Iustus kirjoitti:Sanoitit hyvin asioita, joita olen itsekin paljon pähkäillyt. En tiedä, miten sanoisin tämän tarpeeksi hienotunteisesti, mutta oma kokemukseni on, että järkeä ja päättelyä voidaan käyttää hyvinkin runsaasti ja muutamista yksittäisistä raamatunjakeista voidaan johtaa monenlaisiakin "raamatullisia totuuksia", mutta siinä vaiheessa, kun näitä päätelmiä aletaan kritisoida ja niitä vastaan annetaan hyvin ja syvällisesti perusteltuja argumentteja, nämä vastaväitteet leimataan herkästi "järjen päätelmiksi", jotka asettuvat "selvää" Raamatun ilmoitusta vastaan. Vielä lyhyemmin ja karkeammin ilmaistuna: kun omat argumentit eivät toimi tai oma tietämys ei riitä, vastapuolen väitteet ohitetaan ja kuitataan järjen päätelminä, sen sijaan, että ne otettaisiin todesta tai niitä yritettäisiin asiallisesti kumota.
Mielestäni järki on Jumalan lahja, joka ei sammu uskon syntymisen myötä. Liian tiukka erottelu järjen ja uskon välillä johtaa siihen, että ne, jotka eivät omasta mielestään järkeile, uskottelevat itselleen, etteivät he lainkaan tulkitse Raamattua ja siten nojaa omaan järkeensä, vaan he ainoastaan ottavat asiat niin kuin ne on Raamatussa ilmoitettu. Todellisuudessa näin ei ole, sillä muutenhan ne, jotka eivät omasta mielestä lainkaan tulkitse, siteeraisivat vain raamatunkohtia ilman mitään tulkintaa avaavia selityksiä, kuten "tämä raamatunkohta tarkoittaa, että..." tai "tämän kohdan perusteella voimme sanoa, että..." Jos Raamattu ei tarvitse tulkintaa, silloinhan sen tekstiä ei tarvitse lainkaan avata ja selittää.
Samoilla linjoilla, kyllä järkeä ja päättelyäkin tulee käyttää.
Myös tulee joissakin Raamatun kohdissa ottaa huomioon se missä ajassa ja asia on kirjoitettu. Esimerkiksi ennenvanhaan "orja" vastasi suunnilleen palvelijaa meidän nykykielellämme, se oli hyvä ja turvallinen työ sillä orja oli isäntänsä omaisuutta ja nyt hän oli turvassa väkivallallta sillä isäntä suojeli häntä.
Lisäksi orjalla Raamatun maissa oli palkka ja omat oikeutensa jne.
Tänä päivänä jos sanoisin vaikkapa työnantajalle että: "huomenta pomo täällä jo orjat hommia tekee!" Se tulkittaisiin näpäyttelyksi ja negatiiviseksi. Tällä kömpelöllä esimerkillä yritän osoittaa kuinka Raamatun tulkinnassa on otettava aika ja paikka ja paikalliset tavat huomioon ja näin käyttää sitä ajattelua ja päättelyä, mitä aloitus peräänkuulutti.
ESIM:
Raamatussa apostolit ja itse Herra Jeesus käytti kulkemiseen ja matkustamiseen vain ja ainoastaan aaseja, kameleita, hevosia sekä kävelyä.
Näin nähdään että Raamattu ei kehoita missään autoilemaan ja siksi koska Raamattu ei kehoita autoilemaan meidänkin tulisi mennä aina apostolin ja Jeesuksen kyydillä, Herra Jeesushan oli meille esikuva kaikessa myös matkustamisessa sillä sana kaikki kattaa kaiken, myös autoilun. Jos emme kulje apostolin kyydillä ei kukaan voi pestä jalkojamme, ja emme voi karistaa pölyjä jaloistamme jos joku ei ota vastaan sanomaamme koska jaloissa ei autoilunjälkeen ole pölyä, siksi auton käyttö on suuri rikos Jumalaa kohtaan eikä uskovan tulisi talvisinkaan käyttää kenkiä, muuten ei jalat pölyynny.. Myös kävelemisen suuri vaiva korostaa sanomaamme, kun kävelemme Helsingistä Ivaloon viemään evankeliumia Roni Römpötille joka asuu erämökissä hän suuresti arvostaa vaivaamme, mutta jos sanomme että emme hänen takiaan jaksaneet nähdä vaivaa vaan tulimme autolla niin eihän siinä mitään hienoa olisi!
Se mikä on "selvä Raamatun totuus" ei ehkä olekkaan "selvä Raamatun totuus" jollekin toiselle. Tämän vuoksi tulee antaa tilaa keskustelussa myös ajattelemiselle ja toiselle etsiä palasia asiaan.
Esimerkki: