PetriFB kirjoitti:lonelyrider kirjoitti:Haluan oppia tuntemaan Hänet. Paljolti on poisriisuttu siinä, ettäkö haluaisi jotenkin titteleitä tai olla näkyvällä paikalla, kait sellaisetkin ajat uskovilla on uskossaan, ainakin joskus on tunnistanut itsessään myös sellaista itsekkyyttäkin, että on halunnut olla jotain enemmän, mutta se on taakse jäänyttä sellainen. Kait voisi puhua sitten siinä suhteessa kasvaneensa. Minulle kelpaa se osa, joka minulle on annettu, se on se hyvä osa, miksi vaatia enempää kuin on parasta minulle, silloinhan ihmisen on hyvä olla, kun kulkee sitä tietä mikä on oma osansa tässä ajassa, ei yhtään sen enempää eikä vähempää.
Samalla kun haluan oppia tuntemaan Hänet, se käsittää totuuden löytämisen, tien Jumalan luokse, ikuiseen elämään. Haluan palvella olemassaolollani Häntä, Hänen tahtonsa mukaan, ei kuvittelun tai luulon mukaan, vaan että Hän näyttää tien, jota minun tulee kulkea.
En osaa muuten tässä ilmaista, siinä jotain tuntoja asiasta.
Ilmaisit asian hyvin ja purit ulos hyvin selvitettynä tilanteen, jonka suurin osa uskovista käy läpi. Minä tunnistin itseni tuosta tekstistä. Minulle on käynyt samoin ja nuorena uskovana kun sananjulistus ja opetustehtävät avautuivat, niin sitä ajatteli suuria itsestään. Nykyään minulle riittää tämä melko näkymätön osa, jossa saan pienen osan ja määrän mukaan palvella Herraa. Nykyään minulle on yksilö ihmiset tärkeämpiä kuin isot massat, jota nuorempana tavoittelin.
Herra kasvattaa ja kouluttaa meitä sekä tekee meistä pienempiä ja Hänestä suuremman:
Joh 3:30 Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.
Sitäköhän se muuten tarkoittaakin, kun raamatussakin puhutaan siitä paikan antamisesta, että ei tule kunniapaikalle itseään asettaa vaan antaa se parempi paikka veljelle/sisarelle...Tuli tuosta tekstistäsi tällainen mieleen vielä lisänä että liittyykö se jotenkin myös tähän.