Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 02. Heinä 2018 18:14

Kaipa sitä ihminen mieluummin ajattelee kärsineensä sen takia, että on tehnyt oikein. Useimmiten kärsimys johtuu kuitenkin ihan jostain muusta.

On kummallista ajatella, että himo katsella naisia kadulla lakkaisi avioliittoon. Jumalan pitää saada kasvattaa sellaisesta pois ennen kuin voi mennä naimisiin. Pitää pystyä hyvin olemaan yksin niin pystyy hyvin olemaan yhdessäkin.

Avioliitossa voi tulla eteen vuosia ilman seksiä ja sekin pitää olla valmis hyväksymään. Ja pitää pystyä aidosti rakastamaan toista ihmistä täysin vailla lihallisuutta.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Ariel » 02. Heinä 2018 19:12

Siinä kohdassa missä varoitetaan kantamasta iestä uskottoman kanssa, ei suoraan puhuta avioliitosta vaan epäjumalanpalvonnasta ja synnillisten asioiden tekemisestä. Avioliitto ei itsessään ole epäjumalanpalvontaa tai synnillinen asia. Ero on siinä, että sellaisesta voi ja tulee tehdä parannus katkaisemalla väärä ies, mutta avioliitosta ei voi eikä saa. Siksi tuota kohtaa ei voi suoraan käyttää tai sovittaa avioliittoon.

Jokainen uskova voi ihan tervettä harkintaa käyttäen ymmärtää mitä tarkoittaa kun menee naimisiin ei-uskovan kanssa. Jos asettaa hengellisen elämän etusijalle, niin jokainen ymmärtää että se ei välttämättä ole paras valinta. Itse en menisi naimisiin ei-uskovan kanssa tai sellaisen kristityn joka on kovin paljon eri linjoilla minun kanssani. Mutta tiedän uskovia jotka ovat naimisissa suvaitsevien ei-uskovien kanssa, ja saavat rauhassa hoitaa hengellistä elämäänsä ja palvelutyötänsä. Eli ei se aina ole Jumalan tahdon toteutumisen esteenä. Mutta keskimäärin varmasti aika usein on.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja kurja » 02. Heinä 2018 20:02

Rauhaa pitkästä aikaa !

Piti tulla tätä asiaa hieman kommentoimaan, kun olen sitä itsekin käynyt läpi omassa uskonelämässäni.

Te nähdäkseni nyt kierrätte vain kehää, eli yritätte saada omaan elämäänne suoraa vastausta ja ratkaisua Raamatusta.

Raamatussa on raamit, mutta ei suoraa henkilökohtaista ohjausta, se ohjaus tulee Hengen johdossa vaeltamisesta ja sitä kautta, että uskova etsii Jumalan johdatusta kaikkeen elämäänsä.

Ohje on kyllä siinä perus Raamatunpaikassa jo selvästi, mutta te ohitatte sen näköjään:

1. Kor. 7:39 Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.

Siis: Kunhan se tapahtuu Herrassa on se perus ohje !

Uskovan tulee siis alistaa ihan kaikki toimintansa ja valintansa Herran tahtoon, Jeesus itse osoitti sen omalla esimerkillään ja näillä' sanoillaan:

Mark. 14:36 ja sanoi: "Abba, Isä, kaikki on mahdollista sinulle; ota pois minulta tämä malja. Mutta ei, mitä minä tahdon, vaan mitä sinä!"

Eli siis voimme anoa jotakin, mutta KAIKKI anomisemme meidän tulisi alistaa Isän tahdon alle AINA !

Joten meidän ei tule itse edes valita puolisoamme, tai edes sitä, että tuleeko meillä olla puoliso ylipäänsä.

Isämme tietää sen kaiken parhaiten, että mikä meille sopii Hänen suunnitelmansa mukaan ja mikä taas ei sovi.

Mutta jos pidämme siis itsellämme oikeuden valita ja päättää, niin me menemme lihan tahdossa emmekä elä Hengen johdatuksessa eli emme toimi Hengessä.

Itse opin jopa sen, että edes uskova nainen ei ole sopiva minulle, jos hän ei ole Isän valitsema minulle, ja minä jo luotan Isäni omaavan paljon korkeamman ymmärryksen ja tiedon sen suhteen, että kuka minulle sopisi vaimoksi tai sopiiko siis kukaan ?

