Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja Hessu » 06. Elo 2011 15:06

Olen huomannut, että me uskovat ollaan usein tosi herkkähipiäisiä, ja loukkaannutaan herkästi jos huomataan toisen olevan eri mieltä asioista. Ja tämän myötä on myös yleistä, että luullaan toisen olevan loukkaantunut erimielisyydestä, ja kohdellaan häntä sen luulon pohjalta. En tiedä mistä se johtuu, mutta itseäni se on alkanut väsyttää ja turhauttaa.

Olen huomannut, että sellaisten ihmisten kanssa, joille voi kertoa oman eriävänkin näkemyksensä ja jotka kertovat oman näkemyksen, ilman loukkaantumista tai luulemista toisen loukkaantumisesta puoleen ja toiseen, on paljon helpompaa olla tekemisissä. Liiallinen herkkähipiäisyys imee voimia kaikilta.

Meidän pitäisi pystyä käsittelemään asiat asioina, ilman että otetaan niitä henkilökohtaisella tasolla. Erimielisyydet asioista ja henkilökohtainen loukkaaminen ovat kuitenkin kaksi täysin eri asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Tämä loukkaantuminen ja toisten loukkaamisen pelko aiheuttaa sen, että asioista on vaikeampaa päästä totuuteen ja vapauteen. Sillä totuuden voi löytää vain silloin, kun ollaan rehellisiä ja avoimia.

Emmekö voisi olla toisillemme suoria ja avoimia, ja sallia toisten olevan meille myös sellaisia? Emmekö voisi uskoa ja luottaa, että toisella ei heti ole jotain pahaa mielessä tai sydämellä, jos hän ilmaisee erimielisen näkemyksensä?

Herra meitä auttakoon pääsemään Pyhän Hengen yhteyden kautta sellaisen keskinäisen rakkauden ja luottamuksen, että voimme olla avoimet ja rehelliset emmekä epäluuloisia toisiamme kohtaan, niin että voimme yhdessä päästä kaikkeen totuuteen ja sen kautta parantua ja vapautua.

Siunausta kaikille!
Hessu
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja todael » 07. Elo 2011 14:31

Kommentoisin Hessun kirjoittamaa tekstiä seuraavasti :

Ihminen voi loukkaantua Jumalan Sanaan - tästä esimerkkinä :
"Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?" Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?" (Joh. 6:60-61)

Usein me koemme totuuden subjektiivisena asiana. Omakohtaisen elämämme sisältä siis alamme katsella muita, ja koemme helposti että muut ovat vääräässä kun itse olen oikeassa. Tällainen totuus ei ole Raamatun mukaista, koska se on ihmisen omanmielen rakentamaa ja se perustuu yksin ihmisen omaan subjektiiviseen ymmärrykseen. Totuus on Jumalan Sanassa, ja sieltä meidän kaikken tulisi yhdessä etsiä vastausta vaikeisiin kysmyksiin. Huomaankin siis, että kun keskustelen uskovien kanssa, he usein loukkaantuvat siiihen koska vetoan perusteissani Jumalan Sanaan. Tällöin he eivät loukkaannu yksistään minuun (vaikkakin asenteeni kuinka tuon tämän Raamatun totuuden esille on myös erittäin tärkeä) vaan he loukkaantuvat Jeesukseen Kristukseen ja siihen että Jumala ei kunniaansa jaa kenenkään ihmisen kanssa.

Me elämme vaikeaa aikaa ja jakaantumisen aikaa seurakunnassa. Siksi on tärkeää perustautua Jumalan Sanaan ja vedota sen perustotuuksiin. Kaikki muu inhimillinen pohtiminen johtaa vain ihmismielen aikaansaamiin lopputuloksiin ja tällöin VARMASTI ajaudumme ulos Jumalan tahdosta ITSE määrittelemään mikä on Jumalan tahto mikä ei. Liberaaliteologia on hyvä esimerkki tästä, kun ihmisviisaus on alkanut räpeltää oman viisautensa nojalla, ja ajautunut mitä suurimpaan pimeyteen sentähden.

Minä henkilökohtaisesti loukkaannun kun ihminen ottaa Jumalan aseman. Tätä näkyy paljon. Ihminen joka pitäytyy Jumalan Sanaan ja vetoaa siihen nöyrästi toista ihmistä kunnioittaen, ja koroittaen kaikessa Jumalan auktoriteettia ja kunniaa tulee myös loukkaukseksi niille jotka eivät alistu Jumalan vanhurskauden alle. Siksi inhimillinen viisaus ja Jumalan viisaus eivät voi käydä käsikädessä. Inhimillinen viisaus tulee luovuttaa Jumalan Hengen johtoon ja pyrkiä yhäsyvemmin hengellisten totuuksien ymmärtämiseen, eikä käsitellä niitä inhimillisen viisauden kautta.

