Menkää ahtaasta portista

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja systeri » 22. Touko 2017 08:10

Matt 7:13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Joh 10:
9 Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.
10 Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.
11 Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.

Jostain syystä oon miettiny viime päivinä tuota Raamatun jaetta pitkästä aikaa enemmän kuin ennen. :think2:
Tiedetään että Jeesus on ovi mutta mitä se oikeasti tarkoittaa kun mennään ahtaasta ovesta ja löydetään laidun? Laitumella saa syödä vapaasti, mutta siellä on myös rajat, jotka tietää vain se joka on käynyt sisälle ahtaasta ovesta.Onko joku löytäny oven, mutta ei ulos sieltä ovesta (jääny oven väliin??) niinkuin tuos sanotaan.Mitä tarkoittaa "vihreä laidun/ ahdas tie" Mistä johtuu se epävakaisuus kun joku on ollut eksyksissa (harhaopeissa mukana) mutta taas löytänyt ...saanut kupin täyteen "jotain" ,mutta se onkin keikahtanut nurin ja taas mennään?? jos kukaan ymmärtää mitä tarkoitan?

Nämä asiat alkoivat pyöriä päässä siksi kun aloin miettiä tuota valtaisaa keskustelua ( lue riitelyä) jota somessa käydään uskovien kesken...kun seuraa keskusteluja niin välillä on itsekkin että Aamen! ja taas välillä että mitä ihmettä?? Herättääkö ajatuksia?
systeri
 

Re: Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 24. Touko 2017 13:47

*

Kiitos että sinä annoit minulle ajateltavaa aihetta ja se on todella tärkeä aihe tälle ajalle jossa me elämme.

Minulle tuli ajatuksia että kun on pyhitysmatkalla ja siinä pyhittyessään kohtaa Kristusta. Kun Pyhä Henki kirkastaa Kristusta meille niin pyhitysmatkalla kohtaamme Kristusta siinä Hänen kirkkaudessaan ja Hänen kirkkautta katsellessamme mekin kirkastumme kun Hänen kasvoistaan lähtee kirkkautta - siinä Hänen sisäisessä tuntemisessaan [2Kor. 3:18].

Kun pimeyden kätköt jotka ovat sydämessämme, paljastuvat että on itse kiinni maallisissa ja lihallisissa asioissa omaksi lihan mieltymyksi. Esimerkiksi Lootin vaimo joka ei ollut valmis luopumaan siitä runsasvetisestä seudusta jossa hän perheineen asui.

Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan [Luuk. 9:62]. Muistakaa Lootin vaimoa joka on kiinnittänyt sydämensä runsasvetiseen seutuun ja se oli hänen omaksi lihan mieltymyksi josta hän ei ollut valmis luopumaan.

Ennen sitä Aabraham esitti kysymystä veljelleen 'Eikö koko maa ole avoina edessäsi? Eroa minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin minä menen oikealle, tai jos sinä menet oikealle, niin minä menen vasemmalle [1Moos. 13:9]. Loot nosti katseensa ja näki koko Jordanin lakeuden olevan runsasvetistä seutua [jae 10]. Aabraham asui kuivahdossa ja vedettömässä erämaassa niin siinä Aabraham ei kiinnittänyt sydämensä mihinkään omaksi lihan mieltymyksi vaan Herraan.

Kun olemme pyhitysmatkalla niin saakoon Jumala nostaa pimeyden kätköt sydämestämme päivän valoon ~ omaksi parannuksen teoksi niin pelastumme [Hebr. 12:1]. Ja voimme pyhittyä entistä enemmän siinä pyhitysmatkalla kohti Kristusta. Jos on jotain kätköt omassa sydämessään omaksi lihan mieltymyksi eikä ole valmis luopumaan siitä niin rukoilkoon Herran voimaa luopumaan siitä.

Saakoon Jumala nostaa sydämestämme pimeyden kätköt päivän valoon omaksi parannuksenteoksi niin pyhitymme entistä enemmän kohti Kristusta - jottemme jäisi oven väliin kuten sinä Systeri mainitsit. Oman lihan mieltymys/mieltymykset kietoo helposti meidät ja hidastaa meidän pyhitysmatkaa ja painaa meitä siinä pyhitysmatkalla ja voimme päätyä penkkiuskoviksi.

