Jeesus auttaa sinua

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja PetriFB » 24. Syys 2011 13:32

Kun Jeesus saapui Betaniaan, niin häntä vastaan tuli Maria useiden juutalaisten kanssa. Jeesus näki Marian sekä hänen kanssansa tulleiden itkevän. Heidän itkunsa tähden Jeesus joutui hengessään syvän liikutuksen valtaan ja vapisi. Sitten Jeesus kysyi: ”Mihin te panitte hänet?” Johon Hänelle vastattiin: ”Herra, tule ja katso.” Ja sitten Jeesus itki. Tähän juutalaiset sanoivat: Katso, kuinka rakas hän oli Hänelle!”

Jeesus oli aikaisemmin sanonut ettei tämä tauti ole kuolemaksi Lasarukselle. Jeesus tiesi ettei Lasaruksella ollut mitään hätää. Jeesus itki Marian sekä muiden juutalaisten tuskan ja ahdistuksen tähden, jota he kokivat kun Lasarus oli kuollut. Jeesus näki heidän tuskansa ja ahdistuksen ja Hän otti osaa tähän suureen kipuun itkemällä. Jeesus eli heidän ahdistuksessa ja tuskassa ja siksi Hän itki. Kuinka suurenmoinen on Jeesus, Hän todella ottaa osaa myös sinuun tuskaasi ja kipuusi. Jeesus on myös lähtenyt kohti sinun elämäsi kipupistettä. Odota Jeesusta, Hän itkee sinun kanssasi ne itkut, joita sinä itket ahdistuksessasi. Odota, Hän tulee varmasti sinun elämäsi kipupisteeseen. Jeesuksen sydämestä vuotavat kyyneleet julistavat vapautta sekä tuovat vapauden sinulle.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 25. Syys 2011 19:20

TÄYDELLINEN RAKKAUS, sitä ihmiset etsivät alati. Rakkaus joka ymmärtää meidät läpikohtaisin, näkee sisimpämme joka nurkan. Näkee meidät Isän rakkauden kautta.

Sellaista rakkautta ei kukaan toinen ihminen voi antaa, ei löydy yhden yhtäkään ihmistä. Jokainen rikkinäinen ihminen kaipaa todellisesti Jumalan rakkautta.

Mutta on yksi, jossa se on täytetty ja se on Jeesus.
lonelyrider
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja Jukka-Pekka » 26. Syys 2011 15:02

Amen!

Meillä jokaisella on koettelemuksemme ja ahdistuksemme. On aikoja, jolloin mielessä pyörii kysymyksiä Jumalalle, miksi, miksi juurin näin on jonkin asian, olosuhteen laita. Itsekin saan olla näissä ahdistuksen ja koettelemusten ahjoissa aika ajoin. Onpa niinkin, että muuta ei jäljelle jäkään kuin Jumalan Sana. Itseasiassa Herra tahtookin, että kaikessa turvaudumme Häneen ja katseemme kiinnittyy Häneen. Uskoamme koetellaan varmasti jokaisella elämänalueella, mutta iankaikkiseksi parhaaksemme. Ei Ristin kaita Tie ole helppoa kenellekään, eikä tule olemaankaan. Sellaista ei ole luvattukkaan. Kaikkien ahdistustemmekin keskellä saamme kuitenkin iloita pelastuksesta uskon kautta ja juurtua siihen yhä syvemmin, Herraamme Jeesukseen Kristukseen. Paavali kirjoittaa:

Rm.5:1 "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
5:2 jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
5:3 Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä,
5:4 mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa;
5:5 mutta toivo ei saata häpeään (= meidän ei tarvitse pettyä); sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu."

Joskus tuntuu siltä, että en voi kerskata ahdistuksistani, puhumattakaan koettelemuksista ja ehkäpä pimeistä laaksoista, joita niitäkin on. Vanhan Psalmin laitan tähän ja se on saanut minulle ainakin ihan uutta syvyyttä viime aikoina. Joskus nuorena uskovana en oikein ymmärtänytkään tätä Psalmia, joka on ehkäpä kaikkein tutuin, mutta viime aikoina se on lohduttanut tosi paljon:

Ps.23:1 Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
23:2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
23:3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.
23:4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani; sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.
23:5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä; minun maljani on ylitsevuotavainen.
23:6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani; ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.

