Piispan valinta on ihmisten perinne

[PetriFB]

Arkkipiispa Kari Mäkinen vihki Teemu Laajasalon 12.11.2017 Helsingin hiippakunnan piispaksi Helsingin tuomiokirkossa. Kirkollinen piispan vihkimys ja piispan virka on ihmisten perinne ja traditio, ei Raamatun sanan totuus ja opetus. Suomen luterilaisen kirkon opetus piispasta ei ole Raamatun sanan opetuksen mukaista. Raamatusta ei löydy kirkon oppia piispasta ja siksi suoraan sanoen kirkon oppi piispuudesta on valheeseen perustuva oppi, joka pyrkii kumoamaan Jumalan sanan totuutta. Kyse on todella vakavasta asiasta ja siksi on todella tärkeää kirjoittaa tästä asiasta ja muustakin. Pyrin kirjoittamaan piispuudesta ja muustakin lyhyesti, mutta tuoden esille sen mitä Raamattu opettaa ja miten kirkko vääristelee Raamatun sanan totuutta.

Ymmärrän sen että kirjoitukseni voi nostattaa joissakin ihmisissä negatiivisia tunteita, jonka seurauksena minua voidaan pitää ylimielisenä ihmisenä tai peräti lakihenkisenä kiihkoilijana ja kiivailijana. En pidä itseäni ketään toista ihmistä parempana, sillä olen pieni, vajavainen ja erehtyväinen ihminen. Rakastan kaikkia ihmisiä lähimmäisinäni kuten Raamattu opettaa. Raamatun sanan totuus (rakkauden totuus) merkitsee minulle kuitenkin paljon enemmän kuin ihmisten uskonnolliset perinteet. Tästä syystä pyrin tuomaan esille sen mitä Raamattu ihan oikeasti opettaa, koska uskonnolliset perinteet edustavat valhetta johdattaen ihmisiä pois totuudesta, aina iankaikkiseen vahinkoon asti.

Kirjoitus on sivullani: http://www.kotipetripaavola.com/piispan ... rinne.html

[rpe]

Nyt kun Petri hyvä olet käynyt ja kirjoittanut ( lähinnä haukkunut) ev lut kirkon opin ja käytänteet, niin en ole missään nähnyt ( tai huomannut)kirjoituksiasi liittyen kuolemisen ja hautaamiseen. Siksi kysynkin, ja toivon, että vastaat rehellisesti: mikä on (Jumalan sanan )ja siis oikea totuus
a) hautajaisista
b) siunauskappelin ja papin käytöstä hautaansiunaamisessa
c) hautakiven käyttö ja hautausmaahan hautaamisesta, arkku vai tuhlaus vai anonyymi joukkohautaa (mikäli mahdollista)

Nämä jutut ovat varmasti mielessä suurimmalla osalla vakavien sairauksien äärellä painiskelevilla ja ei varmaan ole pahaksi meidän elävien pohtia myös tälläisiä juttuja.
Kuka tahansa saa toki vastata, jos aihe on tullut läheisten yms kohdalla ajankohtaiseksi tai muuten miettinyt elämän loppusijoituspaikkajuttuja.

[PetriFB]

rpe:

Yhteiskunta voi vapaasti päättää hautajaisjärjestelyistä, että miten ne järjestetään. Raamattu ei opeta Uuden Liiton järjestyksessä hautajaisjärjestyksestä.

Raamatun sana kaitsija on kreikaksi episkopos, joka on yksi ja sama palvelutehtävä vanhinten ja paimenten kanssa. Kirkollinen oppi sanoo piispan (episkopos) olevan hiippakuntansa valitsema hengellinen johtaja ja ylin virkamies, joka toimittaa muun muassa pappisvirkaan vihkimiset ja on seurakuntien ja pappien ylin kaitsija ja hiippakuntansa hengellinen johtaja ja ylin opettaja. Kirkossa on piispojen lisäksi arkkipiispa, jonka sanotaan olevan piispojen joukossa ensimmäinen vertaistensa joukossa (primus inter pares).

