Martti Luther ja hänen oppi

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 30. Marras 2017 22:13

*
Martti Luther, Israel ja juutalaiset

https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1083/martti_luther_israel_ja_juutalaiset

(Oheinen kirjoitus on alunperin ilmestynyt englanninkielellä One For Israel -järjestön verkkosivuilla Otsikolla Martin Luther, Israel and the Jewish People. Suomenkielinen käännös: Heli Tennilä.)

Luther tunnetaan protestanttisen uskonpuhdistuksen käynnistämisestä ja myös, vähemmän mairittelevasti, sellaisten murskaavien antisemitististen kirjoituksen laatimisesta, jotka inspiroivat Hitleriä. Oliko hän siis uskonsankari vai viheliäinen antisemiitti?

Martti Luther naulasi 500 vuotta sitten 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen, sillä hän ei enää kestänyt kirkon varsin kieroutunutta oppia. Lutherin 95 teesiä toivat esiin kaksi keskeistä uskonkäsitystä siitä, että Raamatun tulisi olla ensisijainen uskonnollinen auktoriteetti ja että pelastuksen voi saavuttaa ainoastaan uskosta, ei tekojen kautta. Hän hyökkäsi pahaa anemenettelyä vastaan, jolla oikeastaan myytiin anteeksiantamusta rahasta. Luther arvosteli myös tuon ajan katolisessa kirkossa rehottavaa ahneutta.

Luther kysyi: ”Miksei paavi, jonka omaisuus on suurempi kuin rikkaimmankaan Crassuksen, rakenna Pietarinkirkkoa omin varoin vaan köyhien uskovien rahoilla?” [1]

Luther, esitit hyvän kysymyksen. Tähän asti siis kaikki hyvin.

Kristittyjen innostaminen Raamatun tutkisteluun


Vuoden 1517 uskonpuhdistus toi myötään vallankumouksen Messiaan ruumiiseen kautta maailman hyvin myönteisellä tavalla. Yksi siitä versonut siunaus oli (osin kirjapainotaidon keksimisen ja samoihin aikoihin tehtyjen raamatunkäännösten ansiosta) se, että ihmiset alkoivat itse lukea Raamattua. He saattoivat nähdä omien Raamattujensa sivuilta omalla kielellään, että oli olemassa monia lupauksia Israelin kokoamisesta jälleen takaisin omaan maahansa ennen Jeshuan paluuta. Tämä johti laajan eskatologisen mielenkiinnon heräämiseen ja Raamatun profetioiden tutkimiseen, etenkin 1700 -, 1800- ja 1900-luvuilla. Tuloksena tästä monet kristityt ja seurakunnat omaksui uudelleen kiinnostuksen Israelia kohtaan ja evankeliumia alettiin julistaa juutalaisille Israelissa ja muissa maissa.

Restoraatioliike (joka osaltaan auttoi tukemaan Israelin ennalleenasettamista) ei ehkä olisi syntynyt tai saanut liikevoimaa niin paljon kuin se lopulta sai ilman Lutherin radikaaleja toimia, jotka johdattivat monet tutkistelemaan Raamattu itsekseen. Niskoittelemalla kirkon perinteen ja uskonopin orjallista noudattamista vastaan Luther osoitti, ettei ollut de facto vaarallista tutkistella Raamattua, vaan oli hyvin ja oikein tutkistella sitä ja olla valmis kyseenalaistamaan olettamuksia, valmiita käsityksiä.

Alunperin Luther kehotti kristittyjä kunnioittamaan juutalaisia

Luther oli varma, että syy siihen, etteivät juutalaiset olleet ottaneet vastaan Jeshuaa Messiaanaan, oli seurakunnan epäonnistuminen totuuden esiintuomisessa oikealla tavalla. Vuonna 1523 Luther kirjoitta kirjan 'Dass Jesus Christ ein geborner Jude sei' (Että Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen) [2). Siinä hän kehotti kristittyjä omaksumaan ystävällisemmän asenteen juutalaisia veljiään kohtaan:

