pekka kirjoitti:...ovat valhe, petos, tuskan ja kärsimyksen ja kuoleman tuottaminen ja näennäinen hyvyys joka on kuitenkin aina pintaa syvemmältä tarkasteltuna täysin läpimätää, ulkokultaista ylpeätä ja itserakasta teeskentelyä joka pohjautuu aina katkeruuteen ja vihanpitoon ja kostamiseen ja niin edelleen. Mitkään keinot eivät ole äärimmäiselle pahuudelle eli saatanalle vieraita, lapsiakaan hän ei jätä rauhaan. Hän vainoaa jokaisena hetkenä saalista minkä hän voisi niellä pohjattomaan pahuuden kuiluun.
Kyllähän meistä jokainen uskovakin joutuu kohtaamaan itsessään pahuutta, kuten esim. katkeruutta, se on aika moninaista mitä sitä joutuu kohtaamaan itsessään ja jota ei olisi huomannut edes ilman uskoontuloa. Ihminen ei yleensä edes ymmärrä olevansa syntinen ennenkuin tulee uskoon. Aika monen olen kuullut sanovan, ettei ole edes syntiä tehnyt ja on kiltti ihminen, eikä ajattele kenestäkään koskaan pahaa jne... mutta toisaalta on nähtävä että mitä ei ole paljastettu, se pysyy piilossa, joten ei voi muuta kuin rukoilla että saisivat käydä armon luokse tai valheessakin voi olla helpoo elää, ainakin joskus, nimittäin ei uskovan tietä voi helpoksi kehua, se o kuin kameli menisi neulansilmästä ja joka muuta väittää, ei varmaan ole joutunut vielä todellisiin kouluihin, luulen niin.