Mika Yrjölä eksytyksen airut (Juopumus)

[PetriFB]

Kun kuuntelin netistä Mika Yrjölän puheen vuodelta 2014 juopukaa Pyhästä Hengestä, niin järkytyin suuresti. Mika Yrjölä puhui täysin väärin ottaen esimerkkiä jumalattomista ihmisistä juopumuksen tilassa ja kuinka meidän tulisi tehdä samanlaisia tekoja kuin nämä juopuneet, mutta tehdä niitä tekoja Pyhässä Hengessä. Kun olen näitä asioita tutkinut, niin löysin netistä katolisen kirkon paavin hovisaarnaaja Raniero Cantalamessan puheen Pyhän Hengen juopumuksesta (2016). Väärä opetus Pyhän Hengen juopumuksesta löytyy myös katolisesta kirkosta.

Kirjoitus on sivullani: http://www.kotipetripaavola.com/eksyksi ... ttaja.html

[pehmytpusu777]

18 Kun heidän juopottelunsa on lopussa, he harjoittavat törkeätä haureutta. Ne, jotka ovat hänen kilpensä, rakastavat häpeätä
Tämä kohta tuli mulle mieleen ja eritoten kiinnitin kohtaan "on lopussa" että ei voi olla totta. Kun olin juomari, noin viikon putken jälkeen krapulassa aloin saada aivan hillittömiä seksuaalihimokohtauksia jollaisia en ole enää raittiina kokenut.. Muistin juuri kun luin, etä olen itsekin kuullut tämän puheen radiodeillä kun oli palannut lankeemuksen tilasta takaisin raitiuteen.

[Jukka]

:o 18 Kun heidän juopottelunsa on lopussa, he harjoittavat törkeätä haureutta. Ne, jotka ovat hänen kilpensä, rakastavat häpeätä
Tämä kohta tuli mulle mieleen ja eritoten kiinnitin kohtaan "on lopussa" että ei voi olla totta. Kun olin juomari, noin viikon putken jälkeen krapulassa aloin saada aivan hillittömiä seksuaalihimokohtauksia jollaisia en ole enää raittiina kokenut.. Muistin juuri kun luin, etä olen itsekin kuullut tämän puheen radiodeillä kun oli palannut lankeemuksen tilasta takaisin raitiuteen.

Raamatussa verrataan useassa kohdassa Jumalan ja Israelin välistä suhdetta aviosuhteeksi; Jumala rakastaa nimiinsä otettua kansaa kuten aviomies vaimoaan. Kun kansa (aviovaimo) luopui Jumalasta (aviomiehestään) ruveten palvelemaan epäjumalia nimittivät profeetat tätä syntiä haureudeksi. Vaimo oli tullut uskottomaksi aviomiehelleen harjoittamalla epäjumalanpalvontaa s.o haureutta.

Hoosean kirjassa nämä vertauskuvat tulevat eritoten esille profeetan julistuksessa, joka on ottanut Herran käskystä vaimokseen prostituoidun. Tämä synnytti lapsia profeetalle, mutta ei muuttunut sisimmältä olemukseltaan ja niinpä profeetta hylkäsi vaimonsa ja karkoitti hänet luotaan. Tämän esikuvan tarkoitus oli kertoa kansalle, että heidän luopumuksensa tähden samoin Herra oli hylkäävä heidät ja karkoittava maastaan. Hoosea profetoi pohjoisvaltiolle (muistaakseni noin 30 vuoden ajan), siis Israelin kymmenelle heimolle, joka sitten vietiinkin pakkosiirtolaisuuteen Assyyriaan 722 eKr. Kansan luopumushan sai merkittävän sysäyksen jo 900-luvulla eKr Jerobeamin (I) aikana, Israelin jakautuessa. Jerobeam rakensi Jerusalemin temppelin rinnalle palvontapaikkoja pohjoiseen (muistaakseni Daaniin ja Beeteliin), jotka Jumalan tahdon vastaisina palvontapaikkoina osaltaan olivat johtamassa kansaa harhaan. Tästä on otettu useita esikuvia, jotka sopivat aikamme seurakunnan eksymykseen. JHWH (HERRA) ja Baal (herra) sekoittuvat sydämissä, samoin oikea voiteluöljy (Pyhä Henki) ja väärä voiteluöljy (riivaajahenget) sekä Jumalan tuli ja vieras tuli.

No joo, olin oikeastaan sanomassa, että viini ja haureus Hoosean kirjassa eivät tarkoita vain alkoholin käyttöä ja haureuden fyysistä harjoittamista vaan sitä eksyttäväistä henkeä, jonka valtaan kansa oli joutunut "he ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta" ja "Efraim on liitossa epäjumalain kanssa -anna hänen olla". Hoosean sanoma on tämä: "Haureus ja viini ja rypälemehu vievät järjen." Kuten seurakunta koki hajoamisen Israelin historiassa ja sen seurauksena eksymisen epäjumalien palvomiseen niin meidän ajassamme monet uskovaiset ovat juopuneet väärästä hengestä ja luulevat palvelevansa Jumalaa, vaikka eivät palvele. Heillä on "toinen evankeliumi ja toinen jeesus", mutta he eivät ole tästä enää tietoisia, sillä "eksytys vie järjen ja terveen harkintakyvyn". Niinpä ihmisten aivan järjetön, sopimaton ja hallitsematon käytös tulkitaan Jumalan Hengen työksi. Kyllä he ovat juovuksissa, mutta eivät Jumalan Hengestä, joka jo nimensäkin mukaan on Pyhä.