”He ovat kohdelleet juutalaisia kuin koiria eikä kuin ihmisolentoja. He ovat pelkästään solvanneet heitä ja anastaneet heidän omaisuuttaan... toivon, että mikäli juutalaisia kohdellaan ystävällisesti ja heitä opetetaan huolella Pyhien Kirjoitusten pohjalta, monista heistä tulee aitoja kristittyjä, ja he kääntyvät isiensä, profeettojensa ja patriarkkojensa uskoa vastaan. Juutalaiset säikkyvät yhä etäämmälle, mikäli judaismi hylätään niin tyystin, ettei minkään siitä sallita jäävän, ja mikäli heitä kohdellaan pelkästään ylimielisesti ja ivaten.”

”Jos apostolit, jotka hekin olivat juutalaisia, olisivat suhtautuneet meihin pakanoihin kuten me pakanat suhtaudumme juutalaisiin, ei pakanoiden keskuudessa milloinkaan olisi ollut yhtäkään kristittyä. Koska he menettelivät meitä pakanoita kohtaan veljellisellä tavalla, meidän tulisi vuorostamme kohdella juutalaisia veljellisellä tavalla, jotta voisimme käännyttää heistä muutamia. Sillä emmehän mekään vielä ole kovin pitkälle entäneet, saati sitten perille päässeet.”

Luther 1523: Dass Jesus Christ ein geborner Jude sei

Tällä kohdin Luther osoittaa suurta kunnioitusta juutalaisia kohtaan ja kehottaa kanssauskoviaan, kristittyjä noudattamaan annettua esimerkkiä. Hän osoittaa, että Raamatussa juutalaisille annetaan kunnia-asema:

”Koska meillä on tapana kerskua asemastamme meidän tulisi muistaa, että olemme vain pakanoita, kun taas juutalaiset ovat Kristuksen sukulinjaa. Me olemme muukalaisia ja sukuun liitettyjä; he ovat verisukulaisia, Herramme serkkuja ja veljiä. Siispä, jos kerskutaan lihasta ja verestä, juutalaiset ovat itse asiassa lähempänä Kristusta kuin me, kuten apostoli Paavali toteaa kirjeessä roomalaisille luvussa 9. [5] Jumala on myös osoittanut tämän teoillaan, sillä yhdellekään kansakunnalle pakanoiden joukossa Hän ei ole antanut yhtä suurta kunniaa kuin juutalaisille. Pakanoiden keskuudesta ei ole noussut yhtäkään patriarkkaa, apostolia, profeettaa ja vain aniharvoja aitoa kristittyjä. Vaikka evankeliumia on julistettu koko maailmaan, siltikin Hän luovutti Pyhät Kirjoitukset, siis lain ja profeetat, ei muille kansakunnille vaan juutalaisille, kuten Paavali toteaa kirjeessä roomalaisille 3:2 sekä psalmissa 147:19-20: ”Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne.” ”

”Sen vuoksi pyyntöni ja neuvoni onkin, että heihin suhtauduttaisiin varoen ja tarkoin ja heitä opetettaisiin Kirjoitusten pohjalta; siten jotkut heistä saattaisivat tulla mukaan. Vaan tämän asemesta me vain kohtelemme heitä väkipakolla, valheellisesti, syyttäen heitä kristittyjen verestä, ja siitä, etteivät he löyhkää, ja mikä kaikkein katalinta: kohtelemme heitä kuin koiria. Miten voisimme saada aikaan mitään hyvää heidän keskuudessaan?”

Luther oli innokas aloittamaan uuden kappaleen kirkkohistoriassa, jonka aikana kristityt kunnioittaisivat juutalaisia 'vanhempina veljinään' ja totesi, että mikäli hän olisi ollut juutalainen ja nähnyt miten seurakunta kohteli juutalaisia, hän olisi mielummin ollut sika kuin kristitty. Siis perimmiltään asiat hyvin, eikö?