Apostolien tekojen 20 luku ja jakeet 17-28 tuovat esille selkeästi Raamatun opetuksen koskien paikkakunnalla olevien seurakuntien johtamista ja paimenuutta. Paikkakunnalla olevaa seurakuntaa johtaa ryhmä miehiä, jotka ovat vanhimpia, kaitsijoita ja paimenia, joka on yksi ja sama palvelutehtävä.

Raamatun opetuksen mukaan paikkakunnan seurakunnan yläpuolella ei ole muuta johtoa kuin Herran Jeesuksen Ylipaimenuus. Raamattu ei opeta yhtään mitään paikkakunnan seurakunnan paimenten yläpuolella toimivista piispoista. Luterilaisen kirkon opetus piispoista perustuu ihmisten perinteeseen ja väärään ja valheelliseen opetukseen. Raamattu ei opeta yhtään mitään hiippakunnista, jota piispat johtaisivat.

Raamatun opetuksen mukaan Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain sellaiset ihmiset, jotka ovat tehneet parannuksen (katumus, mielenmuutos) ja uskovat evankeliumin Herrasta Jeesuksesta, eli toisin sanoen Jumalan seurakuntaan kuuluvat vain sellaiset ihmiset, jotka Jumalan armosta ovat antaneet Herran Jeesuksen pelastaa itsensä iankaikkiseen elämään iankaikkisesta kadotustuomiosta uskon kautta Herraan Jeesukseen. Raamatun opetuksen mukaan yksikään jumalaton ihminen ei kuulu Jumalan seurakuntaan.

Luterilainen kirkko opettaa erityistä papiksi vihkimistä, jossa piispa vihkii pappisviran kelpoisuusvaatimuksen täyttävän ihmisen erityiseen papinvirkaan luterilaisessa kirkossa sen jälkeen kun piispa ja tuomiokapituli on hyväksynyt pappisvirkaan vihittävän hyväksymisen. Luterilaisen kirkon papin tehtäviin kuuluu julkisten jumalanpalvelusten toimittaminen ja sakramenttien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi.

Raamatun opetuksen mukaan jokainen Jumalan armosta pelastunut ihminen kuuluu Uuden Liiton kuninkaalliseen papistoon (1 Piet 2:9). Jumala itse asettaa jokaisen uskovan ihmisen kuninkaalliseen papistoon uudestisyntymisen ja pelastumisen seurauksena. Raamatun opetuksen mukaan kukaan ihminen ei voi vihkiä toista ihmistä papiksi, koska Jumala itse tekee jokaisesta Herran Jeesuksen opetuslapsesta Uuden Liiton järjestyksen mukaisen papin, kuninkaalliseen papistoon kuulumisen kautta, jonka tehtävänä on julistaa ja kertoa Jumalan jaloista teoista ja pelastuksesta Herrassa Jeesuksessa. Luterilaisen kirkon opetus erityisestä pappeudesta, pappisvihkimyksestä on vastoin Jumalan sanan totuutta, eli toisin sanoen luterilaisen kirkon opetus erityisestä pappisvihkimyksestä on valheellinen opetus.

[PetriFB]

Kun tutkimme ja tarkastelemme luterilaisen kirkon työntekijöistä ja työpaikan ilmapiiristä tehtyjä tutkimuksia, niin ne ovat varsin karmaisevaa luettavaa. Luterilaisen kirkon sisällä esiintyy todella paljon ihan samoja epäterveitä piirteitä kuin muiden epäterveiden kristillisten yhteisöjen keskuudessa. Luterilaisen kirkon väitetty suojamuuri osoittautuu todella köykäiseksi ja heikoksi kun sitä tarkastelee pintaa syvemmältä.

Vuonna 2002 työturvallisuuskeskus julkaisi luterilaisen kirkon alan työolobarometrin tutkimustulokset, jonka mukaan kirkon työpaikoilla on valtakunnallista tasoa enemmän ristiriitoja. Kirkossa esiintyy jonkin verran valtakunnan tasoa enemmän työpaikkakiusaamista. Kirkon työntekijöistä 60% koki palkan olevan epäoikeudenmukainen verrattuna muihin aloihin.