- todael
todael
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja Lumina* » 07. Elo 2011 14:39

Nyt ei johdu loukkaantumisesta, mutta voin taas todeta että kysymyksessä taitaa olla "ääripäät" jotka on liian kaukana toisistaan.Aamulla oli semmonen tunne, että on oltava kompromissi,musta ei oo ikinä ajattelemaan ja elämään niin täydellistä elämää kuin monet voi elää...kunnes jälleen saan todeta että se kompromissi on Jeesus Kristus.En totisesti tuu selviämään ilman Hänen apuaan koskaan perille..tahdon riippua Hänessä kiinni ja pyytää armoa että näkisin asiat niinkuin on Sanan mukaista ja mikään ei sotisi sitä vastaan.
Nuo Raamatunpaikat jotka Toni laittoi Raamattu palstalle kuuluu varmaan opettajille joilla on aikaa tutkia...onko se edes Raamatunmukaista että takkuan täällä veljien seas...oliko ne naiset siellä alkuseurakunnan apostolien istunnois hiljaa ja kuuntelivat,eivät ainakaan varmaan sanoneet mitään vastaan..ei tuu nyt mitään mieleen on tullu taas niin mietittyä :)
Jumala meitä kaikkia siunatkoon ja varjelkoon!

Vain yksin Jeesus, hän mulle riittävi. Vain hänen luonaan tyntyy syömeni. "Vain luon ristin hiljaa vartoen, saan kaiken hältä, mä mitä tarvitsen."

Kuin virvatulten tuo liekki häilyvä, on täällä onnekkainkin elämä. "Pois rientää hetket onnen päivien. Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen."

Vain Jeesus riittää kun kaiken peittää yö ja sydän tuskan täyttämän lyö. "Kun kuljen kautta korven pimennon. Vain Jeesus riittää, hän yksin luonain on."

Vain Jeesus riittää, kun myrsky raivoaa ja aallot uhkaa purren upottaa. "Oi auta Herra, huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain."

On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu ja päärlyportit mulle avautuu. "On luonain hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan."
Lumina*
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja Masa » 07. Elo 2011 14:43

Eikös loukaantuminen uskovana ihmisenä ole kielletty tai ainakin Jumalan tahdon vastaista?

Eikö meille opeteta jatkuvasti eri foorumeilla ettei uskovan sovi tuntea mitään ei varsinkaan negatiivisia tunteita.

Olen nimittäin monesti todennut että osa uskovia on sellaisia jotka ovat saavuttaneet tietyn aseman,
Kun ihminen on saavuttanut aseman häntä ja opetuksiaan ei enää sovi koetella,
Masa
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja todael » 07. Elo 2011 14:49

Ap.t. 17:16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

Joh. 2:14-17 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa. Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon. Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi." Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut".

Raamattu kehoittaa koettelemaan kaiken opetuksen. Hän jonka opetusta ei saa koetella on asettenut itsensä väärään asemaan ja pönkittää asemaansa asemansa säilyttämiseksi.

- todael
todael
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja Masa » 07. Elo 2011 14:53

todael kirjoitti:Ap.t. 17:16 Mutta Paavalin odottaessa heitä Ateenassa hänen henkensä hänessä kiivastui, kun hän näki, että kaupunki oli täynnä epäjumalankuvia.

Joh. 2:14-17 Niin hän tapasi pyhäkössä ne, jotka myivät härkiä ja lampaita ja kyyhkysiä, ja rahanvaihtajat istumassa. Ja hän teki nuorista ruoskan ja ajoi ulos pyhäköstä heidät kaikki lampaineen ja härkineen ja kaasi vaihtajain rahat maahan ja työnsi heidän pöytänsä kumoon. Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: "Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi." Silloin hänen opetuslapsensa muistivat, että on kirjoitettu: "Kiivaus sinun huoneesi puolesta kuluttaa minut".

Raamattu kehoittaa koettelemaan kaiken opetuksen. Hän jonka opetusta ei saa koetella on asettenut itsensä väärään asemaan ja pönkittää asemaansa asemansa säilyttämiseksi.

- todael


Amen - toivotaan vain ettei tuokin jäisi pelkäksi puheeksi ja korulauseeksi.. niin kuin monesti ajemmin foorumeilla.
Masa
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja todael » 07. Elo 2011 15:02

Lisään tähän lopuksi :

Watchman Nee kirjassaan "Hengellinen auktoriteetti" puhuu loistavasti siitä, kuinka toista uskovaa nuhtelemaan menevän on varottava oman asenteensa sekä sanoman läpiviemisen vaaroista.

Gal. 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.