Korruption vihaajasta korruptoituneeksi vihaajaksi

Mutta vuosikymmenet kuluivat ja Lutherille tuli selväksi, että juutalaisten [3] hengellinen sokeus ei johtunut ainoastaan seurakunnan käsissä koetusta huonosta kohtelusta, ja hänen asenteensa muuttui. Kuten monet ovat huomanneet, Luther oli tulinen ja kiivasluontoinen mies, jolla oli taipumusta oikkuihin ja masennukseen, eivätkä hänen mielialansa elämän loppupuolella olleet hyvät. Turhautuneena Luther kirjoitti vuonna 1543 [4] kirjan 'Von den Juden und ihren Lügen'. Siinä hän neuvoi saksalaisia ruhtinaita tuhoamaan synagogat, polttamaan juutalaisten kirjat ja murskaamaan juutalaisten talot. Luther halusi kieltää juutalaiset tavat ja opetuksen pitäen juutalaisia pelkkinä paholaisia eikä minään muuna.

”Totisesti, on toivoton, paha, myrkyllinen ja paholaismainen tilanne, että nämä juutalaiset, jotka 1400 vuoden ajan ovat olleet ja yhä ovat meidän vaivanamme ja piinanamme ja taakkanamme... tiedä siis hyvä kristitty, että paholaisen ohella sinulla ei ole katkerampaa, myrkyllisempää ja kiivaampaa vihollista kuin oikea juutalainen {joka vakavissaan haluaa olla oikea juutalainen}.

Tämä sopimaton kirja on itkettävän antisemitistinen, jopa siinä määrin, että jo tuolloin monet ottivat siihen etäisyyttä. Monet luterilaiset jättivät sen huomiotta ja pitäytyivät Lutherin aiempiin kirjoituksiin sivuuttaen loppuvaiheen töiden armottoman vihan. Myös Lutheria latinaksi kääntäneet muokkasivat tekstiä, mutta Adolf Hitler tarttui tähän kirjoitukseen ja piti Lutheria nerona.

Seuratessamme natsien kauheaa etenemistä ja juutalaisia vastaan otettuja askelia: synagogien polttamisia ja kotien tuhoamisia, on vaikeaa jättää vaille huomiota sitä, että Hitler noudatti pikkutarkasti Lutherin noina varhaisina vuosina saksalaisille ruhtinaille antamia neuvoja. Hitler käytti Lutherin sanoja oikeuttamaan omat 'kristittynä' tekemänsä teot ja julisti Lutherin olleen Saksan kansan suurin varoittaja juutalaisten suhteen.

Mikä on Lutherin perintö?

Jerusalemissa sijaitseva holokaustin muistomuseo, Jad Vashem, esittää vaiheittain laskeutumisen helvettiin alkaen propagandasta tuhoamisleireille asti. Siitä muodostuu läpi historian kauhistuttavien totuuksien kuljettava taival, joka johtaa ulos panoraamanäkymään yli modernin Jerusalemin. Lutherilla oli, surullista kyllä, osansa holokaustissa, mutta hän myös rohkaisi kristittyjä lukemaan Raamattu tuoreella tavalla ja ajattelemaan itse, mikä johti monet toteamaan, ettei Jumala millään muotoa ollut katkaissut lopullisesti välejään Israeliin. Monet profetiat, jotka koskivat Jumalan suunnitelmia tuoda ihmiset takaisin maahan, tulivat hyvin selviksi lukuisille vaikutusvaltaisille kristityille; ja ilman heidän apuaan Israelia ei ehkä olisi perustettu uudelleen.

Ehkäpä siis sen sijaan, että siirtäisimme Lutherin hyvien joukkoon tai roskakoriin, meidän tulisi selväjärkisesti todeta inhimillinen kyky – myös uskovien parissa esiintyvä kyky – sekä hyvään että pahaan.

Jumalan täytyy selvitellä kaikki tämä aikojen lopulla, ei sinun tai minun. On vaikea sanoa, että Luther 'ei ollut todellinen, oikea kristitty'. Hän oli. Hän oli kuitenkin syvästi viallinen. Me kaikki olemme. Lutherin tarinasta voimme nähdä miten syvän vaikutuksen yksi elämä voi tuottaa, joko hyvässä tai pahassa. Voimme nähdä mikä voima ja vaikutus sanoilla on; suurempi kuin koskaan edes pystymme kuvittelemaan. Pohdiskelen mitä Luther itse ajattelisi historian kulusta, jos hän voisi seurailla sanojensa vaikutusta seurakuntaan, Israelin kansaan ja maailmaan.