Siis Jumalan lapsen tarkoitus on vapautua lihan päätöksistä ja oppia luottamaan siihen, että Isä sinuaa meille juuri sen, minkä Hän tietää olevan parhaaksemme, oma viisautemme ja ymmärryksemme ei siihen riitä.

Joten on aivan turhaa pähkimistä se, että sopisiko uskova vai ei uskova meille, sillä se on Jumalan kädessä kaikki ja Isän päätös pitäisi olla se ratkaiseva.

Moni meistä siis ihan turhaan pähkäilee ja etsii itse sopivaa kumppania, sen sijaan että anoisi ja sitten odottaisi sitä, että mikä on Isän vastaus anomukseeni !

Joh. 16:24 Tähän asti te ette ole anoneet mitään minun nimessäni; anokaa, niin te saatte, että teidän ilonne olisi täydellinen.

Jos siis anomme ja saamme, voimme luottaa siihen, että puoliso on juuri se Jumalan valittu meille.

Jos taas Herra sanoo ja osoittaa, että me emme tarvitse puolisoa, niin siihen meidän on hyvä myös tyytyä, sillä Isä tietää asiat meitä paremmin, ja on Sanassa kuitenkin tämäkin:

24 Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.
25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava.
26 Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään.

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;
33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,
34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

Mutta tärkeintä siis on etsiä Isän tahtoa omalle kohdalleen henkilökohtaisesti, eli pyrkiä kaikin puolin elämään Hengessä, eli Pyhän Hengen johdatuksessa, pelkkien Raamatunpaikkojen kahlaaminen ei tuo ratkaisua, se vain sekoittaa päätä.

Itse siis olen jättänyt koko asian Herralle, ja siten olen itse siitä vapaa, Herra sinuaa minua siis tavalla tai toisella ja minä pyrin parhaan kykyni mukaan tyytymään niihin oloihin, joihin Herra jo on minut johdattanut.

Room. 12:16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.

Hepr. 13:5 Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: "En minä sinua hylkää enkä sinua jätä";

Sitten jollekin pieni tarkennus erääseen Raamatunpaikkaan, eli tähän:

Matt. 19:12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon."

Tässä on 3 eri ryhmää, eli syntymästään eri syistä kyvyttömät, ja sitten on ne joista ihmiset ovat tavalla tai toisella tehneet avioliittoon kelpaamattomia, ja sitten ovat ne, jotka ovat luopuneet Herran vuoksi avioliitosta.

Kyse ei siis ole pelkästä fyysisestä kyvyttömyydestä, vaan toisessa tapauksessa, joko toiset ihmiset ovat fyysiesti tai henkisesti sen aikaan saaneet ja viimeisessä on luovuttu Herran tähden itse koko hommasta ja puolison hausta.
kurja
 

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Jukka » 02. Heinä 2018 21:22

Joonas kirjoitti:Minä en kyllä mitenkään voisi ajatella avioliittoa uskosta osattoman kanssa. Silloin Herran palveleninen olisi mahdotonta ja antaisin huonon esimerkin. Minusta se on taivaallisen kunnian myymistä maallisen edun tähden.


Jollakin tavoin koen tuon tekstisi sotivan aikaisempia tekstejäsi vastaan.
Jukka
 

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja kurja » 02. Heinä 2018 23:01

Jukka kirjoitti:
Joonas kirjoitti:Minä en kyllä mitenkään voisi ajatella avioliittoa uskosta osattoman kanssa. Silloin Herran palveleninen olisi mahdotonta ja antaisin huonon esimerkin. Minusta se on taivaallisen kunnian myymistä maallisen edun tähden.


Jollakin tavoin koen tuon tekstisi sotivan aikaisempia tekstejäsi vastaan.


Mielestäni olet nyt kohtuuton Totuuden etsijää kohtaan.

Siis aloittaja selvästi etsii Totuutta ja siihen kuuluu asioiden kunnolla käsittely ja niiden tutkiminen.