Joten pankaamme me pois kaikki mikä meitä painaa ja ne lihan mieltymykset niin pääsemme juoksemaan kestävinä siinä kilvoituksessa ollessamme pyhitysmatkalla omaksi pyhitymiseksi ja olkaamme pyhiä siinä kans [Hebr. 12:1].

Voin puolesta sanoa ettei ole todella helppoa luopua lihan mieltymyksistä ja siihen tarvitaan taistelurukousta, Herran apua ja voimaa niiden luopumiseen. Minua on koeteltu ja vielä kans. Minua saa muistaa rukouksin.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja Peace In Rest » 24. Touko 2017 18:43

Aloituksesta tuli mieleen nämä Jeesuksen sanat:

"Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua." (Joh 10:27)

Kun tätä oikein miettii, on tämä aika valtava lupaus. Jos olemme Jeesuksen lampaita, me kuulemme Hänen äänensä ja seuraamme Häntä :)

Eli käänteisesti; ne jotka eivät kuule Jeesuksen ääntä ja seuraa Häntä, eivät ole Hänen lampaita.

Ahtaasta portista kulkeminen tarkoittaa ymmärtääkseni samaa kuin Jeesuksen sanat: "joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen" (Matt.16:25)..

Jeesuksen "lammas" ei ole itsensä oma eikä hänen elämänsä ole hänen omansa, vaan kuuluu Herralle.

Silloin, kun olemme todella Hänen lampaansa ja olemme kadottaneet elämänsä Hänen tähtensä, koskee meitä tuo lupaus, että kuulemme Hänen äänensä ja seuraamme Häntä.
Peace In Rest
 
Viestit: 468
Liittynyt: 09. Loka 2016 21:47

Re: Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja Jukka » 26. Touko 2017 04:47

vaisuliini kirjoitti:Saakoon Jumala nostaa sydämestämme pimeyden kätköt päivän valoon omaksi parannuksenteoksi niin pyhitymme entistä enemmän kohti Kristusta - jottemme jäisi oven väliin kuten sinä Systeri mainitsit. Oman lihan mieltymys/mieltymykset kietoo helposti meidät ja hidastaa meidän pyhitysmatkaa ja painaa meitä siinä pyhitysmatkalla ja voimme päätyä penkkiuskoviksi.

Joten pankaamme me pois kaikki mikä meitä painaa ja ne lihan mieltymykset niin pääsemme juoksemaan kestävinä siinä kilvoituksessa ollessamme pyhitysmatkalla omaksi pyhitymiseksi ja olkaamme pyhiä siinä kans [Hebr. 12:1].

Voin puolesta sanoa ettei ole todella helppoa luopua lihan mieltymyksistä ja siihen tarvitaan taistelurukousta, Herran apua ja voimaa niiden luopumiseen. Minua on koeteltu ja vielä kans. Minua saa muistaa rukouksin.


Tykkään siitä, kun uskovat käyttävät "hieman omapäisiä termejä" kuvatessaan hengellisiä kokemuksiaan. Tässä ilmeisesti kilvoittelu on korvattu termillä pyhitysmatka. Mikseipä sitten niinkin.

Sen tahdon sanoa Sinulle vaisuliini ja kaikille muillekin, että ankarimmatkaan rukoustaistelumme ja ponnistelumme eivät johda toivottuun tulokseen. Me emme tarvitse voimaa vaan armoa laskea omat aseemme ja tulla heikoksi, niin kuin Israelin kansa Punaisen meren äärellä: edessä meri ja takana faaraon sotajoukot. Silloin kun omat mahdollisuudet ovat lopussa niin "Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa" (2.Ms. 14:14). Se pyhyys, joka kelpaa Jumalalle, on pyhyyttä, jossa ei ole pienintäkään tahraa. Kuka sellaiseen luulee ulottuvansa?

Rakastan Hebrealaiskirjettä ja varsinkin sen lukua 10. Siinä pyhityksestämme kerrotaan näin:
"Tämän tahdon [minä Jeesus tulen tekemään sinun tahtosi Jumala] perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan... Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään" jakeet 10 ja 14.