Sanomaa vievä voi siis itse loukkaantua siihen että hänen sanomaansa ei oteta vastaan. Tästä Watchman Nee mielestäni opettaa hyvin sanoen, että vaikuttava tekijä on AINA Jumalan Sana - ei meidän pyrkimyksemme saada viesti perille. Siksi kun tuon sanoman toiselle Raamatusta, tuon sen minkä Herra on minulle antanut ja jätän sen rukouksessa toiselle ihmiselle - enkä ala tunkemaan sitä oman lihallisen voimani ja "selittämisen" kautta toiselle, että hän sen ymmärtäisi. Jumalan Sana on ainoa hengellistä elämää antava ja se on sitä juuri silloin kun Jumalan Henki pääsee sen kautta kohtaamaan meitä.
todael
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja todael » 07. Elo 2011 15:21

Lumina* kirjoitti:Nyt ei johdu loukkaantumisesta, mutta voin taas todeta että kysymyksessä taitaa olla "ääripäät" jotka on liian kaukana toisistaan.Aamulla oli semmonen tunne, että on oltava kompromissi,musta ei oo ikinä ajattelemaan ja elämään niin täydellistä elämää kuin monet voi elää...kunnes jälleen saan todeta että se kompromissi on Jeesus Kristus.En totisesti tuu selviämään ilman Hänen apuaan koskaan perille..tahdon riippua Hänessä kiinni ja pyytää armoa että näkisin asiat niinkuin on Sanan mukaista ja mikään ei sotisi sitä vastaan.
Nuo Raamatunpaikat jotka Toni laittoi Raamattu palstalle kuuluu varmaan opettajille joilla on aikaa tutkia...onko se edes Raamatunmukaista että takkuan täällä veljien seas...oliko ne naiset siellä alkuseurakunnan apostolien istunnois hiljaa ja kuuntelivat,eivät ainakaan varmaan sanoneet mitään vastaan..ei tuu nyt mitään mieleen on tullu taas niin mietittyä :)
Jumala meitä kaikkia siunatkoon ja varjelkoon!

Vain yksin Jeesus, hän mulle riittävi. Vain hänen luonaan tyntyy syömeni. "Vain luon ristin hiljaa vartoen, saan kaiken hältä, mä mitä tarvitsen."

Kuin virvatulten tuo liekki häilyvä, on täällä onnekkainkin elämä. "Pois rientää hetket onnen päivien. Vain Jeesus antaa voi onnen ainaisen."

Vain Jeesus riittää kun kaiken peittää yö ja sydän tuskan täyttämän lyö. "Kun kuljen kautta korven pimennon. Vain Jeesus riittää, hän yksin luonain on."

Vain Jeesus riittää, kun myrsky raivoaa ja aallot uhkaa purren upottaa. "Oi auta Herra, huudan tuskassain. Hän tyyntää myrskyn, kun on mun purressain."

On luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu ja päärlyportit mulle avautuu. "On luonain hän, kun jätän tämän maan ja Isän kotiin mä muutan ihanaan."


Rakas sisareni Lumina

Minä olen itsekin täysin syntinen ja voin vain pelastua Jeesuksen uhrin kautta. Itsessäni näen paljon vastavoimia joita vastaan EN itse voi taistella - olen voimaton syntisyyteni edessä. Siki turvaudun jokapäivä Jeesuksen vanhurskauteen ja siihen uuteen elämään joka on Hänessä minulle annettu. Olemme Lumina siis samalla tiellä - turvaudumme syntisinä Jeesuksen armoon ja sovintovereen.

Pyydän älä poistu foorumista. Olet tärkeä sisar Herrassa ja itse haluan että pysyt täällä mukana.

Paljon Jumalan siunausta sinulle - olet tärkeä Jeesukselle !!

- todael
todael
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja Masa » 07. Elo 2011 15:26

todael kirjoitti:Lisään tähän lopuksi :

Watchman Nee kirjassaan "Hengellinen auktoriteetti" puhuu loistavasti siitä, kuinka toista uskovaa nuhtelemaan menevän on varottava oman asenteensa sekä sanoman läpiviemisen vaaroista.

Gal. 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.

Sanomaa vievä voi siis itse loukkaantua siihen että hänen sanomaansa ei oteta vastaan. Tästä Watchman Nee mielestäni opettaa hyvin sanoen, että vaikuttava tekijä on AINA Jumalan Sana - ei meidän pyrkimyksemme saada viesti perille. Siksi kun tuon sanoman toiselle Raamatusta, tuon sen minkä Herra on minulle antanut ja jätän sen rukouksessa toiselle ihmiselle - enkä ala tunkemaan sitä oman lihallisen voimani ja "selittämisen" kautta toiselle, että hän sen ymmärtäisi. Jumalan Sana on ainoa hengellistä elämää antava ja se on sitä juuri silloin kun Jumalan Henki pääsee sen kautta kohtaamaan meitä.


