"Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

"Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

ViestiKirjoittaja Vertti » 29. Kesä 2017 04:14

Kun olen tarkastellut näiden eksytysliikkeiden toimintaa, niin näyttäisi vahvasti siltä, että valhehenget ovat käyttäneet hyväkseen juurikin erämaassa omasta mielestään vaeltavia janoisia kristittyjä. Voi olla mahdollista, että tällainen hengellinen kuivuus on ollut todellista, mutta siihen on haluttu helppo ratkaisukeino. Jeesuksen tie on kuitenkin kuuliaisuuden, kärsivällisyyden ja kärsimyksen tie. Monissa saarnoissa puhutaan herätyksestä innokkaaseen sävyyn ja tähän käsitteeseen törmää netissäkin monien kristittyjen teksteissä. Tästä kaikesta saa välistä sellaisen kuvan, että herätykseen sisältyy kaikissa tapauksissa jotenkin erityinen voitelu, jota siivittävät suuret ihmeet ja tunnekuohut.

Mielestäni näin ajattelevat kristityt ovat käsittäneet "herätyksen" väärin. Siihen voi sisältyä vahvoja, Pyhän hengen antamia tuntemuksia, mutta kaikkein tärkeintä on se, että ihminen noudattaa Jumalan sanaa ja on sille kuuliainen, riippumatta siitä, millaiseen erämaahan elämässä joutuu. Kun Jeesus käveli ennen kuolemaansa ristille, hän tuskin tunti valtavaa iloa Pyhässä hengessä. Ei, hänen kärsimyksensä olivat tuolloin varmasti valtavia. Tästä huolimatta Jeesus tunsi juuri tuona hetkenä ehkä eniten koko elämänsä aikana rakkautta koko ihmiskuntaa kohtaan.

Itse olen kokenut viime aikoina valtavan "herätyksen", mutta se ei ole ollut sidoksissa tunteisiin. Pikemminkin kyse on ollut luottamuksesta Jumalan sanaan. Pyysin esimerkiksi jonkin aikaa sitten ystävääni antamaan elämänsä Jeesukselle ja hän suostui tähän. Tämän jälkeen rukoilin hänen puolestaan ja julistin Jeesuksen Kristuksen nimessä hänen syntinsä anteeksi. En ole tuollaista harrastanut juurikaan aiemmin, joten minua epäilytti, olinko hoitanut asian niin kuin kuuluisi. En tuntenut myöskään minkäänlaista erityistä Pyhän hengen läsnäoloa ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana tai sen jälkeen. Julistin sanaa, koska se oli minun velvollisuuteni. Ystäväni kuitenkin selkeästi oli tuon rukouksen jälkeen tunnekuohun vallassa ja sanoi, että hänen elämällään oli nyt uusi tarkoitus.

Sanassa sanotaan selkeästi, että me kristityt jaamme Kristuksen kärsimykset. Jos me liitelisimme jatkuvasti pilvimaailmoissa, olisi mahdotonta olla osallisena näistä. Pyhä henki voi olla siltikin vahvasti läsnä kristityn elämässä, vaikka kaikki näyttäisi inhimillisestä perspektiivistä nähden olevan toisin. Kristitty tietää parhaiten Pyhän hengen toimivan tämän elämässä siitä, että hän kokee synnintuntoa pienistäkin vääristä asioista ja tekee näistä parannuksen sitä mukaa, kun tällaisia havaitsee elämässään. Tämä mahdollisuus parannukseen on suurinta armoa kristityn elämässä, eivät valtavat tunnekuohut.

Parannuksen tekeminen ei tunnu aina mukavalta. Muussa tapauksessa Raamatussa ei puhuttaisi lihan kuolemasta. Liha vikisee ja pistää hanttiin, kun me Kristuksessa ristiinnaulitsemme sen kerta toisensa jälkeen. Mutta tämä on kuitenkin ainut tie, joka vie taivaaseen ja antaa meille sellaisen rauhan sieluumme, joka ei ole riippuvainen heittelehtevistä tunteita. (ikään kuin kaiken sisällä oleva metatunne) Valhehenget eivät tätä parannusta korosta vaan tarjoavat ihmisille uskomattomia, seikkailupuiston elämyksiä.

