Kun Jumalan tahto on pimeä laakso

[Joonas]

Minä olen ollut uskossa noin 14 vuotta. Noin vuoden sen jälkeen kuin tulin uskoon aloin rukoilemaan ja toivomaan vaimoa hyvin paljon. Olin silloin vielä nuori ja luotin Jumalan johdatukseen ja hyvään tahtoon. Kaikille muillekin hän on antanut hyvän elämän ja kaikki kertoivat Herran hyvyysestä.

Nyt on kulunut 14 vuotta eikä Jumala ole vastannut. Enää ei ole edes toivoa että Jumala vastaisi. Olen siis rukoillut monta kertaa nukkumaan mennessä että en enää heräisi aamulla. Aina kuitenkin olen herännyt äärimmäisen masentuneena. Haluaisin vain että minua ei olisi olemassakaan. Elämäni uskoon tuloni jälkeen on ollut kamalaa ja pimeää ja hyvin vaikeaa. Omen toivonut vain yhtä asiaa mutta sen Jumala minulta kieltänyt. Elämä on todellakin pimeää laaksoa. Mutta sielläkin Herra on minun kanssani. Mutta pimeys ja kärsimys silti pysyy. En ymmärrä niitä jotka sanovat Herran antaneen heille paljon hyvää: aviopuolison ja lapsia jne. Minulle Herra on antanut vain ristin ja itselle kuolemisen tien. Maailma iloitsee ja niin iloitsevat toiset uskovatkin. Minulle Herra on antanut kovan osan mutta silti tiedän että Herra Jeesus Kristus on totuus.

[toni t]

Onko sinulla edes käynyt mielessä se vaihtoehto että sinulla on vaikeaa siksi, koska et todella edes tunne Jumalaa? Opetat toisissa ketjuissa ja sitten valitat elämästäsi toisissa. Onko edes käynyt mielessä että oppisi voi olla Raamatun vastaista. Eikö puu tunnisteta sen hedelmistä?

Se miten olet kirjoittanut toisiin ketjuihin uskostasi vahvistaa sen miksi kirjoittelet myös toistuvasti elämästäsi kärsimyksenä. Sanon suoraan ja rakkaudesta lähimmäiseen, että olet uskonnollisuuden harjoittaja, etkä seuraa Jeesusta rakkaudessa ja totuudessa. Siksi sinulla on raskasta, koska uskonnollisuus ei anna voimaa.

Ja koita ottaa tämä loukkaantumatta, sillä tuskin sinäkään haluat sitä, että tilaasi vain voivotellaan ja mikään ei muutu elämässäsi. Ei siinä mikään muutukaan jos sinä et muutu. Sinun tulee tehdä parannus ja etsiä Herraa ja oppia rakastamaan Häntä. Jumalan lain vastaisissa opeissa pitäytyminen ja ei ole mitään lihalle kuolemista, vaan päinvastoin lihassa vaeltamista. Suosittelen, että huudat vain Herran puoleen ja luet Raamattua Häntä etsien jos todella haluat tuntea rakkauden.

Hylkää kaikki uskonnollisuus, perinnäissäännöt kuvineen ja etsi vain Herraa Hänen sanastaan. Hän ilmoittaa Itsensä kyllä jokaiselle joka Häntä todella tahtoo rakastaa. Rakkaus Jumalaan ilmenee sitten niin, että Hän on rakkautemme keskipisteenä ja Hänen käskynsä eivät ole raskaat.

[Joonas]

Toni,

en minä missään ketjuissa ole opettanut yhtään ketään. Olen vain tuonut toisien kristittyjen näkemyksiä. Ja minä itse kuulun vapaisiin suuntiin kuten olen sanonut. Vasta viime vuosien aikana olen alkanut tutustumaan muihinkin kristillisiin yhteisöihin ja huomannut että heilläkin on Pyhä Henki ja raamatullista opetusta.

Minä teen noin kuin kehoitit. Luen Raamattua ja rukoilen. Ei ongelmani ole uskonnollisuus vaan päin vastoin lihallisuus ja syntiset himot. Ja jos kuuntelen vain armon täyteistä opetusta ja pelastumista yksin uskosta, niin se saattaa minut ainakin laiskan paikalle. Miksi rukoilla jos se on vaim uskonnollisuuutta? Levätään vain armossa ja armo kasvattaa. Mutta olen huomannut käytännössä että ei armossa lepääminen kasvata. Tai kyllä siinä armossa tuleekin levätä mutta se ei tarkoita fyysistä lepäämistä.

