Juhani kirjoitti:Kiistaton tosiasia on se, että tunnetuimpien raamatuntutkijoiden mukaan - 92 käännös on epätarkka.
Keiden?
Eräät yliopistoprofessorit ovat toista mieltä. Heitä on ollut mukana käännöskomiteassa. Kyse on tietenkin kokonaiskuvasta. Käännöksiä ei voi vertailla yksittäisten jakeiden kautta, vaan vertaulu tulee tehdä kattavasti.
On ihan totta, että 1992-käännöksessä on sellaisia jakeita, jotka ovat paljon huonommin käännettyjä kuin 33-38:ssa, mutta on myös päinvastoin. 1992 tapa kääntää on dynaaminen, joka on ajatuksena parempi tapa kääntää, mutta se sisältää myös suuria riskejä, jos kääntäjä tulkitsee Raamattua omien milipiteitteinsä kautta. Niin on eräin osin tapahtunut 1992-käännöksessä. Sanavastaavuus on turvallisempi tapa kääntää, mutta dynaaminen käännös on silloin parempi, kun alkukieli on vaikeatajuista. Aina käännösten paremmuus ei ole edes kiinni siitä, miten kielenkäännös on onnistunut, vaan kyse on siitä, mistä käsikirjoituksesta käännös on tehty.
1992-käännös ei ole kokonaan kelvoton. 33-38 ei ole myöskään vailla puutteita. Edellä otin esimerksiksi jakeen Ap. t 8:37 ja vastaavia löytyy muitakin. Jos joku torjuu 1992-käännöksen jakeista Ap. t 8:36-38 sen takia, että ne ovat 1992-käännöksestä, niin hän erehtyy noudattaessaan 33-38 -käännöstä. Kuten sanoin, on tilanteita, ettei 1992 tai 33-38 kelpaa kumpikaan, vaan täytyy etsia parempaa käännöstä Bibliasta esim. jakeen Ilm 22:14 kohdalla.
Eräät maallikkosaarnaajat liioittelevat arvostellessaan 1992-käännöstä ja vähättelevät 33-38:n puutteita. Biblia on kohtuullisen hyvä käännös, mutta kieli on jo niin vanhaa, että sen käyttäminen on rajoittunutta.
Ei ole syytä hylätä mitään käännöstä, vaan lukea niitä rinnakkain. Kaikissa käännöksissä on omat puolensa. 2017-käännnös on ollut hyvä yritys korjata aiemmissa käännnöksissä olleita puutteita, mutta ne eivät ole siinäkään kaikki korjaantuneet. Käännösten laatu ei ole aina kiinni edes kielen käätämisestä, koska käännöksissä vaihtelee eräin osin se, mistä käsikirjoituskopiosta ne on käännetty.