on Pyhän hengen temppeli. Mielestäni se kuvaa hyvin sitä, että ihmisen tulee huolehtia itsestään kokonaisvaltaisesti. Fyysiseen hyvinvointiin vaaditaan tarpeeksi liikuntaa, hyvää ja terveellistä ruokaa ja riittävästi unta. Suomalaiset liikkuvat keskimäärin liian vähän. Istumatyötä tekevälle nuorelle (20-40) vuotiaalle kolme kertaa viikossa hengästyttävää liikuntaa on liian vähän. Terveysviranomaiset ovat (ilmeisesti) tekemässä uusia suosituksia. Jos liikkuu pääosin autolla, tulisi liikuntaa harrastaa enemmän kuin tuo 3x30 minuutti viikossa. Joillakin liikunta menee pakkomielteen/ epäjumalanpalvonnan puolelle, mikä ei ole oikein.
Itse ajattelen liikuntaa, urheilua ja kuntoilua kokonaisuutena. Jos kävelen töihin ja takaisin (n. 4km suuntaansa), en välttämättä kaipaa päivässä muuta liikuntaa. Työni on osittain seisomatyötä ja fyysistä (orkesterin johtaminen, soittaminen jne.). Jos kuljen autolle, voin käydä kuntosalilla jumpassa tai liikkumassa muuten. Kun meillä oli kesällä omakotitalon kunnostusta (tein mieheni kanssa yhtä raskaita fyysisiä töitä 6-8h päivässä) tai nyt syksyllä pihan haravointia, en mennyt kuntosalille hyötyliikunnan suuren määrän vuoksi. Toisinaan tuollaisina päivinä saatan venytellä kotona tai käydä jollain kevyellä jumppatunnilla. Kokonaisuus ratkaisee. Sen tiedän, että mitä enemmän liikun, sitä paremmin voin! Lepo on tärkeää myös, mutta hyvään unenlaatuun vaikuttaa ainakin minulla myös liikunta.
Vaikka liikun terveydellisistä syistä, tykkään myös siihen liittyvästä ulkonäköedusta. Liikunnalla on muitakin hyviä puolia kuin terveys- ja ulkonäkövaikutukset. Liikunta auttaa myös moniin psyykkiseen hyvinvointiin. Yritän huolehtia itsestäni myös muuten. Käyn hierojalla melko säännöllisesti. Lisäksi meikkaan arkisin kevyesti ja juhliin vahvemmin. Nautin meikkaamisesta, koska en koe sitä orjuuttavaksi. Voin kulkea ilman meikkiä. Olen käynyt työpaikallani myös remonttivaatteissa ja meikittä. Koen kuitenkin, että meikkaaminen saa minut itseni paremmalle mielelle. Samaan hyvään oloon auttavat puhtaat vaatteet, ihon rasvaaminen (minulla on melko kuiva iho) ja sauna.
Onko suihkussa pakko käydä? Ihmisen ei välttämättä tarvitse pestä hiuksiaan lainkaan, jos ei halua. Silti hiusten pesemistä pidetään normaalina. Ketkä eivät huolehdi lainkaan ulkonäöstään? Alkoholistit ja narkomaanit, masentuneet ja psyykkisesti sairaat. Heille ulkonäöllä tai omalla fyysisellä ololla ei ole mitään merkitystä. Tämä on toinen ääripää.
Ajattelen kaikessa tasapainoa. Urheilu - lepo, nukkuminen - valveilla oleminen, oma aika - lapsille tai puolisolle annettava aika ja niin edelleen. Myös Raamatun asioiden kanssa tarvitsee olla tasapaino. Jos käy seurakunnassa tankkaamassa vain opetusta ja ahmii tietoa, se ei hyödytä mitään. Täytyy myös evankelioida tai tehdä hyväntekeväisyyttä, palvella ja auttaa (mikä jokaisen kutsumus on). Jos tekee liikaa muiden hyväksi, väsyy. Ihminen tarvitsee myös itse virvoitusta ylistyksen ja palvonnan kautta.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 43 vierailijaa