[Peace In Rest]

En jaksa eikä kiinnosta kuunnella avausviestin linkin takaista puhetta, mutta jaksoin lukea tämän keskustelun viestit ja aihe kiinnostaa, joten jaan hieman siitä heränneitä ajatuksiani.

Olen itse miettinyt, että tietyllä tavalla meidän pitäisi tehdä samoja tekoja kuin juovuksissa olevien. Mutta en tarkoita mitään rähinäkännisekoilua, vaan sellaista pientä nousuhumalaa jota käsittääkseni melkein kaikki alkoholia käyttävät tavoittelevat. Todella harva tavoittelee rähinäkänniä, uskon että suurimmalla osalla jotka sellaiseen kuntoon itsensä juovat, on vain muutaman annoksen jälkeen vaikea hallita juomistaan ja se lähtee käsistä.

Pienessä nousuhumalassa ihminen pystyy vielä täysin hallitsemaan impulssinsa ja tekemään samoja asioita joita selvinpäinkin tekee, mutta on vain rohkeampi ja avoimempi. Ajattelen, että Pyhän Hengen vaikutus ihmisessä voi tässä mielessä muistuttaa sitä. Pyhä Henki antaa voiman ja rohkeuden tehdä sellaistakin, joka on vaikeaa tehdä ilman Hengen voimaa (muistutan että en siis puhu synnistä, vaan hyvien tekojen tekemisestä).

Tiedän että monella suomalaisella saattaa olla vaikea sulattaa tätä ajatusta, ja yleensäkin täkäläisillä uskovilla on verrattain mustavalkoinen suhtautuminen alkoholiin. Mikä johtuu nähdäkseni aika suoranaisesti kulttuuristamme. Alkoholin suhteen se on todella erikoinen ja ristiriitainen, vähän järjetönkin. Meillä on alkoholin suhteen yksi länsimaiden tiukimpia kieltolakeja, ja silti meillä on yksi suurimpia alkoholiongelmia.

Tai ehkä ei silti, vaan juuri siksi? Esimerkiksi etelä-euroopassa alkoholijuomat kuuluvat ruokapöytään ja niitä myydään vapaasti ruokakaupoissa ympäri vuorokauden. En tietystikään väitä että kieltolaki olisi suoranaisesti syynä maamme alkoholiongelmaan, vaan koko meidän kulttuuri ja asennoituminen alkoholijuomiin. Uskovien keskuudessakin se mielletään yhdeksi pahimpia syntejä, vaikka kohtuukäyttö ei ole edes mikään synti.

[eetu]

En jaksa eikä kiinnosta kuunnella avausviestin linkin takaista puhetta, mutta jaksoin lukea tämän keskustelun viestit ja aihe kiinnostaa, joten jaan hieman siitä heränneitä ajatuksiani.

Olen itse miettinyt, että tietyllä tavalla meidän pitäisi tehdä samoja tekoja kuin juovuksissa olevien. Mutta en tarkoita mitään rähinäkännisekoilua, vaan sellaista pientä nousuhumalaa jota käsittääkseni melkein kaikki alkoholia käyttävät tavoittelevat. Todella harva tavoittelee rähinäkänniä, uskon että suurimmalla osalla jotka sellaiseen kuntoon itsensä juovat, on vain muutaman annoksen jälkeen vaikea hallita juomistaan ja se lähtee käsistä.

Pienessä nousuhumalassa ihminen pystyy vielä täysin hallitsemaan impulssinsa ja tekemään samoja asioita joita selvinpäinkin tekee, mutta on vain rohkeampi ja avoimempi. Ajattelen, että Pyhän Hengen vaikutus ihmisessä voi tässä mielessä muistuttaa sitä. Pyhä Henki antaa voiman ja rohkeuden tehdä sellaistakin, joka on vaikeaa tehdä ilman Hengen voimaa (muistutan että en siis puhu synnistä, vaan hyvien tekojen tekemisestä).

Tiedän että monella suomalaisella saattaa olla vaikea sulattaa tätä ajatusta, ja yleensäkin täkäläisillä uskovilla on verrattain mustavalkoinen suhtautuminen alkoholiin. Mikä johtuu nähdäkseni aika suoranaisesti kulttuuristamme. Alkoholin suhteen se on todella erikoinen ja ristiriitainen, vähän järjetönkin. Meillä on alkoholin suhteen yksi länsimaiden tiukimpia kieltolakeja, ja silti meillä on yksi suurimpia alkoholiongelmia.