-----

[1] History.com, Martin Luther and the 95 Theses
[2] Martin Luther, “That Jesus Christ was Born a Jew”, (Dass Jesus Christus ein geborner Jude sei, Että Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen) 1523, otteita
[3] Kirje roomalaisille, luku 11, etenkin jakeesta 25 eteenpäin
[4] Martin Luther “The Jews and their Lies”, (Von den Juden und ihren Lügen, Juutalaisista ja heidän valheistaan) 1543, otteita

Alkuperäinen artikkeli One For Israel –verkkosivulta Martin Luther, Israel, and the Jewish People
Suomennos englanninkielisestä artikkelista: Heli Tennilä.
Luther-sitaatit osin saksan kielestä suomentajan kääntäminä.
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 11. Helmi 2018 15:03

Luther kirjoitti luterilaisuudesta näin: "Pyydän ettette puhuisi mitään minun nimestäni ettekä nimittäin itseänne luterilaisiksi. Mikä on Luther?"
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 14. Maalis 2018 17:52

*
Martin Luther kirjoitti kolme vuotta ennen kuolemaansa kammottavan ja hirvittävän antisemitistisen kirjan nimeltään Juutalaisista ja heidän valheistaan (Von den Juden und Ihren Lugen 1543). Luther sanoi kirjassaan juutalaisten olevan kirottuja, käski polttamaan juutalaisten koulut ja synagogat, käski hävittämään ja tuhoamaan juutalaisten kodit, sanoi ettei juutalaisia rabbeja saa totella ja jos joku tottelee niin rangaistakoon häntä kuolemalla, sanoi ettei juutalaiset saisi harjoittaa liiketoimintaa, käski takavarikoimaan juutalaisten omaisuuden. Tämän kaiken antisemitismin lisäksi Luther sanoi, että jos hänen neuvonsa pirullisia juutalaisia vastaan eivät ole tarpeeksi hyviä, niin tehkää parempia ohjeita.

Hitler ja natsihallinto toimi lähes täsmälleen Lutherin ohjeiden mukaan sekä keksi vieläkin kauheampia tekoja juutalaisia vastaan. On sanottu että Luther olisi katunut elämänsä viimeisinä päivinä kirjoittamaansa antisemitististä kirjaa juutalaisista. Jos näin oli, niin parannuksen tekeminen oli hyvä Lutherin oman iankaikkisen sielun kannalta, mutta kauhistuttava antisemitistinen teos oli julkaistu, joka on kautta vuosisatojen kylvänyt antisemitismin saatanallisia siemeniä ihmisten sydämiin.

Ikävä ja kauhistuttava tosiasia on, että Lutherin kirja juutalaisista ja heidän valheistaan on syntynyt saatanallisten riivaajahenkien vaikutuksesta. Voi kauheaa millaiseen pimeyteen Luther eksyi. Lutherin kirja juutalaisista ja heidän valheistaan ei edustanut aitoa kristinuskon sanomaa, vaan saatanallisten riivaajahenkien tekoja, jotka vihaavat juutalaisia.

Lutherin antisemitistinen kirja on innoittanut monia ihmisiä kylvämään pahuuden siemeniä maailmaan sekä vainomaan ja surmaamaan juutalaisia. Vuonna 1939 juutalaisvastainen Kustannus Oy Vasara julkaisi suomenkielisenä Lutherin kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan. Toivo Tuomas Karanko (T.T Karanko) kirjoitti Lutherin kirjan esipuheen, joka paljastaa sen kuinka kauhistuttavaa juutalaisvastaisuus oli Suomessa 1930-luvun lopulla.

Karanko toi esille kuinka Adolf Hitlerin valtava kansallinen herätystyö ja Saksan valtakunnan voimakas nousu on vihdoinkin tehnyt lopun juutalaisuuden ja juutalaisen hengen vaikutuksesta niin Saksassa kuin myös Keski- ja Kaakkois-Euroopassa.