Jos sitä avointa ja kunnollista tutkimista aletaan arvostella jotenkin vääränä, niin tukahdutetaan toisen aito etsintä.
kurja
 

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Ariel » 02. Heinä 2018 23:47

Minä ajattelin ennen myös niin että Jumallla on joka asiassa meille vain yksi tie. Mutta nykyään ajattelen ja näen sanasta että monessa asiassa saamme itse valita, mutta seuraukset on sen mukaiset. Siitä juuri paavali kirjoittaa, tarkatkoon kukin miten rakentaa, ja luettelee erilaisia rakennusaineita joista osa on kestävämpiä ja osa ei. On tietysti Jumalan paras suunnitelma joka asiassa ja sitä Jumala toivoo että me aina etsitään ja valitaan, ja se löytyy juuri kuten kurja kirjoitit eli kieltämällä omat halut ja itsensä. Mutta ei se tarkoita että kaikki muu on kirottua, ehkä vaan vähemmän siunattua.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Joonas » 03. Heinä 2018 01:42

Miksi tarkalleen Jukka tuo kirjoitukseni sotii aikaisempia kirjoituksiani vastaan?

Olen Kurjan kanssa kyllä samoilla linjoilla siinä, että Jumalaan tulisi turvata kaikessa ja odottaa häneötä vastausta. Lihan käsivarrella ei saa Jumalan lupauksia täyttymään. Voi saada kyllä omat toiveet täytettyä, kuten Aabraham teko Hagarin kanssa, mutta lupauksia ei voi toteuttaa kuin odottamalla Herraa.
Joonas
 
Viestit: 334
Liittynyt: 24. Elo 2017 00:53

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja kurja » 03. Heinä 2018 09:05

Ariel kirjoitti:Minä ajattelin ennen myös niin että Jumallla on joka asiassa meille vain yksi tie. Mutta nykyään ajattelen ja näen sanasta että monessa asiassa saamme itse valita, mutta seuraukset on sen mukaiset. Siitä juuri paavali kirjoittaa, tarkatkoon kukin miten rakentaa, ja luettelee erilaisia rakennusaineita joista osa on kestävämpiä ja osa ei. On tietysti Jumalan paras suunnitelma joka asiassa ja sitä Jumala toivoo että me aina etsitään ja valitaan, ja se löytyy juuri kuten kurja kirjoitit eli kieltämällä omat halut ja itsensä. Mutta ei se tarkoita että kaikki muu on kirottua, ehkä vaan vähemmän siunattua.


En nyt ihan ymmärrä tuota kommenttiasi "Mutta ei se tarkoita että kaikki muu on kirottua, ehkä vaan vähemmän siunattua." .

Mutta sen verran olen itse ymmärtänyt, että jos uskova ei toimi Jumalan tahdossa, eli Pyhän Hengen johdossa, niin hän aiheuttaa itselleen enemmän tai vähemmän ongelmia.

Raamattu siis sanoo esim. seuraavaa:

1. Tim. 6:10 Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.

Se on kokemukseni mukaan pitkälti sama juttu tässä puoliso asiassa ja puolison liian kiivaassa haluamisessa eli siis himoitsemisessa.

Eli uskova siis siinäkin ja sen kautta väärän valinnan vuoksi aiheuttaa itse itselleen tuskaa ja ahdistusta.

Olen itse sen käytännön tasolla kokenut, ja tiedän siis mistä puhun.

Kirjoitan nyt yleisellä tasolla näistä asioista hieman, tämä ei siis koske ketään täällä henk koht.

Moni uskova himoitsee siis eri syistä itselleen puolisoa, siinä touhussa on tämä pohjavire ja tuska perustana ja pohjana:

Jaakobin kirje 4
2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.

Siis puolisoa väärällä tavalla haluava siis himoissaan haluaa omille tarpeilleen eli haluilleen eli himoilleen täyttymystä, ja silloin on siis ihan väärä asenne uskovalla.

Siltä puolisolta silloin väärin etsitään omaan tyhjyyteen täyttäjää tai seksuaaliseen himoon kohdetta/täyttäjää ym ym...

Eli siis oikeasti halutaan vain lihan himossa, toista ihmistä hyväksikäyttää lähinnä ja halutaan ja etsitään toisesta ihmisestä kaikkien omien erilaisten tarpeitten täyttäjää.

Tuo on väärä lähtökohta ja asenne, tarpeittemme täyttäjä on Herra ja Häneltä meidän tulee hakea apua ja vapautusta, jos himomme jylläävät ja lihalliset tarpeemme paisuvat liian suuriksi.