Daavidilla varmasti oli pimeät laaksot ja hän oli ne käynyt läpi. Ei meidän tarvitse pelätä ja Herra kurittaa meitä iankaikkiseksi parhaaksemme. Jos Herra ei meitä kurittaisi, niin mikä se sellainen Isä on? Se olisi ns. vapaa kasvattaja, rakkautta ilman rajoja.
Rajat ja Rakkaus Taivaan Valtakunnassa kuuluvat yhteen kuin myös asetamme rajat lapsillemme rakkaudella, mistä lapsi pohjimmiltaan kokee turvaa; hänestä välitetään. Näin on myös meidän Jumalan lasten laita.

Hebr.12:5..."Poikani, älä pidä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee;
12:6 sillä jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa; ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän ottaa huomaansa."
12:7 Kuritukseksenne te kärsitte; Jumala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita?
12:8 Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä ettekä lapsia.
12:9 Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?
12:10 Sillä nuo kurittivat meitä vain muutamia päiviä varten, oman ymmärryksensä mukaan, mutta tämä kurittaa meitä tosi parhaaksemme, että me pääsisimme osallisiksi hänen pyhyydestään.
12:11 Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut."

Tarvitsemme myös kuritusta(tavalla tai toisella) Rakastavalta Isältämme, jotta Hän saisi sisällisesti meissä hallintavaltaa ja Sana sulautuisi yhä enemmän lihaksi. Psalmissa 23 jakeessa neljä puhutaan vitsasta ja sauvasta. Hyvä Paimen tarvitsee vitsaa ja sauvaa pitääkseen lampaan Tiellä. Hyvä Paimen myös etsii kadonneen lampaan, mikäli on pois poikennut Tieltä ja sitoo jopa haavatkin - olkoot ne sitten kipupisteitä. On turvallista kulkea Isän Rakkauden alla, kun meillä on rajat.

Siunausta, :pc:
Jes.35:8 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan."
Jukka-Pekka
 
Viestit: 534
Liittynyt: 18. Marras 2010 17:30

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja Masa » 26. Syys 2011 18:58

Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"

Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
Masa
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja Jukka-Pekka » 26. Syys 2011 19:42

Masa kirjoitti:Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"


Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!


Rauhaa Masa!

Olen itse ollut ja aika paljon toisinaan olen yksin pimeässä laaksossa. Joitakin rinnallakulkijoita on ja sellaisia uskovia, joille voi vaikeina hetkinä uskoutuakin. "Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain." Gal.6:2. Minulle on Raamattu ollut joskus uskossa olonkin aikana kuin lakikirja. Mutta ei se enää sitä ole. Mutta ei kai Masa tällä foorumilla kukaan ole sinua ns. päähän Raamatulla lyönyt? Se ei ole ainakaan tämän foorumin tarkoitus, mikäli näin on/tai on ollut. Vai onko?
Jes.35:8 "Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan."
Jukka-Pekka
 
Viestit: 534
Liittynyt: 18. Marras 2010 17:30

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 26. Syys 2011 19:43

Masa kirjoitti:Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"

Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!


Mitä sinä voit ihmiseltä odottaa? Pystytkö itsekään täydelliseen ymmärrykseen toista kohtaan, saati että sitä voisi keneltäkään muulta odottaa?

'Jumala rakastaa sinua Masa, siitä voin olla aivan varma, eikä se ole latteus. Mutta varmasti siihen on syynsä että Hänen sanansa sinua ahdistaa, eikö se ahdista sinun tekemiesi valintojen tähden, eikä sen tähden ettäkö Jumala itse löisi sinua sanansa kautta. Kun kaikki on kunnossa hengellisesti, niin sanakin ravitsee, eikä lyö.
lonelyrider
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja Masa » 26. Syys 2011 20:48

Jukka-Pekka kirjoitti:
Masa kirjoitti:Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"


Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!


