todael kirjoitti:Selvää on että konservatiivinen katolisuus ei hyväksy URI:n toimintaa (kts >
http://www.catholicculture.org/culture/library/view.cfm?recnum=2924). JOSKIN edellinen Paavi Johannes Paavali II puhui selkeästä uuteen maailman järjestykseen liittyvästä uskontojen yhdistymisestä (kts >
http://www.youtube.com/watch?v=tyZr5oHi8kU). Yhteyden luominen ei ollut teologista vaan humanistisista lähtökohdista rakennettua. Tämä on tärkeää ymmärtää, kun aletaan selvittää Katolisen kirkon ekumeenisen toiminnan perusteita, suhteessa muihin uskontoihin.
Ehkä eräs voimakkaimmista katolisista ekumeenikoista on juuri teologi Hans Kung, joka oli erityisesti mukana "maailmaneetos julistuksen" laatimisessa. (kts >
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/21683) Täten yleisuskonnollinen ekumenia on moraalisen käyttäytymiseen motivoivaa toimintaa, jolla ei suoranaisesti EDES pyritä teologiseen konsensukseen. Uusi maailman järjestys perustuu humanististen periaatteiden perustalle, ei teologisten periaatteiden perustalle.
Monia hämää tämä ristiriitaisuus Katolisessa kirkossa ja sentähden yritettään kokonaan kumota Katolisen kirkon voimakas tehtävä inklusiivisessa ekumeniassa. Katolinen kirkko siis EI tee teologista myönnytystä, vaan humanistisista näkökulmista käsin se rakentaa yhteyttä muiden uskontojen kanssa.
- todael
Asia on juuri näin.
Katolinen kirkko opettaa näin:
- Kaikki minkä Jumala on meille ilmoittanut, esittää meille katolinen kirkko.
- Jumalan ilmoittama on tullut tietoomme osaksi kirjallisesti, osaksi suullisesti; kirjallisesti pyhässä raamatussa, suullisesti muistotiedossa eli perimäopissa (traditio).
- Meidän pitää uskoa muistotietokin, sillä perimätieto on kirjoittamaton raamattu.
- Kristityn pitää uskoa kaikki, minkä Jumala on ilmoittanut ja katolinen kirkko asettaa uskottavaksi, joko se sitten on pyhään raamattuun kirjoitettu tai ei.
- katolisella kirkolla yksin on koko Kristuksen opettama usko, koska se yksin on Kristukselta ja apostoleilta vastaanottanut ja aina väärentämättömänä säilyttänyt tämän uskon.
Katolisen kirkon viisi luovuttamatonta ekumeenista uskonkappaletta, joilla katolinen kirkko koittaa muuttaa muiden oppia:
1. Pyhän Raamatun, ylimmän auktoriteetin uskoa koskevissa asioissa, ja Jumalan sanaa selittävän välttämättömän pyhän tradition suhde.
2. Eukaristia, Kristuksen ruumiin ja veren sakramentti, joka kannetaan Isän ylistykseksi, Kristuksen uhrin ja reaalisen läsnäolon muistoksi ja Pyhän Hengen pyhittäväksi vuodattamiseksi.
3. Pappeus sakramenttina, vihkimyksenä kolmiasteiseen palveluvirkaan: piispan, papin ja diakonin virkaan.
4. Kirkon opetusvirka, joka on uskottu paaville ja hänen kanssaan yhteydessä oleville piispoille ja joka käsitetään vastuuksi ja valtuudeksi opettaa Kristuksen nimessä uskoa ja pitää uskosta huolta.
5. Neitsyt Maria, Jumalan äiti ja kirkon ikoni, hengellinen äiti, joka rukoilee Kristuksen oppilaiden ja koko ihmiskunnan puolesta.
Katolinen kirkko ei luovu noista harhaopeista, mutta koittaa saada muut uskomaan niihin. Kat. kirkko ei väkisin koita muita muuttaa, mutta kuitenkin toimii siten että muut hyväksyisivät heidän oppinsa. Kat. kirkko ei kuitenkaan itse aio muuttaa oppiaan muiden mukaiseksi. Tämä johtaa siihen, että humanistisista lähtökohdista käsin kat. kirkko harjoittaa ekumeniaa.
Toki sekin on nähtävissä Raamatusta, että osa uskovistakin luopuu uskostaan ja alkaa uskomaan kat. kirkon vääriä oppeja.