Eli himoitseva uskova siis haluaa hyväksikäyttää toista ihmistä omien tarpeittensa tyydyttämiseksi pohjimmiltaan.

Mutta Rakkauden kautta jos lähestymme toista ihmistä, niin silloin on halumme antaa toiselle, sen Rakkauden kautta.

Tässä on siis kaksi ääripäätä ja vastakohtaa, eli: Itsekkyys - Rakkaus !

Rakkaudesta uskova haluaa antaa toiselle mahdollisimman paljon.

Itsekkyydessä, joka siis on himon ja lihan halujen pohjana, uskova haluaa vain ottaa ja hyväksikäyttää.

Uskovan siis tulisi ENSIN vapautua Herran avulla haluistaan ja lihan himoistaan, ja vasta sitten hän on kykenevä avioon.

Jos uskova yhä on himoissaan ja lihan haluissaan liian kiinni, ei Jumala voi hänelle puolisoa siunata, koska siitä ei hyvää seuraisi, vaan vain hyväksikäyttöä ja paljon ongelmia.

Siis esim. seksuaalista himoa ei tule paeta avioliittoon, vaikka niin opetetaan monessa uskovien yhteydessä, vedoten tähän Sanaan:

1. Kor. 7:2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

Tässä ei puhuta seksuaalisesta himosta, vaan Jumalan luomasta aidosta seksuaalisuudesta, jonka Herra on meihin luonut !

Mutta jos siis uskova on seksuaalisen himon vallassa, niin siitä tulisi ENSIN Herran avulla vapautua, jotta ei vie sitä himoaan aiheuttamaan ongelmia avioliittoonsa ja puolisonsa kiusaksi.

Siis himoista uskovan tulee Raamatun opetuksen mukaan vapautua, eikä Jumalan luoma seksuaalisuus perustu siis todellakaan himoon, vaan Rakkauteen, jossa halutaan siis ANTAA ja tehdä toiselle hyvää, eikä omaa himoaan vaan itsekkäästi tyydyttää !

Olisi siis jokaisen uskovan hyvä tutkia ensin itseään ja lähtökohtiaan sille puolison pyytämiselle, että miksi ja mihin se perustuu, eli haetaanko vain väärällä tavalla omiin himoihin ja haluihin ja tarpeisiin tyydyttäjää, vai etsitäänkö oikeasti puhtaudessa puolisoa rinnalle kulkemaan Rakkaudessa ?

Uskovan puolison ei siis tule olla mikään äidin tai isän korvike, seksillä jatkettuna, eli kaikki lapsen tarpeet täyttävä huoltaja, vaan tasapuolinen puoliso.

Eli on sanottu jopa niin, että vasta sitten kun ihmisen on hyvä ja mukavaa ja helppoa olla yksin, eli hän seisoo aikuisena omilla jaloillaan, eikä etsi siis ns. "vanhemman korviketta" itselleen, niin vasta sitten ihminen on valmis parisuhteeseen eli avioon.

Tuolloin ei ihminen enää siis väärin takerru toiseen ihmiseen, eikä toinen ihminen ole vain hänen omien halujensa ja tarpeittensa täyttäjä, vaan siinä kohtaa liittyminen toiseen on oikealla tasolla ja terveesti voidaan alkaa yhteistä elämää aloittamaan.

Siis kun kumpikaan ei ripustaudu toiseen eikä pyri lähinnä vain hyväksikäyttämään toista, niin se yhteys on puhtaampi silloin, ja sillä avioliitolla on todelliset ja aidot menestymisen mahdollisuudet.

Eli olisi siis tärkeää miettiä sitä, että mikä on se sidos ja lähtökohta puolison etsintään ?

Onko se omat tarpeet ja halut ja himot ?

Vai onko se Rakkaus, jonka kautta halutaan olla toinen toiselle vain hyvä ja tehdä toiselle hyvää ?