Kirkon työbarometrin (2001) mukaan kirkon työpaikoilla on enemmän ristiriitoja ja kiusaamista kuin muilla työpaikoilla. Kirkon työbarometri (2003) vahvisti asian ja osoitti näiden ongelmien lisääntyneen. Erityisesti työpaikka kiusaamista esiintyi kirkossa esimiesten ja alaisten välillä.

Per Lindbladin kyselytutkimuksessa sankareita ja syntipukkeja (1998) kävi ilmi, että seurakuntapappien, diakonien ja toimistotyöntekijöiden keskuudessa esiintyy runsaasti henkistä väkivaltaa. 77% tutkituista ilmoitti joutuneensa joskus kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan. Seurakuntien työyhteisöissä esiintyi kateutta, kuppikuntaisuutta, eriarvoisuutta ja avointa erimielisyyttä.

Moilasen Terhin opinnäytetyön tutkimustulokset, jossa käytiin läpi useita tutkimuksia kirkon työntekijöistä ja työpaikan ilmapiiristä kertovat karua kieltä kirkon sisällä olevista suurista ongelmista.

Kiusaajien motivaationa oli vallan halu tai pätemisen tarve. Eräs kiusaamisen syy oli kateus. Kiusaamisen yhteydessä, joistakin kiusaajista tuli esille luonnehäiriöt ja narsismi. Ylimielistä ja röyhkeää käytöstä esiintyi kiusaamisen yhteydessä. Työpaikoilla esiintyi pelon ilmapiiri, jossa työntekijät olivat kiusaamisen uhan alla. Tutkimuksien mukaan esimiehet ovat haluttomia ja voimattomia ratkomaan ja selvittämään kiusaamista. Naisia kiusattiin miehiä enemmän.

Kirkon työpaikka kiusaaminen esiintyy erilaisina muotoina, jotka laitan tähän yleisyysjärjestykseen, eli yleisin ensin ja jne. Työn ja yksityiselämän mustamaalaaminen, työolosuhteiden vaikeuttaminen, passiivinen hyväksyntä, uhkailu, työyhteisön ulkopuolelle jättäminen, syntipukki-ilmiö, mielenterveyden kyseenalaistaminen, seksuaalinen häirintä, hengellinen väkivalta.

Kirkon tilanne työpaikkakiusaamisen suhteen ei ole tänä päivänäkään merkittävästi parantunut. MTV:n artikkeli vuodelta 2012 toi esille kuinka Suomi on työpaikkakiusaamisen kärkimaita Euroopassa. Artikkelin mukaan työpaikkakiusaaminen on kaikkein yleisintä kuntien ja seurakuntien työntekijöiden keskuudessa sekä muissa hierarkkisissa organisaatioissa.

Kirkossa on tietenkin vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka eivät alennu työpaikkakiusaamiseen. Kirkon sisällä on myös Jumalan armosta pelastettuja ihmisiä, tosin he ovat pieni vähemmistö. Karu totuus on kuitenkin, että luterilainen kirkko on työpaikkakiusaamisen alueella kärkipään työpaikkayhteisöjä. Kirkon väitetty suojamuuri väärinkäytöksiä vastaan on todelle köykäinen ja heikko. Kaiken esillä olleen tutkimustiedon valossa luterilainen kirkko on ihan yhtä epäterve yhteisö kuin muutkin epäterveet kristilliset yhteisöt ja lahkot. Samalla on sanottava se, että näin laaja-alainen epäterve toiminta kirkon sisällä tuhoaa ja vaurioittaa pahasti kirkon omia jäseniä.

[PetriFB]

Luterilaisesta kirkosta tehdyt tutkimukset kertovat kuinka kirkon sisällä naisia kiusataan ja sorretaan sekä häiritään seksuaalisesti enemmän kuin miehiä. Tässäkään suhteessa luterilaisessa kirkossa ei ole parempaa suojamuuria kuin muissa epäterveissä lahkoissa.