Karanko kirjoitti, että sanottiinpa uuden Saksan (Natsi-Saksa) juutalaisvastaisuudesta tai sen käyttämistä menettelytavoista mitä tahansa, niin Saksassa on kuitenkin verrattain sananmukaisesti seurattu ja noudatettu Martti Lutherin kirjassa esitettyjä toimenpiteitä ja menettelytapoja juutalaisvaaran torjumiseksi ja poistamiseksi.

Karanko kirjoitti myös esipuheessa, että nyt vihdoin oppi-isämme lähes 400 vuotta sitten kirjoitettu profeetallinen kirja on ilmestynyt luterilaisen Suomen kansan luettavaksi.

Karanko sanoi myös kirjan esipuheessa seuraavasti: "Voimme siis täydellä luottamuksella tutustua siihen tuomioon, jonka suuri uskonpuhdistajamme ja oppi-isämme Luther juutalaisista ja juutalaisuudesta langettaa, ja samalla voimme olla vakuutetut siitä, että tämä tuomio on oikeudenmukainen ja kaikkialla toteuttamisen arvoinen."

Lutherin kirjan esipuhe paljastaa kauhistuttavan antisemitistisen hengen vaikuttaneen voimakkaasti 1930-luvulla Suomessa. Kirjan esipuhe paljastaa karmean totuuden siitä kuinka natsihallinto toteutti käytännössä Lutherin antisemitistisiä ohjeita. 1930-luvulla Suomessa oli ihmisiä, jotka uskoivat Lutherin antisemitistisen kirjan olevan profeetallinen ilmoitus, joka pitäisi toteuttaa käytännössä. Luther on ollut monille ihmisille 1930-40-luvuilla ei vain uskonnollinen oppi-isä, mutta myös antisemitismin oppi-isä.

Suomenkielisen Lutherin kirjan esipuhe sanoo Lutherin saatanallisen tuomion julistamisen juutalaisille olleen oikeudenmukainen sekä kaikkialla toteuttamisen arvoinen. Vain sokea vainoharhaisuus joka perustuu saatanalliseen valheeseen voi uskotella antisemitismin ja holokaustin olleen oikeudenmukainen tuomio. Holokausti oli saatanallinen vainoharha ja hulluus, sillä natsihallinto oli pahuuden voimien vallassa toteuttaessaan juutalaisten kansanmurhaa Euroopassa.

Kaikki luterilaisen kirkon jäsenet 1930-luvulla eivät hyväksyneet antisemitismiä, mutta osa heitä hyväksyi ja he pitivät julkisesti kovaa ääntä saatanallisesta uskomuksestaan.

Koska nykyinen luterilainen kirkko peesaa ajassaan olevia yhteiskunnassa suosittuja ja vallassa olevia ajatuksia ja käsityksiä, niin tulevina vuosina myös Suomen luterilainen kirkko kääntyy (tai ainakin iso osa kirkkoa) juutalaisia vastaan sinä päivänä kun antisemitismi on vallitseva ajatustapa yhteiskunnassa. Toivon mukaan jokainen Herran Jeesuksen opetuslapsi, joka on kirkon jäsen on jättänyt luterilaisen kirkon sinä päivänä, kun lopunaikana kaikki maailman kansat kääntyvät Israelia vastaan.

-PP-
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja Aamu-Usva » 14. Maalis 2018 19:46

Tämä antisemitismi on ollut ja on edelleen kauhean surullista :cry: Jokainen kirja juutalaisvainoista saa minut ahdistumaan uudelleen toisen maailmansodan ajan juutalaisten kohtalosta.
Aamu-Usva
 
Viestit: 3102
Liittynyt: 16. Loka 2011 20:57

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja rpe » 14. Maalis 2018 20:36

en tiedä, oletko Vaisuliini hyvä tutustunut historiaan sen tulkintoihin, mutta tässä on n 500v Lutherista ja maailma on kovin erilainen yhteiskunnaltaan verrattua entiseen. Monet luterilaiset papit hurrasivat Hitlerille II ms:ssa ja Suomen ev.lut kko veljeili viimeiseen saakka saksalisen kirkon kanssa, mutta kerro ihmeessä, jos olet nähnyt selvää luterilaista ja kirkon tukemaa antisemitismiä Suomessa tai muualla. Olisiin kovin kiinnostunut yleisellä tasolla. Tämä sama keskustelu on nähtävissä joskus myös "hirveän" rkk:n kohdalla, joka kävi kauheita ristiretkiä, harjoitti inkvisitiota jne...
rpe
 