Tämä on äärimmäisen tärkeä ymmärtää: Pyhän hengen täyteys on erittäin monesti tarkoitettu tiettyä palvelutehtävää varten, ei siihen, että me hykertelisimme onnesta omissa oloissamme. Tämän vuoksi hengellisiä elämyksiä ei pidä metsästää. Jumala antaa niitä silloin, kun hän tarpeelliseksi katsoo. Tärkeintä on pitää pitää ns. oma pesä puhtaana ja keskittyä itsensä rakentamiseen. Sama asia pätee myös kaikkiin armolahjoihin. Pyhä henki jakaa niitä oman viisautensa mukaan, eivätkä kaikki saa esimerkiksi kielilläpuhumisen lahjaa. Olen kuullut kummallisia tarinoita siitä, kuinka joissain helluntaipiireissä on harjoiteltu ikään kuin kielilläpuhumista, vähän kuin puoliväkisin puserrettaisiin ulos sitä lahjaa. Tällainen toiminta ei millään tavoin ole Raamatun mukaista jos se on totta. Tiedän myös sen, että monet ovat kokeneet kielilläpuhumisen lahjan puutteen ongelmalliseksi ja ovat jopa itse sönköttäneet siansaksaa hädissään, koska he eivät ole halunneet olla huonompia kristittyjä. Alatteko ymmärtämään nyt, kuinka vaarallista tuollaisen asian pakottaminen on kristityille? Valhehenget suorastaan nauttivat siitä, kun pääsevät helposti eksyttämään tällaisen epätoivoisen kristityn, joka ei hädissään älyä tarkastella asioita kriittisesti Raamatun valossa
Avatar
Vertti
 
Viestit: 36
Liittynyt: 07. Kesä 2017 14:36

Re: "Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

ViestiKirjoittaja Vertti » 01. Heinä 2017 11:46

Tarkennan vielä hieman pointtejani väärinkäsitysten välttämiseksi.

Palvelutehtävällä en viitannut mihinkään tiettyyn virkaan vaan esimerkiksi siihen, kun ihminen joutuu henkisesti pahaan paikkaan ja todistaa useammalle ihmiselle kristinuskosta . Eli erilaisiin elämäntilanteisiin varustetaan hieman väkevämmällä tulella.

Se on totta, että Raamatussa suorastaan kehotetaan täyttymään hengellä, (älkää juopuko viinistä vaan täyttykää Hengellä) mutta pointtini oli se, että vaikka tuo Pyhän hengen tuli ei roihuaisi aina ilmiliekillä, ei tämä mielestäni tarkoita aina sitä, että olisi väärällä tiellä. Väitän, että Pyhän hengen läsnäolon havaitsee parhaiten siitä, että Jeesuksen armosta pystyy pysymään erossa synneistä ja vaikka kokisi olonsa tukalaksi, on kuuliainen Jumalan sanalle.

Minä en kertakaikkisesti voi luottaa pelkästään tunteisiini. Viimeisein seitsemän kuukauden aikana paholainen on päivittäin hyökännyt kimppuuni ja yrittänyt viedä minulta sen toivon, jonka Jumala on antanut minulle. Sillä on paljon aineistoa josta kaivella, tein nimittäin hirvittäviä asioita harhapoluillani. Raamattu todistaa kuitenkin selkeästi, että minä olen Jeesuksen oma ja voin luottaa tähän 100% varmasti tuollaisissa tilanteissa, riippumatta siitä, mitä tunteeni minulle kertovat.

Ihaninta on se, että voin henkisen erämaan keskelläkin olla täsmälleen yhtä varma Jeesuksen armosta kuin silloin, kun se Pyhä henki kuohuu yli maljaiden. Uskon siihen, että tällainen luottamus on se, johon Jumala haluaa meitä valmentaa. Raamatussa puhutaan paljon siitä, kuinka Jumala koettelee meitä. Kuinka ihmeessä tällainen koettelu olisi edes mahdollista, jos kokisimme jatkuvasti Hengen täyteyden kaikessa voimassaan?