Tämä koskee siis ihan mitä tahansa sanomaa (aihetta), näin ainakin oletan sinun tarkoittavan, meinaan vain ettei viestisi ole kohdennettu pelkästään tähän ketjuun.
Samalla on hyvä muistaa, Ettei meistä yksikään ole tuon ulkopuolella vaan sisällä.
Oleteaan että joku vaikka sinun viestistä ei mene perille, niin se ei tarkoita että sinulla olisi oikeus paukuttamaan ja jakuttamaan asiasta.
Nimittäin foormuilla on tapana että osalle porukalle jankuttaminen on sallittu eikä heidän tarvitse tutkia itseään (vaikuttimiaan yhtään) vaan kauniiden sanakääntein kerätään porukka taakse ja joka jatkaa sitten samaa linjaa - uskovien keskuudessa kun on käynnissä ainainen osto- ja myyntiliike menttaliteetti.
Masa
 

Re: Loukkaantuminen ja herkkähipiäisyys

ViestiKirjoittaja todael » 07. Elo 2011 16:08

Masa kirjoitti:
todael kirjoitti:Lisään tähän lopuksi :

Watchman Nee kirjassaan "Hengellinen auktoriteetti" puhuu loistavasti siitä, kuinka toista uskovaa nuhtelemaan menevän on varottava oman asenteensa sekä sanoman läpiviemisen vaaroista.

Gal. 6:1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.

Sanomaa vievä voi siis itse loukkaantua siihen että hänen sanomaansa ei oteta vastaan. Tästä Watchman Nee mielestäni opettaa hyvin sanoen, että vaikuttava tekijä on AINA Jumalan Sana - ei meidän pyrkimyksemme saada viesti perille. Siksi kun tuon sanoman toiselle Raamatusta, tuon sen minkä Herra on minulle antanut ja jätän sen rukouksessa toiselle ihmiselle - enkä ala tunkemaan sitä oman lihallisen voimani ja "selittämisen" kautta toiselle, että hän sen ymmärtäisi. Jumalan Sana on ainoa hengellistä elämää antava ja se on sitä juuri silloin kun Jumalan Henki pääsee sen kautta kohtaamaan meitä.


Tämä koskee siis ihan mitä tahansa sanomaa (aihetta), näin ainakin oletan sinun tarkoittavan, meinaan vain ettei viestisi ole kohdennettu pelkästään tähän ketjuun.
Samalla on hyvä muistaa, Ettei meistä yksikään ole tuon ulkopuolella vaan sisällä.
Oleteaan että joku vaikka sinun viestistä ei mene perille, niin se ei tarkoita että sinulla olisi oikeus paukuttamaan ja jakuttamaan asiasta.
Nimittäin foormuilla on tapana että osalle porukalle jankuttaminen on sallittu eikä heidän tarvitse tutkia itseään (vaikuttimiaan yhtään) vaan kauniiden sanakääntein kerätään porukka taakse ja joka jatkaa sitten samaa linjaa - uskovien keskuudessa kun on käynnissä ainainen osto- ja myyntiliike menttaliteetti.


Asioiden käsitteleminen ei mielestäni ole niiden jankuttamista. Keskustelu toisinaan voi tyrehtyä ja muodostua väittelyksi, jolloin siitä on hyvä poistua. Asioista perillä pääseminen - kun tutkitaan Raamattua - vaatii moninäköisyyttä, että haetaan kokonaisvaltaista Raamatun opetusta johonkin asiaan. Tällöin asioiden käsittely saa laajemman muodon - ei että jankutetaan, vaan tuodaan esille sitä mitä Jumalan Sana selvästi sanoo määrätystä asiasta.

Jaak. 3:2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.

Me kaikki ihmiset ollaan vajavaisia, keskeneräisiä, rikkinäisiä ja synnin raatelemia. Siksi me kaikki etsimme apua Jumalalta, Jeesuksen sovintovern voimaa omilletunnoillemme sekä vapautusta elää uutta elämää Jumalan tahdon mukaisesti. Koska me kaikki ollaan vajavaisia me kaikki jossain kohdin hairahdumme - itse rukoilen että nämä alueet tulisivat Jumalan Hengen valaisemiksi ja pääsisin kasvamaan yhä syvempään Jeesuksen tuntemiseen.

Silti enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmistä. Jos Jumala kehoitttaa puhumaan silloin kannattaa puhua. Jumalan Sana on kaksiteräinen miekka joka erottaa sielun ja hengen - siis ne motiivit missä mielessä saarnataan, opetetaan tai tehdään hengellistä musiikkia.

- todael :pc:
todael
 

Seuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 23 vierailijaa

cron