Ariel kirjoitti:Minä ajattelin ennen myös niin että Jumallla on joka asiassa meille vain yksi tie. Mutta nykyään ajattelen ja näen sanasta että monessa asiassa saamme itse valita, mutta seuraukset on sen mukaiset. Siitä juuri paavali kirjoittaa, tarkatkoon kukin miten rakentaa, ja luettelee erilaisia rakennusaineita joista osa on kestävämpiä ja osa ei. On tietysti Jumalan paras suunnitelma joka asiassa ja sitä Jumala toivoo että me aina etsitään ja valitaan, ja se löytyy juuri kuten kurja kirjoitit eli kieltämällä omat halut ja itsensä. Mutta ei se tarkoita että kaikki muu on kirottua, ehkä vaan vähemmän siunattua.
En nyt ihan ymmärrä tuota kommenttiasi "Mutta ei se tarkoita että kaikki muu on kirottua, ehkä vaan vähemmän siunattua." .
Mutta sen verran olen itse ymmärtänyt, että jos uskova ei toimi Jumalan tahdossa, eli Pyhän Hengen johdossa, niin hän aiheuttaa itselleen enemmän tai vähemmän ongelmia.
Raamattu siis sanoo esim. seuraavaa:
1. Tim. 6:10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
Se on kokemukseni mukaan pitkälti sama juttu tässä puoliso asiassa ja puolison liian kiivaassa haluamisessa eli siis himoitsemisessa.
Eli uskova siis siinäkin ja sen kautta väärän valinnan vuoksi aiheuttaa itse itselleen tuskaa ja ahdistusta.
Olen itse sen käytännön tasolla kokenut, ja tiedän siis mistä puhun.
Kirjoitan nyt yleisellä tasolla näistä asioista hieman, tämä ei siis koske ketään täällä henk koht.
Moni uskova himoitsee siis eri syistä itselleen puolisoa, siinä touhussa on tämä pohjavire ja tuska perustana ja pohjana:
Jaakobin kirje 4
2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
Siis puolisoa väärällä tavalla haluava siis himoissaan haluaa omille tarpeilleen eli haluilleen eli himoilleen täyttymystä, ja silloin on siis ihan väärä asenne uskovalla.
Siltä puolisolta silloin väärin etsitään omaan tyhjyyteen täyttäjää tai seksuaaliseen himoon kohdetta/täyttäjää ym ym...
Eli siis oikeasti halutaan vain lihan himossa, toista ihmistä hyväksikäyttää lähinnä ja halutaan ja etsitään toisesta ihmisestä kaikkien omien erilaisten tarpeitten täyttäjää.
Tuo on väärä lähtökohta ja asenne, tarpeittemme täyttäjä on Herra ja Häneltä meidän tulee hakea apua ja vapautusta, jos himomme jylläävät ja lihalliset tarpeemme paisuvat liian suuriksi.
Eli himoitseva uskova siis haluaa hyväksikäyttää toista ihmistä omien tarpeittensa tyydyttämiseksi pohjimmiltaan.
Mutta Rakkauden kautta jos lähestymme toista ihmistä, niin silloin on halumme antaa toiselle, sen Rakkauden kautta.
Tässä on siis kaksi ääripäätä ja vastakohtaa, eli: Itsekkyys - Rakkaus !
Rakkaudesta uskova haluaa antaa toiselle mahdollisimman paljon.
Itsekkyydessä, joka siis on himon ja lihan halujen pohjana, uskova haluaa vain ottaa ja hyväksikäyttää.
Uskovan siis tulisi ENSIN vapautua Herran avulla haluistaan ja lihan himoistaan, ja vasta sitten hän on kykenevä avioon.
Jos uskova yhä on himoissaan ja lihan haluissaan liian kiinni, ei Jumala voi hänelle puolisoa siunata, koska siitä ei hyvää seuraisi, vaan vain hyväksikäyttöä ja paljon ongelmia.
Siis esim. seksuaalista himoa ei tule paeta avioliittoon, vaikka niin opetetaan monessa uskovien yhteydessä, vedoten tähän Sanaan:
1. Kor. 7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.
Tässä ei puhuta seksuaalisesta himosta, vaan Jumalan luomasta aidosta seksuaalisuudesta, jonka Herra on meihin luonut !
Mutta jos siis uskova on seksuaalisen himon vallassa, niin siitä tulisi ENSIN Herran avulla vapautua, jotta ei vie sitä himoaan aiheuttamaan ongelmia avioliittoonsa ja puolisonsa kiusaksi.
Siis himoista uskovan tulee Raamatun opetuksen mukaan vapautua, eikä Jumalan luoma seksuaalisuus perustu siis todellakaan himoon, vaan Rakkauteen, jossa halutaan siis ANTAA ja tehdä toiselle hyvää, eikä omaa himoaan vaan itsekkäästi tyydyttää !
Olisi siis jokaisen uskovan hyvä tutkia ensin itseään ja lähtökohtiaan sille puolison pyytämiselle, että miksi ja mihin se perustuu, eli haetaanko vain väärällä tavalla omiin himoihin ja haluihin ja tarpeisiin tyydyttäjää, vai etsitäänkö oikeasti puhtaudessa puolisoa rinnalle kulkemaan Rakkaudessa ?
Uskovan puolison ei siis tule olla mikään äidin tai isän korvike, seksillä jatkettuna, eli kaikki lapsen tarpeet täyttävä huoltaja, vaan tasapuolinen puoliso.
Eli on sanottu jopa niin, että vasta sitten kun ihmisen on hyvä ja mukavaa ja helppoa olla yksin, eli hän seisoo aikuisena omilla jaloillaan, eikä etsi siis ns. "vanhemman korviketta" itselleen, niin vasta sitten ihminen on valmis parisuhteeseen eli avioon.
Tuolloin ei ihminen enää siis väärin takerru toiseen ihmiseen, eikä toinen ihminen ole vain hänen omien halujensa ja tarpeittensa täyttäjä, vaan siinä kohtaa liittyminen toiseen on oikealla tasolla ja terveesti voidaan alkaa yhteistä elämää aloittamaan.
Siis kun kumpikaan ei ripustaudu toiseen eikä pyri lähinnä vain hyväksikäyttämään toista, niin se yhteys on puhtaampi silloin, ja sillä avioliitolla on todelliset ja aidot menestymisen mahdollisuudet.
Eli olisi siis tärkeää miettiä sitä, että mikä on se sidos ja lähtökohta puolison etsintään ?
Onko se omat tarpeet ja halut ja himot ?
Vai onko se Rakkaus, jonka kautta halutaan olla toinen toiselle vain hyvä ja tehdä toiselle hyvää ?
Toinen vie tuskaan, ja toinen hyvään oloon ja Rauhaan ja syvempään Rakkauteen.