Rauhaa Masa!

Olen itse ollut ja aika paljon toisinaan olen yksin pimeässä laaksossa. Joitakin rinnallakulkijoita on ja sellaisia uskovia, joille voi vaikeina hetkinä uskoutuakin. "Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain." Gal.6:2. Minulle on Raamattu ollut joskus uskossa olonkin aikana kuin lakikirja. Mutta ei se enää sitä ole. Mutta ei kai Masa tällä foorumilla kukaan ole sinua ns. päähän Raamatulla lyönyt? Se ei ole ainakaan tämän foorumin tarkoitus, mikäli näin on/tai on ollut. Vai onko?



Rauhaa Jukka-Pekka kiitos vastineesta, en kyllä mielestäni kirjoittanut foorumista yhtään ainutta sanaa. Kirjoitin vain siitä mitä ja miten olen kokenut omat erämaa jaksot.
Masa
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja Masa » 26. Syys 2011 21:06

lonelyrider kirjoitti:
Masa kirjoitti:Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"

Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!


Mitä sinä voit ihmiseltä odottaa? Pystytkö itsekään täydelliseen ymmärrykseen toista kohtaan, saati että sitä voisi keneltäkään muulta odottaa?

'Jumala rakastaa sinua Masa, siitä voin olla aivan varma, eikä se ole latteus. Mutta varmasti siihen on syynsä että Hänen sanansa sinua ahdistaa, eikö se ahdista sinun tekemiesi valintojen tähden, eikä sen tähden ettäkö Jumala itse löisi sinua sanansa kautta. Kun kaikki on kunnossa hengellisesti, niin sanakin ravitsee, eikä lyö.


Ymmärrän kyllä pointtisi ja siihen mitä ihmiseltä voi odottaa, mutta kirjoitinkin uskovista ja vaikka uskova on ihminen on hän myös Kristuksen palvelija. Mitä siis tehdään jos uskovat vain puhuvat eivät tee niin kuin puhuvat?

En varmasti pysty täydelliseen ymmärtämiseen, mutta missä vaiheessa kirjoitustani pyysin tai kirjoitin täydellisestä ymmärtämisestä?
Kaksi ihmistä voi täysin ymmärtää toista jos on käynyt saman tien läpi, Näin molemmilla on samankaltainen kokemuspohja elämästä ja sen tuomista kivuista näin nämä kaksi ymmärtävät todella hyvin toisiaan, muttei täydellisesti.

Mitä tulee Jumalan rakkauteen niin sanon siihen.. vain tämän.. jotkut otetaan heti luokalle toiset vasta myöhemmin.

Lukeudun niihin jotka jätetään heti luokalle pienemmästäkin virheestä kun toisten voi jatkaa tekemisiään jopa vuosia ennen kuin otetaan luokalle..Jumalan rakkaus minulle on jatkuvaa itsensä valvomista ja anteeksipyytelyä toki väliin mahtuu "Jumalan kanssa painimaaotteluitakin"
Masa
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja lonelyrider » 26. Syys 2011 21:13

Masa kirjoitti:
lonelyrider kirjoitti:
Masa kirjoitti:Jukka-Pekan lainaamasta psalmista tulee omat kokemukset mieleen hyvinkin elävästi. Lukeudun niihin ihmisiin jotka kävelevät ja taahuavat yksin pimeänlaakson.
Toiset kokevat Jumalan läsnäolon tai saavat Sanasta lohdutuksen.
Raamattu ei ole tuonut lohdutusta päinvastoin jokainen sana jokainen luku ja jae pistelevät sielua - aivan kuin lukisi syyttäjän kirjaa jossa olen jokaiseen asiaan syyllinen.

Yksinkertaisesti en pysty lukemaan Raamattua "kovina aikoina" - mitä tulee sitten ihmisiin niin aina toistuu myös sama kaava.