Tai ehkä ei silti, vaan juuri siksi? Esimerkiksi etelä-euroopassa alkoholijuomat kuuluvat ruokapöytään ja niitä myydään vapaasti ruokakaupoissa ympäri vuorokauden. En tietystikään väitä että kieltolaki olisi suoranaisesti syynä maamme alkoholiongelmaan, vaan koko meidän kulttuuri ja asennoituminen alkoholijuomiin. Uskovien keskuudessakin se mielletään yhdeksi pahimpia syntejä, vaikka kohtuukäyttö ei ole edes mikään synti.

Ei Pyhä Henki voi olla viina edes vertauskuvallisesti.
Tuo mainitsemasi "pieni nousuhumala" tarkoittaa ilmeisesti tässä asiayhteydessä sitä että otetaan eksyttävästä hengestä rohkaisuryyppy.

2. Tim. 1:7. Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.

[Peace In Rest]

Ei Pyhä Henki voi olla viina edes vertauskuvallisesti.

Minun mielestäni hyvin monesta elämän asiasta voidaan tehdä hengellisiä vertauksia.

Tuo mainitsemasi "pieni nousuhumala" tarkoittaa ilmeisesti tässä asiayhteydessä sitä että otetaan eksyttävästä hengestä rohkaisuryyppy.

?????????

Ei tarkoita.

2. Tim. 1:7. Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen.

Jos oikein muistan, tuossa kohdassa ei tarkoiteta alkoholista kieltäytymistä, vaan jotain ihan muuta. Raamattu ei tue absolutismia ainoana Jumalan mielen mukaisena elämäntapana. Alkoholista juopumisesta kyllä varoitetaan, mutta siitä ei ole minun kirjoituksissani kysymys. Itse inhoan juopumista, mutta käytän alkoholia kohtuudella (1-2 annosta) esim ruokajuomana tai joskus illanvietossa.

[eetu]

Korjaus: tietenkin mitä tahansa rinnastaa mihin tahansa mutta en ymmärrä pienen nousuhumalan rinnastamista Pyhän Hengen vaikutukseen ihmisessä, koska tässähän sanotaan että päihtymisestä tulee irstas meno ja sehän tulee sekä viinapäihtymisestä että eksyttävästä hengestä päihtymisestä.

Ef. 5:18. Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä

Ja sen takia Pyhä Henki on sekä viinan että hengellisen päihtymisen suhteen raittiuden Henki, koska Pyhässä Hengessä vaeltava ihminen ei juovu viinasta eikä eksyttävistä hengistä.

Ja siis tajusin että aikaisemman viestini "Tuo mainitsemasi "pieni nousuhumala" tarkoittaa ilmeisesti tässä asiayhteydessä sitä että otetaan eksyttävästä hengestä rohkaisuryyppy" saattoi tulkita niin että väitin sinun tarkoittavan niin mutta siis tarkoitin että tässä asiayhteydessä eli eksyttävästä hengestä juopumisen asiayhteydessä käsitän pienen nousuhumalan tarkoittavan sitä että otetaan "rohkaisuryyppy".

Mutta siis tarkoitat rinnastuksellasi varmaankin sitä että pikku nousuhumala antaa rohkeutta ja Pyhä Henki antaa rohkeutta?

Mutta eihän se Sanan mukaan ole niin koska Sana sanoo että viinasta päihtymisestä tulee irstas meno eli jos päihtyy vähän, tulee vähän irstas meno, mutta silti: irstas meno - se ei ole rohkeutta vaan irstautta jota ihminen luulee rohkeudeksi eli jos ihminen päihtyy vähän, hän saattaa jo sillä vähäisellä irstaudella langeta vaikkapa haureuden syntiin, koska on saanut "rohkeutta" puhua vaikkapa baarissa toiselle "rohkealle".

Toronto-eksytyksessäkin otettiin "rohkaisuryyppyjä" jotka joissain tapauksissa johtivat myös fyysiseen haureuden syntiin. Eli ensin hengellinen haureus (irstaus, "rohkeus") ja sitten fyysinen haureus (irstaus, "rohkeus"). Koska mm kundaliinikäärmevoima yms eksyttävät henget.

[Peace In Rest]

Eetu; en tarkoita päihtymistä enkä juopumista, joka johtaa irstailuun yms hallitsemattomuuteen. 1-2 annoksesta ei normaali ihminen päihdy eikä juovu.

[eetu]

Eetu; en tarkoita päihtymistä enkä juopumista, joka johtaa irstailuun yms hallitsemattomuuteen. 1-2 annoksesta ei normaali ihminen päihdy eikä juovu.

Ok. Olen varmaankin liian tyhmä tajuamaan, tai sitten tuo vertauskuva ei toimi. En osaa sanoa kumpi enkä siis tarkoita vääntää asiasta, väärinkäsitys johtui siis siitä että puhuit pienestä nousuhumalasta eli pienestä päihtymisestä

[Peace In Rest]

Jos joku muu käsittää samoin, niin selvennän että tarkoitin "pienellä nousuhumalalla" olotilaa 1-2 annoksen jälkeen jolloin normaali ihminen ei ole päihtynyt ja pystyy hallitsemaan impulssinsa ja toimintansa, eikä ole siis juopunut tai päihtynyt.