Varhaisin kristillinen kirjallinen materiaali, mitä saatavilla on, on tietenkin apostolien teot. Mutta sitten on muitakin varhaisia kirjoituksia kuten "didakhe", polykarpoksen kirje filippiläisille, "hermaan paimen". jne
Kuitenkin varhaisilta ajoilta on hyvin vähän materiaalia sillä seurakunta eli vainon alla eikä kirjoituksten laajamittaiseen tekemiseen ja levittämiseen on ollut mahdollisuutta. Mutta 300-luvulta asti seurakunta sai osittaisen vapauden ja seurakuntakulttuuri alkoi kehittyä. Tiedetään että varhainen seurakunta käytti paljon sumboleja ja kuvia. Monet ihmiset olivat lukutaidottomia ja kuvat olivatkin hyvä väline sanoman välittämiseen.
Jos katsomme tämän päivän lähi-idän vanhoja ortodoksisia kirkkoja niin neämme kaikkein lähimmin miltä 300-luvun kirkot näyttivät sillä nämä kirkot ovat pysyneet melkolailla sellaisinaan satoja vuosia.
Monet protestanttiset kristityt haluavat kieltää kaiken "kirkollisen" ja kaikki traditiot ja haluavat palata alkuseurakunnan aikaan. Mutta kieltämällä traditiot kiellämme monia tärkeitä asioita. Traditio ei sinänsä ole paha asia.
Farsieukset olivat kehittäneet ihmistraditioita Jumalan sanaa vastaan. Tällaiset tradotiot tietenkin ovat vääriä. Mutta on myös Jumalan sanan mukaisia traditioita. Ennen Mooseksen lakia ihmiset Aadamista asti olivat elämeet traditioiden varassa. Traditioiden kautta he tunsivat puhtaat ja epäpuhtaat eläimet, uhrit, lupauksen naisen siemenestä, menetetustä paratiisista ja syntiinlankeemuksesta.
Pyhät Raamatun kirjoitukset on myöskin periytyneet meille kun niitä on sukuplvelta toiselle varjeltu ja luettu. Myös Apostoli Paavali ja Juudaksen kirjeen kirjoittaja viittavisat traditioon puhuessaan jammeksesta ja jamberksesta, Eenoksen ennustustuksesta, enkeli miikaelin ja saatanan keskustelusta.
On siis aika ristiriitaista että monet vapaiden suuntien kristityt haluavat palata varhaiseen kristillisyyteen ja kieltävät samalla kaikki varhaiset traditiot ja symbolit. Ovatko monet traditiot liian vaikeasti uskottavia vai mistä moinen johtuu? Apostolien tekojen yliluonnolliset kertomukset uskomme, mutta myöhempää kirjallista kirkkomateriaalia jossa on samanlaista yliluonnollista Jumalan toimintaa pidämme epäuskottavana.
Nyikinen protestanttinen suuntaus tai suuntaukset ovat itseasiassa melko uusia länsimaisua suuntauksia ja näyttävät melko erilaiselta kuin alkukristillyys. Osa protestanteista myöskin tunnustautuu melko erilaiseen pelastusoppiin. Luterilaisuus tunnetaan siitä että se kieltää teot ja tukeutuu vain uskoon. Mutta tämä ei näytä olevan varhaisten kristittyjen oppi eikä myöskään Raamatun. Raamatun mukaan ihminen tuomitaan tekojensa mukaan. Pelastus tulee yksin Kristuksen veren kautta. Usko, kaste ja katumuksen osoittavat teot ovat väline jolla tämä lunastus otetaan vastaan. Ei yksin usko vaan nämä kaikki.
Länsimainen vapaakristillisyys näyttää enemmänkin rokkikonsertilta ja maailmaan mukautumiselta enemmänkuin varhaiskritstillisyydeltä. En sano sitä että me vapaiden suuntien edustajat otaisiin harhassa, mutta vähän nöyryyttä tarvittaisiin. Vanhat ortodoksiset kirkot ovat paljon lähempänä alkukristillisyyttä kuin me uudet protestantit. Mutta uskon silti että kaikki me olemme yhtä laumaa Herran silmissä vaikka meillä on erilaisia painotuksia. Herra sanoi että joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne.