tanu kirjoitti:-
Tuollaista mielipidettä on vaikea uskoa täydessä ymmärryksessä olevan uskovaisen kirjoittamaksi. Näihin tällaisiin tosin aika ajoin törmää, mutta yleensä annan niiden mennä menojaan. "Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin". Kirjoitan nyt kuitenkin jotakin, kun seuraavassa jakeessa Raamattu antaa siihen oikeutuksen: "Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi" (San. 26:4-5).
Kaikki historiassa tapahtunut perustuu kirjoittamalla tallennettuun tietoon tai suulliseen perimätietoon. Näiden lisäksi arkeologinen tutkimus antaa lisävalaistusta historiassa vallinneille olosuhteille ja tapahtumien kululle. On runsaasti historiassa tapahtuneita tosiasioita, joista Raamatussa ei mitään mainita. Emme saa emmekä voi torjua niitä sillä perustalla, ettei Jumalan sanassa ole niistä selkeäsanaista mainintaa.
Mitä holokaustiin tulee niin kysymys on tragediasta, joka tapahtui historiallisella aika-akselilla ajatellen kuin juuri äsken -kuin eilen- ja sen moottorina toimi antisemitismi. Sitä on todistamassa yhä elossa olevia ihmisiä, jotka sekä näkivät että kokivat itse holokaustin kauhut. Sillä seikalla kuoliko juutalaisia Saksassa vuosina 1933-1945 juuri historian lehdillä kerrotut kuusi miljoonaa vai joku muu suuri määrä ihmisiä, ei ole lopputuloksen kannalta merkitystä. Viha juutalaisia kohtaan ei saanut syntyään natsiaatteesta eikä lähtenyt liikkeelle 1900-luvulla, vaan sen juuret ulottuvat kauas historian hämärään, josta Raamattu piirtää meille hyvin selkeää kuvaa. Irrallaan Raamatun ilmoituksesta emme voi ymmärtää juutalaisvihaa emmekä päästä sen alkulähteille.
Viha juutalaista kansaa kohtaan syntyi heti sen jälkeen, kun Jumala oli valinnut heidät omaksi kansakseen, jonka kautta ja keskellä Jumala alkoi toteuttaa pelastussuunnitelmiaan. Siitä alkaen kansat ovat vainonneet juutalaisia ja tahtoneet hävittää heidät. Tässä kohtaamme amalekilaiset joita vastaan juutalaiset joutuivat taistelemaan heti Egyptistä vapautumisensa jälkeen ja sen jälkeen sukupolvesta sukupolveen (2.Moos. 17:8, 16). Vaikka amalekilaiset ovat aikoja sitten 'kadonneet kansojen luvusta' niin yleisesti tulkitaan amalekilaisiksi niitä tahoja ja voimia, jotka ylläpitävät antisemitismiä ja vihaa juutalaisia vastaan tarkoituksenaan hävittää heidät olemasta kansa kansakuntien joukossa (Ps. 83:2-8, erään kohdan tähän vain poimiakseni).
3.Moos. 26-luvussa ilmoitetaan kovista rangaistustuomioita juutalaisille, jos he hylkäävät Herran ja näin he tekivät. Tuossa luvussa Herra uhkaa heitä aina 7 kertaisesti kovenevilla tuomioilla edelliseen rangaistukseen verrattuna, kunnes he nöyrtyvät. Näihin rangaistustuomioihin perustuvat juutalaisten kovat kohtalot ja kärsimykset, joista holokausti muodostui vain erääksi osaksi suurta kokonaisuutta. Kaikessa kauheudessaan holokausti toimi kuitenkin kuin kiihdyttimenä juutalaisen valtion uudelle syntymiselle.
Näkemykseni mukaan holokaustin kieltäjät tai sen väheksyjät kuuluvat pääosin äärioikeistolaisiin tai äärivasemmistolaisiin ryhmiin, pienin poikkeuksin. Loppua kohden pakanat pauhaavat aina vain äänekkäämmin. "Mutta jumalattomat ovat kuin kuohuva meri, joka ei voi tyyntyä ja jonka aallot kuohuttavat muraa ja mutaa. Jumalattomilla ei ole rauhaa, sanoo minun Jumalani" (Jes. 57:20-21).