Viestit: 351
Liittynyt: 15. Marras 2015 09:30

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 15. Maalis 2018 09:50

*
Rpe, olen lukenut ja tutkinut Lutheriin liittyviä tutkielmia. Pyysit kertomaan luterilaisesta antisemitismistä. Joo, yhden linkin mukaan se on ollut yleisempi ja hyväksytympi ilmiö Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 1917 - 1933. Juutalaiset joutuivat kirouksen kohteeksi luterilaisen antisemitismin takia.

...................................

Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917-1933

Tässä tutkimuksessa on käsitelty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeisten toimijoiden näkemyksiä juutalaisista, erityisesti juutalaisvastaisia ajatuksia. Tutkimus kuuluu yleisen kirkkohistorian alaan ja se on tehty aatehistorian näkökulmasta. Tutkimuksen lähteitä ovat kirkolliset lehdet, teologinen ja uskonnollinen kirjallisuus ja pienpainatteet, kirkolliset pöytäkirjat sekä piispojen ja keskeisten kirkollisten järjestöjen arkistot. Niiden avulla se osoittaa, että kirkon piirissä esitettiin jyrkkiäkin juutalaisvastaisia näkemyksiä, ja että lähes kaikki keskeiset kirkonmiehet hyväksyivät aikakauden maltilliseen antisemitismiin sisältyvät käsitykset juutalaisten kasvavasta vaikutusvallasta. Aiheeseen on aiemmin viitattu lähinnä osana muuta historiantutkimusta ja erityisesti 1920-luvun taitteen juutalaisvastainen ilmapiiri kirkossa on ollut tähän saakka täysin kartoittamatta.

Antisemitismiä esiintyi kaikissa kirkon keskeisissä viiteryhmissä, ja tämän tutkimuksen piiriin kuuluneista kuudesta suomenkielisestä piispasta viisi, eli Gustaf Johansson, O. I. Colliander, J. R. Koskimies, Erkki Kaila ja Lauri Ingman esittivät juutalaisvastaisia ajatuksia, tosin Ingman ennen siirtymistään arkkipiispaksi. Jaakko Gummerus oli poikkeus, vaikka hänkään ei asettunut selkeästi puolustamaan juutalaisia, kun hänen hiippakunnassaan 1930-luvun taitteessa käynnistyi voimakas antisemiittinen kampanja, vaan käsitteli asiaa kommunismin vastaisen toiminnan lieveilmiönä.

Suomen kirkossa esiintynyt antisemitismi oli taustaltaan uskonnollista ja sitä perusteltiin osana kristillistä historiantulkintaa, jossa juutalaiset olivat kirouksen alainen kansa. Juutalaisvastaisuus oli siis osa kokonaisnäkemystä, uskonnollista maailmantulkintaa. Vain muutamissa tapauksissa kyse oli puhtaasti poliittiseen tai kansalliseen ajatteluun liittyvästä antisemitismistä.

Suomesta puuttui ilmiön kaksi kansainvälisesti merkittävää piirrettä: vaikka juutalaisia pidettiin rotuna, ei rotu ollut käsitteenä kovinkaan selkeä, eikä kirkon piirissä esitetty rotujen välistä hierarkiaa, jossa juutalaiset olisivat olleet alempi rotu. Toiseksi, juutalaisvastaisia toimia ei Suomen kirkon piirissä suunniteltu, niihin ei yllytetty, eikä niitä hyväksytty. Vaikka monet kirkolliset toimijat halusivat rajata juutalaisille myönnettäviä uusia oikeuksia jo käsittelyvaiheessa, ja vaikka monet pitivät tehtyjä päätöksiä virheinä, ei yksikään keskeinen kirkollinen vaikuttaja ehdottanut uusien oikeuksien perumista tai muita konkreettisesti juutalaisten elämään vaikuttavia rajoituksia.