Yritän pyytää apua, mutta lopputuloksia voi olla tasan kaksi .. joko huomaan kuuntelevani toisten murheita tai sitten minulle kerrotaan kuinka väärässä olen.
Varsinkin uskovilta en ole saanut kuin lunta tupaan.
Ai niin on sitten vielä kolmaskin lopputulos - kasa hurskaita latteuksia sekä litania Raamatun jakeita, jotka tahtoisin oksentaa korvistani ja sielustani ulos.

Jobin sanat sopivat oikein hyvin tuohon "sanojen oksentamiseen"

Job:
13:4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
13:5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!


Mitä sinä voit ihmiseltä odottaa? Pystytkö itsekään täydelliseen ymmärrykseen toista kohtaan, saati että sitä voisi keneltäkään muulta odottaa?

'Jumala rakastaa sinua Masa, siitä voin olla aivan varma, eikä se ole latteus. Mutta varmasti siihen on syynsä että Hänen sanansa sinua ahdistaa, eikö se ahdista sinun tekemiesi valintojen tähden, eikä sen tähden ettäkö Jumala itse löisi sinua sanansa kautta. Kun kaikki on kunnossa hengellisesti, niin sanakin ravitsee, eikä lyö.


Ymmärrän kyllä pointtisi ja siihen mitä ihmiseltä voi odottaa, mutta kirjoitinkin uskovista ja vaikka uskova on ihminen on hän myös Kristuksen palvelija. Mitä siis tehdään jos uskovat vain puhuvat eivät tee niin kuin puhuvat?

En varmasti pysty täydelliseen ymmärtämiseen, mutta missä vaiheessa kirjoitustani pyysin tai kirjoitin täydellisestä ymmärtämisestä?
Kaksi ihmistä voi täysin ymmärtää toista jos on käynyt saman tien läpi, Näin molemmilla on samankaltainen kokemuspohja elämästä ja sen tuomista kivuista näin nämä kaksi ymmärtävät todella hyvin toisiaan, muttei täydellisesti.

Mitä tulee Jumalan rakkauteen niin sanon siihen.. vain tämän.. jotkut otetaan heti luokalle toiset vasta myöhemmin.

Lukeudun niihin jotka jätetään heti luokalle pienemmästäkin virheestä kun toisten voi jatkaa tekemisiään jopa vuosia ennen kuin otetaan luokalle..Jumalan rakkaus minulle on jatkuvaa itsensä valvomista ja anteeksipyytelyä toki väliin mahtuu "Jumalan kanssa painimaaotteluitakin"


Voihan se olla että meiltäkin puuttuu keskinäinen ymmärrys asioista, en tiedä, miten koet. Kuitenkin tahdon kuulla sinua ja tahdon ymmärtää, enempää en voi, vai mitä. Kokemuspohjasta elämäntaipaleella en voi tietää, kun en tiedä sinun elämästäsi yhtään mitään.

Mutta tuohon luokalle jättämiseen tahdon sanoa jotain. Jumalan rakkaus ei ole jatkuvaa itsensä valvomista, silloin uskosta tulee piinaavaa ja suorituskeskeistä. Jumalan rakkaus ei syytä jatkuvasti, Jumalan rakkaus nostaa ihmistä.
lonelyrider
 

Re: Jeesus auttaa sinua

ViestiKirjoittaja PetriFB » 26. Syys 2011 23:12

Olen itse tullut uskoon alkoholistikodissa n. 20 v. sitten. Olin todella rikkinäinen sekä koin olevani aina se kaikkein huonoin ja kaiken lisäksi mikään ei onnistunut elämässäni ja olin sotkenut ja rikkonut kaiken. Oli kova paikka uskon alussa huomata oma rikkinäisyys sekä omat virheet. Eräs asia oli kuitenkin tärkeä. Minulla oli siellä kodissa ympärillä ihmisiä, jotka tiesivät rikkinäisyyteni ja virheeni, mutta siitä huolimatta he rakastivat minua ja hyväksyivät minut.

