Hyvä asia on, että me kirjoitamme asioista ja kerromme asiat oman ymmärryksemme kautta.
Toivon mukaan voisit tutkia asioita Raamatun sanan valossa ja nähdä kuinka Raamattu opettaa asioista joista keskustelemme. Älä ota tätä kirjoitustani hyökkäyksenä, sillä tarkoitukseni ei ole hyökätä sinua vastaan, vaan tuoda asioita esille siten kuin ymmärrän. Voisimme yhdessä oppia ja etsiä Raamatun totuutta.
En ota kirjoitustasi hyökkäyksenä, on hyvä että asioista puhutaan ja epäselvyydet tulevat selviksi.
Tähän meidän kaikkien tuliskin pyrkiä, Jeesusta lainaten: Älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio.
On otettava esimerkki, kun eteesi tulee ihminen, joka puhuu totta, vaikkei totuus olisikaan sanatarkkaan siinä muodossa kuin Raamatussa, mutta se olisi totta, ei kukaan voi pelkästään Raamattuun vetoamalla totuutta tuhota.
Tarkoitan Raamatun väärinkäyttöä, sillä käyttäjällä on oltava viisaus sisällään, muuten hän tulkitsee ja tuomitsee miltä asia päältäpäin näyttää.
Kohta jossa Jeesus paransi sairaan sapattina, ja lain mukaan sapattina ei ole lupa tehdä juuri mitään.
Jumalan käsky muista pyhittää lepopäivä.
Sapattihan on ihmistä varten, lepopäivä ja ihminen saa sinä päivänä vapauden erottautua herralle.
Se ei ollut käskynä sinäänsä kieltona vaan oikeutena saada levätä herrassa.
Mutta silloin se tulkittiin jyrkkänä kieltona, ( laki ja käskyt, joiden tarkoituksena on turvata jokaisen oikeudet, toimisivat päinvastoin sitoen ihmistä ) ja Jeesus tahtoi tämänkin oikaista.
pointti ei välttämättä ole se, miten se on kirjoitettu, vaan mitä sillä tarkoitetaan.
Toinen esimerkki: älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
Joku tulkitsee tämän: älä valehtele
Laki oli kova ja armoton siihen aikaan, ja juuri todisteiden ja todistajien mukaan tuomiot pantiin täytäntöön.
siksi toisen elämä oli kuolemanrangaistusten takia todistajien käsissä.
Mutta tuo käsky ei tuomitse valehtelua sen kaikissa muodoissa, esim häntä, joka valehtelee esim. varkaalle: ei minulla ole enempää.
Valehtelu ei ole mitenkään hyvä asia, riippuu todellakin tilanteesta.
Voi tietysti puhua totta ja sanoa varkaalle: minulla on enemmän, mutten kerro missä....Voi käydä huonosti.
En puolusta valhetta, mutta joissain tapauksissa se on ymmärrettävä.
Tätä minä tarkoitan, että sanatarkkaan ei aina välttämättä päde.
Sen oppii erottamaan, mikä on tarkoitettu sanasta sanaan ja mikä on vertaus ja mikä opetuksena tai ohjeena.
Raamatun käännöksissä on pieniä eroja ja käännösvaihtoehtoja, jos asiasisältö pysyy samana, niin silloin sanatarkkuus on toissijainen asia.
Kaikesta ei voi kirjoittaa, aina ei löydy sanoista vastinetta jolla kuvata asiaa ja siksi vertaukset.
Ja opettaessa, kun me opetamme, meidän ei tarvitse eikä tule opettaa kaikkia asioita joita ei tule tehdä ja mitä tulee tehdä.
Vaan kun opetamme, on hyvä opettaa tavalla, joka pistää ihmisen miettimään ja ajattelemaan ja etsimään merkityksiä.
Sillä etsivä löytää.
Toivon, että tämä hieman valaisee asiaa miksi kirjoitan miten kirjoitan.
Sillä ketään en tahdo eksyttää, enkä tahdo valehdella.
Tahdon puhua totuutta, enkä voi puhua totuutta niillä sanoilla, joilla en voisi itse enää asiaa ymmärtää, tai millä asian merkitys muuttuisi.
Ja sen sanon, että minun puolestani voi rukoilla, että Jumala pitää minut siinä totuudessa,
jonka Hän on tahtonut omilleen ilmoittaa. Ja että tahtoni olisi yhteinen hänen tahtonsa kanssa ja että hän pistää sanansa suuhuni.
Ja pitää minut sillä tiellä joka oikea on, joka johtaa totuuteen ja elämään.
Näin asia on Herran käsissä.
Näin on hyvä rukoilla siksi, ettei kukaan rukoilisi että, tuo hänet pois tuolta tieltä sen takia etten minä ole tuolla tiellä.
Jotta pyytäisimme Herraa pitämään ihmisen sillä tiellä kun Hän tahtoo.
Eli tapahtukoon taivaallisen Isämme tahto.
Keskustellaan asioista, ja rakennutaan.
PS. Sananlaskut 8