Kirkossa ilmennyt antisemitismi ei ollut muusta kirkollisesta, poliittisesta tai kansainvälisestä elämästä irrallinen ilmiö. Se oli sidoksissa maailman tapahtumiin, juutalaisvastaisen aatteen liikkeisiin sekä kirkon sisäiseen keskusteluun ja dynamiikkaan. Uusia keskustelun avauksia tietysti esiintyi, mutta yksikään antisemiittinen purkaus ei ollut huolellisesti tarkasteltuna irrallinen kirkollisesta keskustelusta tai ilmiön muusta kehityksestä.

Toisaalta yksikään kirkon keskeisistä toimijoista ei pitänyt itseään antisemiittinä, sillä antisemitismi käsitteenä ymmärrettiin nykyistä rajatummin juutalaisvihana ja poliittisena liikkeenä, joka pyrki rajaamaan juutalaisten oikeuksia. Toisaalta vaikka vihanpidosta sanouduttiin selkeästi irti, ei kukaan keskeinen kirkollinen vaikuttaja kyseenalaistanut julkisesti vallitsevaa käsitystä juutalaisten kielteisistä piirteistä ja toimintatavoista.

Tämä tutkimus osoittaa, miten joustavasti oikeassa ilmapiirissä modernin antisemitismin keskeiset ajatukset liittyivät kristilliseen historiakäsitykseen ja kuvaan juutalaisista. Se myös osoittaa, että antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa huomattavasti yleisempi ja laajemmin hyväksytty ilmiö, kun aiemmin on tiedetty, ja se ulottui aina kirkon korkeimpaan johtoon saakka.

Kirjoittaja Paavo Ahonen

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176214
Viimeksi muokannut vaisuliini päivämäärä 15. Maalis 2018 12:13, muokattu yhteensä 1 kerran
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 15. Maalis 2018 10:22

*
− Tutkimusaineistoni osoittaa, että kirkon piirissä esitettiin jyrkkiäkin juutalaisvastaisia näkemyksiä. Esimerkiksi viisi tuon ajan kuudesta suomenkielisestä piispasta esitti antisemitistisiä ajatuksia ja lähes kaikki keskeiset kirkonmiehet hyväksyivät aikakauden maltilliseen antisemitismiin sisältyvän käsityksen juutalaisten kasvavasta vaikutusvallasta, väittelijä kertoo tiedotteessa. -Paavo Ahonen-
--------------------------------------

”Jyrkkiäkin näkemyksiä” – Tutkimus paljastaa: Suomen kirkko oli laajalti juutalaisvastainen 1917–1933 8.3.2017

Image
Väitöstutkimus keskittyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeisten toimijoiden
näkemyksiin juutalaisista vuosina 1917–1933. Kuvituskuva.

Antisemitismi oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ensimmäisen maailmansodan jälkeen huomattavasti laajemmin hyväksytty ilmiö kuin aiemmin on tiedetty. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan juutalaisvastaisuus pohjautui nimenomaan kristilliseen historiakäsitykseen.

Paavo Ahonen tutki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskeisten toimijoiden näkemyksiä juutalaisista vuosina 1917–1933 ja erityisesti heidän juutalaisvastaisia ajatuksiaan. Aiemmin aiheeseen on viitattu lähinnä osana muuta historiantutkimusta. Etenkin 1920-luvun taitteen juutalaisvastainen ilmapiiri kirkossa on ollut tähän saakka täysin kartoittamatta.

− Tutkimusaineistoni osoittaa, että kirkon piirissä esitettiin jyrkkiäkin juutalaisvastaisia näkemyksiä. Esimerkiksi viisi tuon ajan kuudesta suomenkielisestä piispasta esitti antisemitistisiä ajatuksia ja lähes kaikki keskeiset kirkonmiehet hyväksyivät aikakauden maltilliseen antisemitismiin sisältyvän käsityksen juutalaisten kasvavasta vaikutusvallasta, väittelijä kertoo tiedotteessa.

