Kirjoittaja lara.tomb.raider » 25. Loka 2011 20:49
Jokainen uudestisyntynyt ihminen kuuluu Jumalan seurakuntaan. Uudestisyntynyt ihminen tunnustaa Jeesuksen Kristuksen Jumalan pojaksi, joka eli maan päällä, kuoli syntien tähden ja nousi ylös kuolleista. Ei kannata sekoittaa ulkoista muutosta siihen, onko ihminen uskova eli uudestisyntynyt vai ei. Pyhä henki tekee meissä jokaisessa työtään omalla aikataululla. Uudestisyntyneen ihmisen merkkejä (hengen hedelmiä) voi lukea Raamatusta mm. Matt. 7, Matt. 21, Joh. 15 ja Gal. 5. Mitä pidempään uskova on elänyt Jeesuksen kanssa, sitä enemmän näitä ulkoisia muutoksia tulee. Yksittäiset lankeamiset eivät poista uudestisyntynyttä ihmistä Jumalan seurakuntayhteydestä. Synnit tulee kuitenkin tunnustaa, mutta meidän ei tarvitsee elää pelosta käsin arkeamme! Jeesus on antanut jo kaikki meidän teot anteeksi. Meidän tehtävä on ottaa ne vastaan.
Jokaisessa kaupungissa toimii yksi seuranta (Raamatun mukaan). Raamatussa mainitaan mm. Korintton, Rooman ja Efeson seurakunta. (Siellä ei mainita, että Efesossa vaikutti helluntailaisuus, ev.luterilaisuus, körttiläisyys, adventistit, lestadiolaiset ja vapaakirkkolaiset.) Jokaisessa seurakunnassa toimii opettajat, paimenet ja niin edelleen. Ne ovat Pyhän hengen antamia virkoja, joilla ei ole mitään tekemistä nykyaikaisen pappeusjärjestelmän kanssa. Nykyaikaiset virat ovat ihmisten keksintöä ja tulkintaa. En sano, etteikö jossain seurakunnissa toimisi uudestisyntyneitä kristittyjä. Järjestelmälle ei ole Raamatullista perustetta.
Jokaisen uudestisyntyneen ihmisen tulee ottaa kaste. Itse kuuluin ev.luterilaiseen seurakuntaan lapsena ja minut on kastettu. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä (uudestisyntyneenä), että tarvitsin kastetta. Kasteessa meidät liitetään Jeesukseen, ei mihinkään oppijärjestelmään tai "kristinuskon suuntaukseen". Minun oli hieman vaikea saada kastetta, koska monessa seurakunnassa kasteen ehtona oli liittyminen kyseiseen seurakuntaan. Tälle ei ole Raamatullista perustetta. Jokainen ihminen kasvaa kohti Kristusta omaa vauhtiaan ja oppii lisää. Halusin kasteen Kristukseen, omaehtoisena valintana - en niin, että vanhemmat valitsevat puolestani ja liittävät minut samalla Lutherin oppeihin. Erosin myös ev.luterilaisesta kirkosta. Koin vahvasti, että minun tuli lähteä pois.
Ongelmatonta tämä pelkkä "Jumalan seurakuntaan" kuuluminen ei ole ollut. Minua katsotaan "oudosti" lähes joka paikassa (seurakunnassa), jossa yritän käydä rakentumassa ja rakentamassa, että olen ulkopuolinen. En ole päässyt johonkin toimintaan mukaan syystä, että en kuulu kirjallisesti yhteenkään seurakuntaorganisaatioon. Minua harmittaa, ettei ole sellaisia kotikokouksia, joissa käydä. Se olisi Jumalan mielenmukaista toimintaa. Sellaisessa seurakuntayhteydessä vietetään ehtoollista, kerätään kolehti (ja jaetaan se tasan tarvitsevien kesken), rukoillaan, ylistetään, tutkitaan Jumalan sanaa ja oikeasti tutustutaan toisiinsa! Minun valintaani eivät hyväksy vanhempani eivätkä monet tutut kristityt.