"Vapautta" Jumalan antamasta vapaudesta

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

"Vapautta" Jumalan antamasta vapaudesta

ViestiKirjoittaja todael » 19. Heinä 2011 18:48

Ote tekstistäni joka löytyy : http://uloskutsuttu.blogspot.com/p/naen ... nkila.html

Uskon että sama käärmeen valhe on ujuttautunut tämän päivän seurakuntaan ja uskovien elämään vääristäen oikean Jumalan auktoriteetin ja uskovan vapauden oikean merkityksen.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuva

1Moos.3:1 ”Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?”

Aadamin ja Eevan saama käsky Jumalalta sisältää todellisen, Jumalan itsensä asettaman vapauden. Tässä Jumalan asettamassa vapaudessa Aadam ja Eeva ovat vapaita syömään kaikista muista puista, paitsi hyvän- ja pahantiedon puusta. Vapauden näennäinen rajoittuneisuus, jonka Jumalan asettamassa vapaudessa toimiva vastuu ja velvollisuus ovat juuri kieltävässä muodossa, kääntyy sittemmin käärmeen, eli perkeleen kavalissa huulissa väristelevän ja mielivaltaisen jumalankiellon luonteenkuvaksi. Rajoittava vapaus ei siis voi olla todellista ja kokonaisvaltaista vapautta – näin käärme päättelee.

Käärme sanookin: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?” Kysymyksessä on hämmästyksen omainen ja samalla pirullinen tiedottomuuden ilme. Käärme ikään kuin sanoo: Voiko… Jumala(??!!), Jumala jonka luomistyö on sangen hyvää, kaunista ja puhdasta, kieltää ensimmäisiä ihmisiä syömästä kaikista paratiisin puista ? Eikö kaikki Hänen täydelliset tekonsa olekaan ihmistä varten tehtyjä ? Eikö ihminen saakaan nauttia elämästään Jumalan luomistyön sisällä ? No mutta eikö Jumala olekin ristiriitainen, kun Hän sanoo: kaikista muista paitsi…? Eikö Jumala rajoitakin ihmisen vapautta, ja tavallaan tee itsensä naurettavaksi kieltämällä jotakin ihmiseltä ? Voimmeko me enää puhua rakastavasta ja hyvästä Jumalasta, joka tällä tavalla kapea-alaistaa ihmisten vapauden kieltämällä syömästä kaikista paratiisin puista ?

Eeva kuuntelee… ja miettii: ”Niin, ehkä tuossa onkin perää”.

Sitten Eeva vastaa käärmeelle: "Me saamme (kyllä) syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi." Eeva muistaa vapauden sisällön. Sisällön jossa on myös kielto syödä paratiisin keskellä olevasta puusta. Käskyn suojeleva merkitys on siinä, etteivät he syödessään puun hedelmästä kuolisi – tai niin kuin Jumala sanoi: kuolemalla kuolisi. Vapauden rajoitus ei siis ole mielivaltainen vaan päinvastoin suojeleva. Käskyn sisällä on nimittäin suojeleva rakkaus, joka ajattelee ihmisen itsensä parasta. Siksi Eeva toteaakin, ettei ole hyvä syödä tästä kielletystä puusta.

Käärme sanoi: "Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Käärme kumoaa Jumalan asettaman vapauden luonteen, syyttämällä Jumalaa valehtelijaksi. Valehtelijaksi, joka antamansa käskyn sisällä pimitti ihmisiltä todellisen tiedon – ja juuri siinä myös todellisen vapauden. Että muka kuolisitte !!! Jumala valehtelee. Jumala oli pettänyt ihmistä, rajoittaen ihmisen vapautta mokomankin käskyn kautta, joka ei edes varoituksessaankaan pitänyt paikkaansa. Puusta syöminen ei todellakaan tuottaisi minkäänlaista kuolemaa, vaan siitä syöminen vapauttaisi pikemminkin ihmisen Jumalan riistämästä vapaudesta todelliseen, itsenäiseen vapauteen. Te tulette olemaan vapaat, tästä puun antamasta hedelmästä !! Näin käärme vääristeli Jumalan asettaman vapauden sisällön mielivaltaiseksi riistoksi, jossa Jumala todellakin oli vain petturi ja valehtelija.

Näiden perustelujen ja Jumalan syytösten sisällä… Eeva näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

Niin koko ihmissuku astui ulos Jumalan antamasta vapaudesta ihmisen itsensä haluamaan itsenäiseen, individualistiseen vapauteen. Vapauteen, jossa Jumala ei enää rajoittanut mielivaltaisilla ja riistävillä käskyillään jotka olivatkin sittemmin vain petosta ja valhetta, ihmisen omaa elämää - ihmisen omaa mahdollisuutta syödä nyt kaikista paratiisin puista. Ihminen oli langennut syntiin oman vapautensa tavoittelussa ja menetti näin yhteyden Jumalan kanssa.

Käärmeen antama valheellinen Vapaus merkitsi kaikkea. Syömistä kaikista paratiisin puista.