Luterilaiseen kirkkoon kuului vuonna 2017 tehdyn kartoituksen mukaan 71,9 suomalaista ihmistä. Vuonna 2017 luterilaisella kirkolla on toimintaa 400 paikkakunnalla, joissa on yhteensä noin 20 000 työntekijää.

Luterilainen kirkko on kärkipäässä työpaikkakiusaamisessa ja kirkon sisällä esiintyy monenlaisia ongelmia kuten esimiehet pompottavat alaisiaan, ihmisten mustamaalaamista, työn tekemisen vaikeuttamista, syrjinnän ja kiusaamisen kollektiivista hyväksymistä, uhkailua, työyhteisön ulkopuolella jättämistä, syntipukkina pitämistä, työntekijöiden mielenterveyden kyseenalaistamista, seksuaalista häirintää ja hengellistä väkivaltaa.

Edellä olevat kirkossa esiintyvät ongelmat ovat tyypillisiä epäterveille hengellisille yhteisöille ja lahkoille. Koska luterilainen kirkko on kärkipäässä työpaikkakiusaamisessa ja kirkossa on noin 20 000 työntekijää, niin se tarkoittaa sitä, että kirkossa tapahtuu väärinkäytöksiä, kiusaamista ja epäterveitä ilmiöitä paljon enemmän kuin muissa epäterveissä lahkoissa, koska näiden lahkojen jäsenmäärä on huomattavasti vähäisempi kuin luterilaisessa kirkossa.

Esillä olleiden tutkimustulosten valossa luterilainen kirkko on kaikista pahin ja epätervein hengellinen yhteisö Suomessa. Tästä täytyy kuitenkin erottaa kirkon sisällä toimivat tietyt herätysliikkeet, jotka pyrkivät uskomaan Raamatun sanaan enemmässä määrin kuin valtakirkon sisällä. Tällaisten kirkon herätysliikkeiden sisällä ei ole samassa määrin sellaisia ongelmia kuin mitä on valtakirkon sisällä. Sitten on myös tiettyjä epäterveitä herätysliikkeitä kirkon sisällä, joissa esiintyy runsaasti epäterveitä ongelmia.

Raamattu opettaa miehen ja naisen olevan yhtä arvokkaita Jumalalle, jonka seurauksena Raamatun sanan totuudesta kiinni pitävässä Raamatullisessa seurakunnassa ei alisteta naisia. Samoin Raamatun sanan totuudesta kiinni pitävässä seurakunnassa ei esiinny luterilaisessa kirkossa ja muissa epäterveissä lahkoissa esiintyviä ongelmia.

[PetriFB]

Tarkoitukseni ei ole mustamaalata tai panetella luterilaista kirkkoa ja sen toimintaa, sillä tekeehän kirkko myös arvokasta työtä lähimmäisten auttamiseksi. Tutkittujen tosiasioiden valossa kirkon toiminnassa on kuitenkin paljon samanlaisia ongelmia kuin mitä on muissa epäterveissä hengellisissä lahkoissa ja yhteisöissä. Suurin syy ja ongelma luterilaisella valtakirkolla on se ettei se julista pelastuksen evankeliumia kadotukseen matkalla oleville ihmisille.

Luterilaisen kirkon työntekijöiden keskuudessa on tapahtunut hurja muutos moraalikysymyksissä sallivampaan suuntaan. 2000-2010 luvuilla monet kirkon työntekijät eivät enää vastusta aborttia, eutanasiaa, prostituutiota ja avioeroja Homoseksuaalisuuden hyväksyminen on lisääntynyt merkittävän huomattavasti kirkon työntekijöiden keskuudessa. Edellä olevat asiat kertovat sen kuinka iso osa kirkon työntekijöistä ei usko Raamatun sanan olevan Jumalan sanan totuus ja ilmoitus yhteiskunnalle.