Olemme hengellisessä taistelussa joten miten tässä voisi levätä? Eikä saatana tule ja viettele nopeasti syntiin jos vain armon varassa lepäilee? Meidän tulee pukea koko sota asu ja rukoilla lakkaamatta. Herra Kristus sanoi opetuslapsilleen: vieläkö nukutte ja lepäätte, nouskaa ja rukoilkaa!

Pyhät ovat kärsineet paljon vaivaa ja työtä Herran teillä. Apostoli Paavali sanoi että hän on tehnyt ememmäm kuin muut apostolit. Ei kuitenkaan hän vaan Herran armo.

Eli kyllä tulee valvoa ja rukoilla ja nähdä vaivaa, mutta tämän vaivan keskellä on lepo hengessä. Mutta mitä sinä Toni tarkoitat sillä että olen uskonnollinen?

Jos tarkoitat että rukoilen ja luen Raamattua vain rutiinin omaisesti suorittaen ilman aitoa yhteyttä Jumalaan niin se tosiaan on turhaa. Mutta minä vältän sitä. Tyhjä rutiinimaisuus on yhtä paha kuin synnin saastassa ryöpettely.

Olen samaa mieltä siinä että meidän tulee elää elävässä yhteydessä Herraan Kristukseen. Ja näin opettavat myös ortodoksit. Sinä taidat tuomita heidät ulkokuoren mukaan?

Joka tapauksessa ennen minäkin tuomitsin heidät kun en ollut heidän opetukseensa tutustunut mutta en silti saanur yhtään enempää vastausta tähän rukoukseeni. Kyllä moniin muihin asioihin Herra on vastannut mutta vain tähän yhteen ei

Itse kokemuksesta voin sanoa että hengellisesti silloim olen lähempänä Herraa ja voimakkaampi hengessä kun luen rukouksia en vain rutiinn omaisesti vaan aidosti Herran edessä. Ei se ole tyhjää uskonnollisuutta että rukoilee.

Myäskin kuvat auttavat keskittymään hengelliseen elämään ja ne ovatkin yksi asia mitkä minua ovat auttaneet monet kerrat etten ole langennut haureuteen. Kun tulee kiusaus ja kun näen krusifiksin tai jonkun pyhän kuvan tai ikonin niin se saa aikaan pyhää pelkoa eikä teekään enää mieli langeta syntiin, sillä peljättävää on langeta elävän Jumalan käsiin.

Monta vuotta jatkuvasti lankeilin syntiin. Nyt kun olen jokapäivä kuunnellut saarnoja ja opetukia ja lukenut rukouksia niin se on auttanut niin että Herran armosta olen pystynyt pysymään paremmin lankeamatta. Mutta välillä kun alkaa miettimään tätä maailmaa ja kuuntelee tämän maailman asioita tai jos tekee jotain muuta kuin lukee Raamattua, rukouksia tai kuuntelee opetuksia niin tulee maallisia ajatuksia rupean miettimään että miksei minulla ole kun kaikilla muilla on ja se saattaa kiusaukseen. Eli näkisin että päin vastoin Raamattu , rukoukset, opetukset, pyhät kuvat jne. Auttavat hengellisessä sodassa.

Ja toisaalta ongelmat ja tuskat merkki siitä että on harhassa? Eikö ennemmin päin vastoin? Jos kaikki on hyvin ja elämä on helppoa niin ennemmin silloin voisi ruveta miettimään että onko jokin pielessä. Herra käski mennä sisään ahtaasta portista. Ja hän käski meitä kieltämääm itsemme ja ottamaan ristimme. Ja hän sanoi myäs että joka vihaa elämäänsä tässä ajassa...

Ja Raamatussa on monia pyhiä jotka joutuivat odottamaan Herraa kauan, mutta olivat silti Herran tahdossa. Esim. Aabraham, Joosef, Hanna, Sakaria jne... mutta minä en toki ole näiden pyhien veroinen

Eli yksinkertaisesti sanottuna en näkisi että Herra ei tahtoisi vastata minulle koska olisin uskonnollinen tai että olisin harhassa..ongelmani ei johdu siitä että noudattaisin ortodoksisen kirkon tai minkään muunkaan kirkon opetusta vaan siitä etten sitä noudata. Jos luottaisin Herraan kuten tässä

https://youtu.be/4wOARM9ROE4

käsketään niin olisin autuas. Ongelma on minun omassa epäuskossani ja siihen ovat kaikki kirkkokunnat viattomia.

Tiesitkö muuten että jaakobin kirjeessä alkukielessä sanotaan että puhdas ja tahraton uskonto Jumalan ja Isän silmissä on (jaak.1:27).... eli on oikeaakin uskonnollisuutta. Uskonto-sanan kammoksuminen on epäraamatullista.

