Kirjoittaja Puolesta » 30. Loka 2011 14:40
Miten me, jotka olemme menneet ulkopuolelle leirin kantamaan Hänen pilkkaansa voisimme astua rakentamaan ekumeenista järjestelmää?
Todellinen uskova astuu ulos molemmista ryhmistä. Astuu ulos kristillisestä muotomenosta sekä islamistisesta uskosta. Meidän on myönnettävä, että näissä uskomuksissa on osia raamatusta. Niihin on tullut kuitenkin mukaan eksytys, joka vie pimeyteen. Me voimme yrittää näyttää heille tietä takaisin alkulähteelle. Takaisin alkuperäiseen elävään uskoon. Tällöin meillä on hyvä olla tietoa siitä, mikä näissä opeissa on pimeyttä ja mikä siellä on vielä sitä alkuperäistä. Jokin tarttumakohta on aina hyvä.
Ymmärrättekö, mitä ajan takaa? Jos löydämme jotakin yhteyttä tavalliseen arkeen ja sitä kautta hengellisiin kymyksiin meillä on tartuntapintaa, josta voimme lähteä liikkeelle kertoessamme elävästä uskosta. Muslimit pitävät rukouksista ja heidän puolestaan voi rukoilla. Jos joku vaikka sairastaa, niin voi rukoilla ja käyttää Jeesuksen nimeä. Heillä on tieto, että Jeesus paransi sairaita, että hän teki paljon ihmeitä.
Nämä ovat tavallaan lähtökohtia. Näillä voi muuttaa heidän täydellistä vastustustaan uskoa kohtaan. Ei tämä tietenkään saa olla mitään järkeiltyä taktiikkaa, josta Henki puuttuu. Kun tiedämme voi Henki sopivassa tilaisuudessa käyttää tietoamme. Liika pelko ja sellainen kauhistus estävät meitä rohkeasti lähestymästä. Tämä pois niin hyvä tulee.