Toinen vie tuskaan, ja toinen hyvään oloon ja Rauhaan ja syvempään Rakkauteen.
kurja
 

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Ariel » 03. Heinä 2018 11:42

Todella hyvin kirjoitettu, kurja. Olen täysin samaa mieltä.
Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat (Ps.86:5)
Ariel
 
Viestit: 149
Liittynyt: 03. Maalis 2018 22:17

Re: Avioitumisesta ei-kristityn kanssa

ViestiKirjoittaja Joonas » 03. Heinä 2018 13:28

Tuo mitä Kurja kirjoitit kuulostaa kyllä järkevältä, mutta käytännössä näin ei tunnu olevan. Kun olin vielä pari kymppinen niin jätin tämän asian täysin Herran haltuun luottaen hänen johdatukseen. Monet muut nuoret sanoivat ettei niin pidä toimia vaan täytyy itse etsiä että saa. Ja he todella etsivät puolisoa etsimällä ja se oli heille paljon tärkeämpää kuin minulle. Eikä monia heistä edes kiinnostanut rukoilu tai raamatun tuktiminen vaikka uskovia olivatkin. Heitä kiinnosti vain hauskan pito ja puolison etsiminen.

No he ovat löysivätkin puolison jo kauan sitten ja heille on jo isoja lapsia. Minä joka vain luotin Herraan jäin ilman ja nyt tunnen itseni petetyksi. No ei Herra tietenkään petä, vaan hänen aikataulunsa ovat eri kuin meideän. Mutta olen jo niin vanha että vaimon löytyminen tuntuu lähes mahdottomalta. Tarvittaisiin yhtä suuri ihme kuin kuolleen nouseminen kuolleista että minä enää voisin vaimoa löytää. Olen kyllä aina ollut melko itsenäinen ja viihdyn kyllä yksin. Mutta kaipaan raukkautta ja toista ihmistä ja naisen seuraa. Se in ihan eri asia kuin miehen seura. En siis kaipaa vain joihinkin himoihini täyttymystä. Uskovainen nainen voisi myös auttaa Herran työssä. Kaikkihan meidät on Herran elopelloille kutsuttu. Ja toisaalta moni näistä jotka menivät nuorena naimisiin sanoivat suoraan että heidän on pakko saada vaimo. Ja niin saivatkin. Ja moni heistä jöi pois seurakunta yhdteydestäkin vaimon löydettyään kun tulivat liian kiireiseksi hoitaessaan avioliittoaan ja perhettään. Eli käytännössä asiat on mennyt päin vastoin kuin mitä kurja kirjoitit.

Jos ajatellaan niin kuin kirjoitit niin sitten voitaisiin ajatella, että Herra ei ole antanut esim. minulle vaimoa koska en ole siihen valmis ja minun täytyy ensin oppia elämään yksin ja tyytyä vain Herraan, voittaa himoni ja eikä minun tulisi etsiä vaimoa. Mutta kuitenkaan vuosikausia minä en ole yrittänyt etsiä vaimoa vaan Herraa. Vasta viime vuosina tämä asia on alkanut kiristämään kun ei Herra vieläkään ole vastannut odotukseeni. Enkä usko, että ne muut nuoret jotka vaimon löysivät olisivat olleet minua paljon vahvempia hengellisesti ja enemmän valmiita avioon. Tämä on vähä sama asia kuin jos sanottaisiin, että Herra siunaa taloudelisesti hengellisiä ihmisiä. Siitä voitaisiin tehdä sellainen johtopäätös että köyhät ovat liian syntisiä eikä Herra voi heitä siunata. Todellisuudessa moni köyhä saattaa olla paljon hengellisempi kuin moni rikas mutta silti Herra ei ole heitä rikkaudella siunannut.

En minä toki rikkautta pyydä vaan vain sopivaa vaimoa. No uskon kyllä että Herra on uskollinen. Jobia oli kohdannut kova koetus. Hänen ystävänsä olivat sitä mieltä että se johtui Jobin synnistä, mutta kuitenkin Herra nuhteli näitä Jobin ystäviä siitä, että olivat puhuneet väärin. En nyt tarkoita että te olisitte puhubeet väärin minulle tai että minua voisi verra niin pyhään ihmiseen kuin Jobiin, mutta yleisenä periaatteena voidaan huomata ettei Herran siunaus tai sen puuttuminen kerro mitään ihmiseb hengellisestä tilasta.
Joonas
 
Viestit: 334
Liittynyt: 24. Elo 2017 00:53

EdellinenSeuraava

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa

cron