Ja vielä syntien ristiinnaulitsemisesta:

"Ne, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen omia, ovat ristiinnaulinneet lihansa himoineen ja haluineen." (Gal.5:24)

"kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. "Room 6:6

Vaikka ne on ristiinnaulittu, niin täällä uskonelämässä ne yrittelevät kovasti kiemurella takaisin ja onnistuvatkin siinä välistä. Miksi sitten Raamatussa sanotaan noin?

..pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo, ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa..Ette vielä ole verille asti tehneet vastarintaa, taistellessanne syntiä vastaan...Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa. Hebr 12:1

Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava." Jaak 4:7


Raamatussa kehotetaan pyhitykseen siihen, että me oikaisemme uskontien suoraksi ja kilvoitellen taistelemme syntiä vastaan panemalla sen pois elämästämme. Tämä on mielestäni hengessä vaeltamista: kun havaitsemme elämässämme sellaisen asian, joka ei ole Jumalan tahdon mukaista, meidän tulee tehdä siitä parannus aina tarpeen vaatiessa. Kyse on päivittäisestä, tietoisesta valinnasta, jonka me teemme kerta toisensa jälkeen. Jeesus puhui juuri tästä:

Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen. Luuk 9:23

Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu 2 Kor 4:16


Siis joka ikinen päivä se risti täytyy ottaa kannettavaksi. Perinteisesti minä olen ajatellut tämän niin, että kuolettaessani ne himot ja halut ikään kuin ristinnaulitsen ne uudestaan. Mutta tämä voi toki olla väärä sananvalinta. Parempi olisi ehkä juurikin muistaa se, että ne on jo kertaalleen ristiinnaulittu ja tuohon "tilaan" minun on päästävä takaisin. Synnistä emme voi koskaan päästä täysin pois, tämän vuoksi tuo syntien kuoletusprosessi on jatkuvaa uskonelämässä.
Avatar
Vertti
 
Viestit: 36
Liittynyt: 07. Kesä 2017 14:36

Re: "Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

ViestiKirjoittaja Peace In Rest » 01. Heinä 2017 19:33

Yhdyn näihin ajatuksiin.

Sanoisin vielä, että herätyksestä puhuvien ja sitä etsivien porukoiden lisäksi lähes kaikissa muissakin porukassa on mielestäni käsitetty väärin tai vajavaisesti mitä elämä Pyhässä Hengessä - eli uskonelämä - tarkoittaa. Toisissa piireissä siitä tehdään tunnekuohujen kokemista, ja toisissa taas vesitetään pelkäksi järkeistiedoksi. Ja yleensä näissä halveksutaan ja väheksytään toista puolta. Jossakin ollaan liian leväperäisiä ja sallivia synnin suhteen, ja jossakin taas pyritään tekemään kaikki pilkulleen lain mukaan kiinnittäen huomion yleensä suuresti ulkoisiin tapoihin.

Tervehenkinen ja tasapainoinen elämä Pyhässä Hengessä ei ole, kuten avausviesteissä kerrottiin, tunnekuohujen etsimistä ja jatkuvasti niissä elämistä. Mutta väitän silti, että Jumala tahtoo meillä olevan jatkuvasti jonkunlainen kokemus, joka erottaa meidät ei-uskovista. Esimerkiksi sydämessä vallitseva rauha. Olen kokenut ulkoisesti todella rankoissa tilanteissa sisimmässäni rauhaa, vaikka ulkoisesti on tuntunut kamalalta. Ja uskon, että kun elämä on perustunut Jumalan armoon ja rakkauteen, tätä rauhaa voi kokea joka tilanteessa. En sanoisi sitä varsinaisesti tunteeksi tai miksikään aistilliseksi, ettei käsitetä väärin. Enemmänkin se on sellaista vakaata luottamusta, jonka Pyhä Henki on saanut aikaan sydämessä, siihen että Jumala on aina uskollinen, aina omiensa puolella, ja aina kaikkien olosuhteiden yläpuolella. Pyhä Henki yksin voi saada sen aikaiseksi, ja silloin se on todellista ja voimallisempaa kuin omat tunnekuohut tai järkeilyt jotka yrittävät sotia vastaan.