Sain siis kasvaa uskovien ympäröimänä, jotka rakastivat minua ja toivat minulle myös opetuksen, jonka kautta sain oppia panemaan pois Jumalan tahdon mukaisia asioita. He antoivat minulle myös aikaa kasvaa, eivätkä lyöneet tai tyrmänneet minua silloinkaan kun tein väärin. He rakkaudellisesti ohjasivat minua oikeaan suuntaan vääristä valinnoista ja synneistä joiden orja olin. He opettivat minulle myös sen, että vain Jumala on täydellinen ja ihminen uskovanakin vajavainen. Sen kautta opin hyväksymään sen, että ihminen on vain ihminen ja Jumala on Kaikkivaltias Jumala. He opettivat minua katsomaan Kristukseen, ei ihmiseen. Sain kuitenkin heidän vajavuuksista huolimatta kokea heidän kautta Jumalan rakkautta, joka teki minuun suuren vaikutuksen, jonka vuoksi jaksoin jatkaa uskon elämää ja kohdata omaa rikkinäisyyttäni. Toki suurin merkitys oli ja on sillä, että Jumala on ja rakastaa minua.

Me tarvitsemme uskon elämän alussa uskovia, jotka rakastavat meitä totuudessa, sillä sen kautta opimme juurtumaan Herraan Jeesukseen sekä opimme myös tuntemaan Hänen rakkautensa. Jumala ei käytä samaa kaavaa jokaisen ihmisen kohdalla, mutta jokaisessa tapauksessa Hän hoitaa meitä rakkauden ja totuuden kautta. Joskus uskonyhteisö voi olla tyly ja kylmä sekä joskus voimme olla niin rikki ettemme osaa ottaa vastaan Jumalan rakkautta ja totuutta. Omista kokemuksista tiedän sen että vain Kristukseen katsomalla ja keskittymällä voimme kasvaa uskossa eteenpäin. Joskus ja silloin tällöin tarvitsemme tähän myös uskovia ihmisiä, jotka rakastavat meitä totuudessa, että opimme katsomaan ja luottamaan Kristukseen.

Ilmestysmajan laudat ovat kuva Jumalan seurakunnan jäsenistä. Jokainen lauta oli akaasiapuusta tehdyt, jotka olivat enemmän tai vähemmän kieroja. Sillä akaasiapuu on puu joka kasvaa kieroon ja mutkalle. Jokainen lauta suoristettiin ja tehtiin yhtä pitkäksi ja jokainen lauta puettiin kultapukuun.

Näin on myös Jumalan seurakunnassa. Vaikka olemme tehneet mitä ja vaikka kuinka toinen olisi ollut enemmän mutkalla tai kierompi kuin toinen. Siitä huolimatta jokainen meistä on Jumalan silmissä samassa asemassa; eli saman korkuisia, niin kuin ilmestysmajan laudatkin. Jumalan silmissä ei ole toinen lyhyempi tai pitempi, vaan olemme kaikki samalla viivalla samansuuruisina, kuten ilmestysmajan laudatkin. Kultapuku on Jumalan armoa, eli saamme lahjaksi pelastuksen sekä osallisuuden Pyhään Henkeen.


Jos annamme vajavaisen ihmisen jonkun lähimmäisemme tai itsemme lyhentää meidät tai joku tekee itsestään meitä pitempiä, niin se masentaa ja ahdistaa meidän rikkinäistä sydäntämme. Siksi olisi hyvä että oppisimme katselemaan ja ymmärtämään millä tavalla Jumala meitä katselee. Olemme Hänen silmissään kuin ne kultapukuun puetut laudat, jotka olivat kaikki yhtä pitkiä. Loppujen lopuksi vain sillä on merkitystä millä tavalla Jumala meitä katsoo. Toivon mukaan me itse kukin saisimme kasvaa uskossa siten että opimme katsomaan Kristukseen, ei ihmiseen.
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 31 vierailijaa

cron