Tässä puhutaan menneessä aikamuodossa pyhityksestämme. Tähän emme tarvitse ponnisteluja emmekä rukoustaisteluja, mutta uskoa kylläkin. Se syntyy, kun luemme näitä kalliita ja suuria Jumalan lupauksia Sanasta. Tämän Jeesuksen hankkiman pyhyyden perustuksella saamme levosta käsin lähteä kilvoittelemaan päivittäin. "Herra, teidän Jumalanne, joka käy teidän edellänne, taistelee itse teidän puolestanne, aivan niinkuin hän teki teille Egyptissä teidän silmienne edessä" (5.Ms. 1:30).
Jukka
 

Re: Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 26. Touko 2017 07:21

Olipa ihanasti kirjoitettu, Jukka.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Menkää ahtaasta portista

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 26. Touko 2017 09:39

*
Olen samaa mieltä kanssasi, Jukka sillä taistelu on Herran. Haluaisin kysyä mitä mieltä olet lihan mieltymyksistä? Mitä niiden kanssa tulisi tehdä? Esimerkiksi Lootin vaimo joka asui runsasvetisessä seudussa jossa hän perheineen asui. Kun Herra päätti tuhota sen kaupungin ja enkeli varoitti sanoen Lootille että 'Pakene henkesi tähden, älä katso taaksesi äläkä pysähdy mihinkään lakeudella. Pakene vuorille, ettet hukkuisi!' [1Moos. 19:17].

Niin siten Herra lähetti Hänen luota tulikiveä ja tulta hävittääkseen Sodoman ja Gomorran kaupunkia. Vain Loot ja tyttäret eivät kääntyneet katsomaan niitä niin selvisivät ja pääsivät turvaan pakenemalla Sooarin kaupunkiin [1Moos. 19:23].

Kun pimeyden kätköt jotka ovat sydämessämme, paljastuvat meille ollessamme pyhitysmatkalla lähestyen Herran kirkkautta että on itse kiinni maallisissa ja lihallisissa asioissa omaksi lihan mieltymyksi. Esimerkiksi Lootin vaimo joka ei ollut valmis luopumaan siitä runsasvetisestä seudusta jossa hän perheineen asui. Samoin on lihan mieltymyksien laita.

Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan [Luuk. 9:62]. Muistakaa Lootin vaimoa joka on kiinnittänyt sydämensä runsasvetiseen seutuun ja se oli hänen omaksi lihan mieltymyksi josta hän ei ollut valmis luopumaan.

Kumpa olisin samassa tilanteessa kuin Aabraham joka eli ja asui kuivahdossa ja vedettömässä erämaassa niin siinä Aabraham ei kiinnittänyt sydämensä mihinkään omaksi lihan mieltymyksi vaan asetti sydämensä ensisijaisesti Herraan.

Muuten siitä jutusta vielä... Lopunaikana on sama tilanne kuin silloin Lootin aikana ettei saa palata hakemaan tavaransa. Muistakaa Lootin vaimoa [Luuk. 17:32]. Raamattu sanoo 'Joka tahtoo tallettaa elämänsä itselleen, hän kadottaa sen; mutta joka sen kadottaa, pelastaa sen' [Luuk. 17:33]. Niin me elämme tässä lopunajassa ja haluaisin nostaa keskustelunaiheen esille ettemme jäisi oven väliin vaan olisimme valmiina sydämemme myötä kun se pystyisi luopumaan kaikesta jotka ovat kiinni sydämessään lihan mieltymyksi.

Kun olin pyhitysmatkalla lähestymässä Herran kirkkautta niin Herra paljasti että tie käy entistä enemmän kapeammaksi ehdolla että olisin valmis luopumaan niistä. Sydämen ei saisi kiintyä mihinkään eikä saisi kiinnittää sydämensä mihinkään omaksi lihan mieltymykseksi. Äskettäin kaksi uskovaa päätti viedä taulu-tv:n myyntiin ja pääsi eroon siitä kun heidän mukaan tie kävi heille kapeammaksi ja silti he pääsivät ahdingon kautta kapeammalla tiellä sisään ja siten he voivat jatkaa pyhitysmatkaa lähestyen Herran kirkkautta.

Koin itse että itselläni on vielä se tie joka käy kapeammaksi. Minua saa muistaa rukouksin. Herra tietää.

Saakoon Jumala nostaa pimeyden kätköt sydämestäni päivän valoon ~ omaksi parannuksen teoksi niin pelastun [Hebr. 12:1].
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa

cron