vaisuliini kirjoitti:(Huom. Tämä lainaus ei ole Vaisuliinin omaa tekstiä vaan hänen lainaamansa Facebook-sivulta)
Joku FB-sivulla siis kirjoitti:Olin 33v ja koin kuoleman. Tiesin lapsesta saakka, että kuolen nukkuessani. Minulla alkoi olla kaikki silloin hyvin, niin vuoden vaihteessa nukuin pois tästä elämästä. Vaivuin pimeään tunneliin ja tiesin, että takaisin paluuta ei ole. Oli pimeää ja vihdoinkin tuli ovi eteen, etsin ripaa, sitä ei ole. Ja nyt tuli itku, ryhdyn hakkaamaan ovea ja huudan; 'Minäkin haluan olla Jumalan lapsi'. Huusin ja hakkasin ja itkin.
Tuntui, kuin kukaan ei sitä kuullut, luovutin ja istuin oven pieleen ja katsoin käsiäni. Ovi narahtaa ja aukeaa hiljaa. Nousen ja menen ovestä sisään, edessä on portaat, nousen ne ylös ja katson, ketä täällä on, kun en pääse eteenpäin. Oikealla on itkevä nainen, en tunnista. Sitten suoraan edessä on tummia hahmoja selin minuun nähden.
Yritän eteenpäin, mutta kuka estää, katsoin jaloista alkaen ja nostan katseeni valkoinen kaapu päällä, kädet ojossa, kuin olisi odottanut jo. Katson kasvoihin, "jaahas, tämä on Jeesus, ja ah mitkä silmät, näitä olen etsinyt", ajattelen. Muistan Raamatun historiasta sellaisen kohdan, kun Maria näkee Jeesuksen haudalla, ja Jeesus sanoo Marialle; 'älä koske minuun, en ole vielä mennyt Isän tykö.'
Joten kysyn, saanko halata? Saan luvan ja halaan. Mutta menen Jeesuksen läpi ja tulen ulos oikeasta kyljestä. Olen hämmästynyt ja väsynyt, joten istun Jeesuksen oikealle puolen. Tunnen lämmön ja Jeesus hyväksyy minua tällaisen, kuin olen. Kuinka rakkaus ympäröi minut.
Mutta sitten alkaa tapahtumaan. Minuun käydään kiinni olkapäistä, ne on voimakkaita. Taistelen vastaan. He tuovat takaisin minut, tähän maalliseen ruumiiseen, niittaavat ja painavat sydämen käyntiin kahteen kertaan, koska yritän karata Jeesuksen luo. Minä muutuin. Entisestä hiljaisesta syrjään vetäytyjästä tuli päinvastoin, en voi pitää suutani kiinni. Olen kokeillut pitää kiinni, mutta tuli niin kauhea olo, joten jatkan mieluummin.
Tuo tarina on sanalla sanoen
humpuukia eli roskaa eikä kestä Raamatulla koettelemista ja arvioimista. Katsotaanpas mitä Raamatussa kerrotaan niiden ihmisten kokemuksista, jotka Herra herätti kuolleista. Tapauksia on evankeliumeissa muistaakseni kolme ja apostolien teoissa kaksi (uskon Jeesuksen herättäneen useammankin ihmisen todistukseksi messiaanisuudestaan, mutta ilmoitus ei niistä kerro). Kukaan kuolleista herätetyistä ei kertonut sanallakaan kuoleman rajan takana kokemistaan kokemuksista. Paavali tosin kävi paratiisissa "ruumiissaan tai poissa ruumiistaan" ja kuuli siellä jotain, mitä ei ollut lupa kertoa kenellekään (2.Kor. 12:3-4). Huomaamme noista kertomuksista, että kuolleista heränneet eivät osanneet tai saaneet puhua kokemuksistaan. Kuinka erilaista se on ollut kuin mitä "rupattelulinjaa" nyt tarjotaan Raamattua heikosti tunteville kaidan tien kulkijoille. "He eksyvät, koska eivät tunne Kirjoituksia eivätkä Jumalan voimaa."
Näihin kuolleista heräämisiin näyttää liittyvän läheisesti vierailut taivaassa ja helvetissä, mutta onko niitä vielä olemassakaan? Missä Raamatussa kerrotaan jonkun veljen tai sisaren vierailuista taivaassa tai helvetissä (lukuun ottamatta pyhiin kirjoituksiin tallennettua ilmestystietoutta, pääasiassa Ilmestyskirjassa). Raamatusta ei saa tukea nykyisin myytäville kirjoille, joissa kuvataan sangen tarkasti taivaassa ja kadotuksessa vallitsevia olosuhteita. Itse pidänkin tuollaisia kirjoja ja tarinoita sielullisena hömpötyksenä ja vilkkaan mielikuvituksen tuotteena. Tässä kuten kaikessa meidän tulee noudattaa Raamatun ohjetta: ei yli Kirjoitusten.