- todael :pc:
todael
 

Re: "Vapautta" Jumalan antamasta vapaudesta

ViestiKirjoittaja PetriFB » 19. Heinä 2011 21:04

todael kirjoitti:Ote tekstistäni joka löytyy : http://uloskutsuttu.blogspot.com/p/naen ... nkila.html

Uskon että sama käärmeen valhe on ujuttautunut tämän päivän seurakuntaan ja uskovien elämään vääristäen oikean Jumalan auktoriteetin ja uskovan vapauden oikean merkityksen.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuva

1Moos.3:1 ”Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?”

Aadamin ja Eevan saama käsky Jumalalta sisältää todellisen, Jumalan itsensä asettaman vapauden. Tässä Jumalan asettamassa vapaudessa Aadam ja Eeva ovat vapaita syömään kaikista muista puista, paitsi hyvän- ja pahantiedon puusta. Vapauden näennäinen rajoittuneisuus, jonka Jumalan asettamassa vapaudessa toimiva vastuu ja velvollisuus ovat juuri kieltävässä muodossa, kääntyy sittemmin käärmeen, eli perkeleen kavalissa huulissa väristelevän ja mielivaltaisen jumalankiellon luonteenkuvaksi. Rajoittava vapaus ei siis voi olla todellista ja kokonaisvaltaista vapautta – näin käärme päättelee.

Käärme sanookin: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?” Kysymyksessä on hämmästyksen omainen ja samalla pirullinen tiedottomuuden ilme. Käärme ikään kuin sanoo: Voiko… Jumala(??!!), Jumala jonka luomistyö on sangen hyvää, kaunista ja puhdasta, kieltää ensimmäisiä ihmisiä syömästä kaikista paratiisin puista ? Eikö kaikki Hänen täydelliset tekonsa olekaan ihmistä varten tehtyjä ? Eikö ihminen saakaan nauttia elämästään Jumalan luomistyön sisällä ? No mutta eikö Jumala olekin ristiriitainen, kun Hän sanoo: kaikista muista paitsi…? Eikö Jumala rajoitakin ihmisen vapautta, ja tavallaan tee itsensä naurettavaksi kieltämällä jotakin ihmiseltä ? Voimmeko me enää puhua rakastavasta ja hyvästä Jumalasta, joka tällä tavalla kapea-alaistaa ihmisten vapauden kieltämällä syömästä kaikista paratiisin puista ?

Eeva kuuntelee… ja miettii: ”Niin, ehkä tuossa onkin perää”.

Sitten Eeva vastaa käärmeelle: "Me saamme (kyllä) syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi." Eeva muistaa vapauden sisällön. Sisällön jossa on myös kielto syödä paratiisin keskellä olevasta puusta. Käskyn suojeleva merkitys on siinä, etteivät he syödessään puun hedelmästä kuolisi – tai niin kuin Jumala sanoi: kuolemalla kuolisi. Vapauden rajoitus ei siis ole mielivaltainen vaan päinvastoin suojeleva. Käskyn sisällä on nimittäin suojeleva rakkaus, joka ajattelee ihmisen itsensä parasta. Siksi Eeva toteaakin, ettei ole hyvä syödä tästä kielletystä puusta.

Käärme sanoi: "Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan". Käärme kumoaa Jumalan asettaman vapauden luonteen, syyttämällä Jumalaa valehtelijaksi. Valehtelijaksi, joka antamansa käskyn sisällä pimitti ihmisiltä todellisen tiedon – ja juuri siinä myös todellisen vapauden. Että muka kuolisitte !!! Jumala valehtelee. Jumala oli pettänyt ihmistä, rajoittaen ihmisen vapautta mokomankin käskyn kautta, joka ei edes varoituksessaankaan pitänyt paikkaansa. Puusta syöminen ei todellakaan tuottaisi minkäänlaista kuolemaa, vaan siitä syöminen vapauttaisi pikemminkin ihmisen Jumalan riistämästä vapaudesta todelliseen, itsenäiseen vapauteen. Te tulette olemaan vapaat, tästä puun antamasta hedelmästä !! Näin käärme vääristeli Jumalan asettaman vapauden sisällön mielivaltaiseksi riistoksi, jossa Jumala todellakin oli vain petturi ja valehtelija.

Näiden perustelujen ja Jumalan syytösten sisällä… Eeva näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.

Niin koko ihmissuku astui ulos Jumalan antamasta vapaudesta ihmisen itsensä haluamaan itsenäiseen, individualistiseen vapauteen. Vapauteen, jossa Jumala ei enää rajoittanut mielivaltaisilla ja riistävillä käskyillään jotka olivatkin sittemmin vain petosta ja valhetta, ihmisen omaa elämää - ihmisen omaa mahdollisuutta syödä nyt kaikista paratiisin puista. Ihminen oli langennut syntiin oman vapautensa tavoittelussa ja menetti näin yhteyden Jumalan kanssa.

Käärmeen antama valheellinen Vapaus merkitsi kaikkea. Syömistä kaikista paratiisin puista.

- todael :pc:


Hyvä kirjoitus, kävin katsomassa blogia ja sieltä löytyy paljon hyviä kirjoituksia terveeseen uskoon kasvamisesta, kiitos Herralle!
Sisarille ja veljille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesuksessa Kristuksessa pelastetut, lisääntyköön teille laupeus, rauha, armo, totuus ja rakkaus Pyhässä Hengessä!
Avatar
PetriFB
 
Viestit: 3609
Liittynyt: 09. Marras 2010 12:30


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 47 vierailijaa