Kirkon sisällä on erilaisia arvomaailmaan omaavia ihmisiä, jossa arvomaailmat ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään. Kirkon työpaikkojen ilmapiiriä leimaa laaja-alainen uskonnollisuus ja usko ihmisviisauteen sekä laaja-alainen Jumalan sanan totuuden torjuminen. Tämä luo pohjan sille miksi kirkko toimii isossa kuvassa ihan samalla tavalla kuin epäterveet hengelliset lahkot.

Silloin kun ihminen ja yhteisö hylkäävät Jumalan sanan totuuden ja sen sijaan luottavat uskonnollisuuteen ja ihmisviisauteen, niin sen lopputuloksena syntyy epäterve uskonnollinen yhteisö, jossa ihmiset tavoittelevat valtaa ja rahaa, alistavat yhteisön jäseniä, kiusaavat yhteisönsä jäseniä, käyttävät yhteisönsä jäseniä seksuaalisesti, taloudellisesti ja kaikin tavoin hyväkseen. Silloin kun hengellinen yhteisö rakentaa yhteisön toiminnan uskonnollisuuden ja ihmisviisauden varaan ja hylkää Jumalan sanan totuuden, niin yhteisöstä tulee epäterve hengellinen yhteisö, jossa tapahtuu monenlaisia väärinkäytöksiä sekä epätervettä toimintaa.

Koska kirkon sisällä ihmiset toimivat keskenään ristiriidassa olevien arvojen pohjalta ja monet ovat hylänneet Raamatun totuuden, niin sen tähden kirkon sisälle on rakentunut kateuden, kuppikuntaisuuden, eriarvoisuuden ja erimielisyyden voimakas ilmapiiri.

[rpe]

Et oikein vastannut juuri mitenkään esittämäni kysymyksiini, eli vastaa sitten, mitä mieltä olet itse. En tiedä, oletko huomannut, mutta ev.lut kk on kuin nyrkkeilysäkki, sitä saa lyödä, ivata, parjata ja suhtautua ” raamatullisen oikeauskoisesti”. Se on samalla kulunut, vanha ja joskus jopa ruma,mutta riippuu uskollisesti ylhäältä kiinni, eikä lyö juuri takaisin. Siksi kirkkoa on niin turvallista ojentaa ja haukkua kun tietää, että itse on niin oikeassa raamatun tulkinnoissa. Kirjoituksesi on tästä varsin hyvä esimerkki. Paljon tekstiä, vähän...

[MrKerimäki]

Ehkä nyrkkeilysäkin sijasta jätesäkki.Ev.lut alkaa kohta olla entinen ja saarnat sitä mukaan .
Olin flunssassa ja avasin tvn ja siellä oli joku ev.lut papin kutale puhui pöntöstään .....Jumala rakastaa syntiä se sanoi ....ajattelin ,että nyt minulla taitaa olla kuumetta ja kuulen väärin ,mutta kuumetta ei ollut vaan se höpisijä siinä pöntössään.
Ev.lut kirkko alkaa olla täyttä paskaa ...ihan sitä ihtiään eikä siinä ole paljoa tutkimista .
Mitä tekemistä sillä on Jumalan kanssa hmm ei nyt tule mieleen yhtään mitään ...itse ainakaan en mene yhtään saarnaa enää kuuntelemaan......

[pehmytpusu777]

Mutta millaisia olivat Luterilaisessa kirkossa saarnat esimerkiksi 30-50luvulla? Silloin papit olivat vissiin pelkästään miehiä, ei gaypappeja eikä muutakaan. Saattoi olla nykyaikaan verrattuna aika Raamatunmukaista (poislukien kasteoppi) mutta en tiedä,koska en elänyt tuolloin

[rpe]

Niin, onhan se perin outoa, jos Jumala rakastaa syntisiä, en sitten tiedä, kuinka monta sellaista tälläkin palstalla vielä luuraa, hui...

Ehkä joskus kannattaa kuunnella saarnoja ilman ennakkoluuloja ja asenteita, voi olla, että joskus jopa yllättyy positiivisesti. Mielenkiinnosta kysyn, tunnetteko puhujia, joiden puheet/saarnat olisivat hengellisesti rakentavia??