[Aamu-Usva]

Joonas: Me olemme olleet uskossa jotakuinkin saman verran. Minulle tuli kesällä 15 vuotta täyteen. Kaikesta huolimatta emme ole kokonaan luopuneet uskosta Jeesukseen

Aina riittää niitä, jotka tietävät tarkkaan mistä toisen ihmisen elämän kärsimys johtuu. Jonkun mielestä se johtuu Weijo Lindroosin oppien omaksumisesta ja toisen mielestä niiden oppien unohtamisesta. Jehovan todistajista moni ihan oikeasti uskoo, että järjestöstä luopuminen saa koko maallisen elämän kaaokseen. Yhdestä kotiseurakunnasta luopuneelle sanottiin, että hänestä tulee homo jos eroaa siitä lahkoissa.

Jos lähtee etsimään omaan elämään helpotusta oikeasta opista, niin se on lopoumatonta etsintää. Niinkuin Jeesus sanoi, että joka haluaa pelastaa elämänsä, kadottaa sen. Jos laittaa toivonsa Jeesukseen saadakseen tässä elämässä hyvää, niin on Raamatun mukaan kaikista ihmisistä säälittävimpiä.

Usko kantaa pelastuksen hedelmää tämän elämän toiselle puolelle.

[rpe]

Hylkää kaikki uskonnollisuus, perinnäissäännöt kuvineen ja etsi vain Herraa Hänen sanastaan. Hän ilmoittaa Itsensä kyllä jokaiselle joka Häntä todella tahtoo rakastaa. Rakkaus Jumalaan ilmenee sitten niin, että Hän on rakkautemme keskipisteenä ja Hänen käskynsä eivät ole raskaat.

Onko Toni T tullut mieleen, että jopa Mooses oli 40v aika erämaassa eikä päässyt luvattuun maahan, mutta silti oli Jumalan valitsema. ”Reseptisi” näyttää aika helpolta, mutta kuulostaa varsin menestysteologiselta: ”kun näin teet, Jumala kuulee...”. Minusta se, että peilaa itseään ja omaa uskonelämäänsä vanhan kirkon opetusten mukaan on usein paljon parempi kuin modernit tulkinnat. Molemmissahan on kyse Pyhistä teksteistä ja niiden mukaan elämisestä. Suomeksi: aina ei mene elämässä niin kuin strömsössä, eikä kaikelle löydy aina tarkoitusta. Onneksi Aamu-usva osui taas hienosti maaliin.

[vaisuliini]

*
Joonas, haluaisin kertoa yhdestä jutusta. Älä ymmärrä minua väärin, äläkä vääristä kirjoitustani äläkä tulkkaa kirjoitustani syyllistäväksi sävyksi. No olin itse raamattupiirin vetäjä, kun vanhin valitsi ja asetti minua raamattupiirin tehtävään. Yksi mies, joka on myös poikamies eli sinkku, alkoi käyttäytyä sillä tavalla, niinkuin sinä. Sinun käyttäytymisesi ja kirjoituksesi nosti päähäni asti ja aloin traumatosoida.

No kerron vielä siitä. Aluksi en vain tajunnut vielä, miksi hän teki näin. Hän aina sanoi jälleen asiat jotain, että olisin ymmärtänyt asiaa väärin. Ennen siitä tulkkasin siitä hyökkääväksi sävyksi ja jälleen hän sanoi jotain tuohon sävyyn, että olisin asiaa ymmärtänyt väärin. Vähitellen asia alkoi muuttua pahemmaksi. Se alkoi minua vaivata.

No sinä päivänä Jumala puhui suoraan ja konkreettisesti minulle ja sanoi näin: 'xxxxxxx [nimi] on persoonallisuushäiriöinen.' Aloin ymmärtää, miksi hän käyttäytyi sillä tavalla. Ennen siitä hän aina pyysi minua rukoilemaan tulevaa vaimoa hänen puolesta. Kannoin kokoajan häntä rukouksissani, että hän saisi tulevan vaimon. Mutta kun Jumala puhui minulle hänen narsismista. Sen jälkeen aloin rukoilla enemmän siitä, että hän alkaisi tiedostaa omaa narsismia ja kohdata siitä ja alkaisi tajuta, että tarvitsisi Jumalan parantavaa rakkautta siihen narsismiin.

Kannan vielä häntä rukouksissani. Hän on yhä poikamies eli sinkku. Luulen tietävän syyn, miksi hän ei saanut vaimon Jumalan johdatuksesta, koska narsismi voisi vahingoittaa naista. Hänen narsismi on aika pahempi, kuin toiset narsistiset ihmiset. Sain kokea hänen narsismia ja se oli kamalaa. Niin ymmärrän, miksi Jumala ei vastannut siihen rukoukseen.