Vielä tuli mieleen tämä Vanhan Testamentin jae:

"Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne" (Hes 36:27)

Tämä taitaa olla (?) ensimmäinen Raamatun suora viittaus ja lupaus Pyhän Hengen vuodatukseen. Aika erikoista, että siitä huolimatta, ja vaikka tämän jakeen sanoma ei voisi olla selkeämpi, tuntuu se silti menevän monelta ihan ohi.
Peace In Rest
 
Viestit: 468
Liittynyt: 09. Loka 2016 21:47

Re: "Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

ViestiKirjoittaja SavingGrace22 » 02. Heinä 2017 00:02

"Tervehenkinen ja tasapainoinen elämä Pyhässä Hengessä ei ole, kuten avausviesteissä kerrottiin, tunnekuohujen etsimistä ja jatkuvasti niissä elämistä. Mutta väitän silti, että Jumala tahtoo meillä olevan jatkuvasti jonkunlainen kokemus, joka erottaa meidät ei-uskovista. Esimerkiksi sydämessä vallitseva rauha. Olen kokenut ulkoisesti todella rankoissa tilanteissa sisimmässäni rauhaa, vaikka ulkoisesti on tuntunut kamalalta. Ja uskon, että kun elämä on perustunut Jumalan armoon ja rakkauteen, tätä rauhaa voi kokea joka tilanteessa. En sanoisi sitä varsinaisesti tunteeksi tai miksikään aistilliseksi, ettei käsitetä väärin. Enemmänkin se on sellaista vakaata luottamusta, jonka Pyhä Henki on saanut aikaan sydämessä, siihen että Jumala on aina uskollinen, aina omiensa puolella, ja aina kaikkien olosuhteiden yläpuolella. Pyhä Henki yksin voi saada sen aikaiseksi, ja silloin se on todellista ja voimallisempaa kuin omat tunnekuohut tai järkeilyt jotka yrittävät sotia vastaan."

Hienosti sanoiksi puettu, Aamen.
Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. -Ef. 2:8-9
SavingGrace22
 
Viestit: 50
Liittynyt: 14. Joulu 2015 18:47

Re: "Herätys" ja siihen kätkeytyvä eksytys

ViestiKirjoittaja Jukka » 02. Heinä 2017 09:00

SavingGrace22 kirjoitti:"Tervehenkinen ja tasapainoinen elämä Pyhässä Hengessä ei ole, kuten avausviesteissä kerrottiin, tunnekuohujen etsimistä ja jatkuvasti niissä elämistä. Mutta väitän silti, että Jumala tahtoo meillä olevan jatkuvasti jonkunlainen kokemus, joka erottaa meidät ei-uskovista. Esimerkiksi sydämessä vallitseva rauha. Olen kokenut ulkoisesti todella rankoissa tilanteissa sisimmässäni rauhaa, vaikka ulkoisesti on tuntunut kamalalta. Ja uskon, että kun elämä on perustunut Jumalan armoon ja rakkauteen, tätä rauhaa voi kokea joka tilanteessa. En sanoisi sitä varsinaisesti tunteeksi tai miksikään aistilliseksi, ettei käsitetä väärin. Enemmänkin se on sellaista vakaata luottamusta, jonka Pyhä Henki on saanut aikaan sydämessä, siihen että Jumala on aina uskollinen, aina omiensa puolella, ja aina kaikkien olosuhteiden yläpuolella. Pyhä Henki yksin voi saada sen aikaiseksi, ja silloin se on todellista ja voimallisempaa kuin omat tunnekuohut tai järkeilyt jotka yrittävät sotia vastaan."

Hienosti sanoiksi puettu, Aamen.


Veli lausuu viisaita sanoja.

Eikä niitä tunteitakaan pidä tukahduttaa. Olisihan se merkillistä, jos ei mitään kokemuksia syntyisi sielussa, joka on saanut syntinsä anteeksi ja omistaa Jumalan rauhan. Kyllä matkan varrella on tullut muistutettua omaa sielua Daavidin tavoin: "Kiitä Herraa minun sieluni ja KAIKKI mitä minussa on, Hänen pyhää nimeänsä!" Totisesti.
Jukka
 


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 27 vierailijaa