En tällä kirjoituksella kohdista sinua vaan yleisesti ja myös tämä koskee minua. Kun on tiedostanut omaa narsismia ja tajuaa olevan narsistinen ja pyytää itse Jumalaa parantamaan pois narsismista. Sen jälkeen Jumala voi vastata rukoukseen vaikka tulevan vaimon asiassa. No ehkä tämä kirjotus on varmaan turhaa. En tunne sinua hyvin. Mutta minä aloin traumatosoida sinun kirjoituksesi ja käyttäytymisesi kautta, niin mietin, johtuuko minun vanhasta haavasta, joka ei ole vielä umpeutunut, vai sinä saatat olla ehkä narsistinen. Mutta en tunne sinua hyvin ja saatan erehtyä asiasta.

Sinä vain itse tiedät paremmin. Toin vain yleisesti kohdistamatta sinua esille tämän kirjoituksen, että narsismi voi estää saamasta tulevan puolison. Anteeksi, olen huono selittämään, mitä meinaan tarkoittaa. Toivottavasti ymmärtäisit, mitä meinaan tarkoittaa. Älä loukkaa, ystävä!

[vaisuliini]

*
Joonas, anteeksi tämä keskeytys. Minulle tuli mieleen se "luottamus" Jumalaan. Kun luottamus on ensisijaisesti oikeassa suhteessa Jumalaan suoraan, siinä Jumala kuulee rukousta. Jos luottamus ei ole siinä Jumalaan kohtaan, siihen Jumala ei voi vastata.

Siinä kaikki. Varmaan itse tiedät, mitä tämä tarkoittaa.

[Tapani]

Hylkää kaikki uskonnollisuus, perinnäissäännöt kuvineen ja etsi vain Herraa Hänen sanastaan. Hän ilmoittaa Itsensä kyllä jokaiselle joka Häntä todella tahtoo rakastaa. Rakkaus Jumalaan ilmenee sitten niin, että Hän on rakkautemme keskipisteenä ja Hänen käskynsä eivät ole raskaat.

Onko Toni T tullut mieleen, että jopa Mooses oli 40v aika erämaassa eikä päässyt luvattuun maahan, mutta silti oli Jumalan valitsema. ”Reseptisi” näyttää aika helpolta, mutta kuulostaa varsin menestysteologiselta: ”kun näin teet, Jumala kuulee...”. Minusta se, että peilaa itseään ja omaa uskonelämäänsä vanhan kirkon opetusten mukaan on usein paljon parempi kuin modernit tulkinnat. Molemmissahan on kyse Pyhistä teksteistä ja niiden mukaan elämisestä. Suomeksi: aina ei mene elämässä niin kuin strömsössä, eikä kaikelle löydy aina tarkoitusta. Onneksi Aamu-usva osui taas hienosti maaliin.

Mooses tiesi jo tuossa vaiheessa, kun tappoi egyptiläisen ja joutui erämaahan olevansa Jumalan valitsema, mutta oli vielä paisunut tuossa vaiheessa. Eihän siitä mitään tule, jos ihminen alkaa toimimaan omassa voimassaan, Jumala on ylpeitä vastaan, mutta armahtaa nöyriä. Erämaassa Mooseksesta tuli niin nöyrä, että pyysi Jumalaa lähettämään jonkun toisen ja myöhemmin Raamatussa sanotaan, että Mooses oli nöyrempi kuin kukaan. Nykyään on myös näitä paisuneita, jotka luulevat olevansa kovin hengellisiä, mutta kun Jumala sitten antaa vaikeuksia nähdään missä se sydän oikeasti oli kiinni eli maallisissa asioissa ja kasvamista vielä on. Tämä ei ole kirjoitus kenestäkään tällä palstalla vaan ihan yleinen toteamus.

Kirje heprealaisille 11

24. Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faraon tyttären pojan nimeä.
25. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa,
26. katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti.
27. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti.

[Joonas]

Kiitos vastauksista. Täytyisi vain yrittää luottaa ja odottaa Herraa. Kai kaikilla joitain asioita on missä odottavat Herran puuttuvan asiaa.

Vaisuliini ei en ole narsistinen. Jos olisin niin se olisi kyllä jo selvinnyt ja luonteeni on melkein päinvastoin kuin narsistisen ihmisen.

Ja ehkä sanoin vähän turhan jyrkästi että koko elämä on ollut kamalaa. On paljon hyviäkin asioita kuten terveys ja sukulaiset jne. Mutta tämä yksi asia on vain kuin lasinsirpaleet jalanpohjassa. Vaikka onkin paljon hyviä asioita niin kokoajab pistelevät nuo lasinsirpaleet jalanpohjassa tietä käydessä.

[toni t]

Joonakselle,

Hebr. 3:8 älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,
3:9 jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;
3:10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;
3:11 ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni.'"
3:12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta.

Nurinamieli on Jumalan edessä syntiä, josta tulisi tehdä parannus. Juutalaiset nurisivat Herran edessä vaikka olivat nähneet Hänen tekonsa ja siksi Herra vihastui heihin. Nurinamieli etsii omaansa eikä aseta rakkautta Jumalaan keskipisteeseen. Nurinamieli on epäuskoa Jumalaa kohtaan ja se nousee epäuskosta ja uskonnollisesta mielestä. Raamattu kehoittaa tekemään mielenmuutoksen sellaisesta.

Room. 12:2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.

Jos ihminen ajattelee, että pitäisikö alkaa seurustelemaan naisen kanssa vaikka ei edes pidä hänestä, vain sen vuoksi että saisi omat lihalliset himonsa tyydytettyä, niin silloin ihmisen sydän on mitä itsekeskeisin ja vailla Jumalan rakkautta. Jumalan rakkauden täyttämä sydän ja mieli, joka ojentautuu kohti Kristuksen kuvankaltaisuutta ei koskaan voi käyttää toista vain omien lihallisten himojensa tyydytyksen kohteena. Mieli joka sellaista ajattelee on lihan vallassa ja sellaisista ajatuksista tulisi ehdottomasti tehdä parannus ja etsiä Herraa ja Hänen armoaan. Tarkoitan, että sellaisen ihmisen tulisi etsiä evankeliumin kautta Jeesusta ja uskon armolahjaa ja ennen kaikkea nöyrtyä tekemään parannus uskonnollisesta ja lihallisesta mielestä. Eli en minä ole ajatellut, että sinulle tulisi tulla helpoa ja mukavaa, vaan että koko mielesi tulisi muuttua, koska ajatuksesi ovat paljastaneet sen kuinka itsekeskeinen ja pahankurinen sydän sinulla on. Kun ihminen saa Jumalalta todellisen mielenmuutoksen parannukseen, niin hän ei nurise kohtaloaan, vaan haluaa palvella Herraa kaikella sillä mitä hänellä on. Niin kauan kuin nuriset tällä foorumilla, niin todistat vain siitä, ettet edes etsi sitä mikä on Herran mielenmukaista. Juuri siitä kehoitan tekemään parannusta.

Ps, uskonnollinen mieli saa ns, voimaa katsellessa epäjumalankuvia. Uskonto on sitä, kun uskonnollisten rituaalien kautta yritetään harjoittaa uskonelämää. Uskonnoissa uskonnolliset teot nousevat lihasta, eivätkä sisältä Hengestä. Kun ihminen muuttuu sisältä Jumalan Hengen kautta, niin hän ei tarvitse uskonnollisia kuvia jotta voisi vastustaa syntiä, koska Jumalan Henki muuttaa ihmisen mielen sisäpuolelta.

Matt. 23:27 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te olette valkeiksi kalkittujen hautojen kaltaisia: ulkoa ne kyllä näyttävät kauniilta, mutta ovat sisältä täynnä kuolleitten luita ja kaikkea saastaa!
23:28 Samoin tekin ulkoa kyllä näytätte ihmisten silmissä hurskailta, mutta sisältä te olette täynnä ulkokultaisuutta ja laittomuutta.

Uskonnollinen ihminen harjoittaa uskonnollisia tekoja ja voi näyttää ulkoapäin ihmisten edessä kauniilta, mutta sisällä sydämessään he himoitsevat kaikkea laittomuutta (huoruutta, epäjumalan palvelemista jne..). Nimenomaan tästä tulisi tehdä parannus ja etsiä todellista mielenmuutosta, jonka todellinen usko Herraan Jeesukseen saa aikaan. Eivät kaikki jotka sanovat Jeesukselle Herra, Herra pääse Isän luokse, vaan ne jotka todella nöyrtyvät Luojansa edessä ja haluavat tehdä Hänen tahtonsa mukaan. He eivät narise ja itke lihallisten himojensa tyydytyksen perään päivästä päivään, koska he rakastavat Jumalaa ensimmäisenä ja haluavat palvella Häntä rakkaudessa ja totuudessa. Suosittelen edelleen nöyrtymään ja rukoilemaan sanaa lukien.