Ahosen mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa esiintynyt antisemitismi oli taustaltaan uskonnollista ja sitä perusteltiin osana kristillistä historiantulkintaa, jossa juutalaiset olivat kirouksen alainen kansa. Heitä syytettiin kirkollisessa opetuksessa ulkokultaisesta uskonharjoituksesta jopa Kristuksen tappamiseen. Vain muutamissa tapauksissa kyse oli puhtaasti poliittiseen tai kansalliseen ajatteluun liittyvästä juutalaisvastaisuudesta, sillä kirkossa modernin antisemitismin käsitykset kytkeytyivät osaksi uskonnollista juutalaiskuvaa.

− Kirkon piirissä ei esitetty rotujen välistä hierarkiaa, jossa juutalaiset olisivat olleet alempi rotu. Juutalaisvastaisia toimia tai juutalaisten elämään vaikuttavia rajoituksia ei myöskään suunniteltu, eikä niihin yllytetty, väittelijä huomauttaa.

Kirkossa ilmennyt antisemitismi oli sidoksissa oman aikansa maailman tapahtumiin, juutalaisvastaisen aatteen liikkeisiin sekä kirkon sisäiseen keskusteluun ja dynamiikkaan.

− Yksikään kirkon keskeisistä toimijoista ei pitänyt itseään antisemiittinä, sillä antisemitismi käsitteenä ymmärrettiin nykyistä rajatummin juutalaisvihana ja poliittisena liikkeenä, joka pyrki rajaamaan juutalaisten oikeuksia. Vaikka toisaalta vihanpidosta sanouduttiin selkeästi irti, ei yksikään keskeinen kirkollinen vaikuttaja julkisesti kyseenalaistanut vallitsevaa käsitystä juutalaisten kielteisistä piirteistä ja toimintatavoista, Ahonen kuvailee.

Tutkimuksen lähteinä ovat olleet kirkolliset lehdet, teologinen ja uskonnollinen kirjallisuus ja pienpainatteet, kirkolliset pöytäkirjat sekä piispojen ja keskeisten kirkollisten järjestöjen arkistot.

Yleisen kirkkohistorian oppialaan lukeutuva väitöstilaisuus ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933" järjestetään lauantaina 11. maaliskuuta kello 10 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, auditorio XIV. Vastaväittäjänä on dosentti Eero Kuparinen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Aila Lauha Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/216002-tutkimus-paljastaa-suomen-evankelis-luterilainen-kirkko-oli-laajalti
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja vaisuliini » 15. Maalis 2018 10:47

*
Juutalaisvastaisuus oli kirkossa yleisesti hyväksyttyä ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/juutalaisvastaisuus-oli-kirkossa-ensimmaisen-maailmansodan-jalkeen-yleisesti-hyvaksyttya

............................................

"Myrkyllisiä, vihaisia, kostonhimoisia, kavalia käärmeitä" – Tällaista oli Martti Lutherin juutalaisviha

Luterilaiset ovat tehneet kauan tiliä Martti Lutherin räikeästä juutalaisvastaisuudesta. Antisemitismiä ei perustella enää Lutherilla.

"Minä olen juutalaisista kuullut ja lukenut paljon kertomuksia, jotka ovat tämän Kristuksen tuomion kanssa yhtäpitäviä: nimittäin miten he ovat kaivoja myrkyttäneet, tehneet salamurhia, lapsia varastaneet, kuten edellä on sanottu; samoin, että eräs juutalainen on lähettänyt eräälle toiselle juutalaiselle maanäärestä toiseen tuopillisen kristitystä vuodatettua verta..."

Näin kirjoitti reformaattori Martti Luther teoksessaan Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543). Luther kirjoitti teoksensa vajaat kolme vuotta ennen kuolemaansa, jolloin hänen mielenterveytensä on arveltu horjuneen.

Lutherin juutalaisvastaisuus on heittänyt historiaan pitkän varjon. Helsingissä järjestettiin viime tiistaina seminaari "Luther ja juutalaiset" osana reformaation merkkivuoden tapahtumia. Tilaisuudessa puhui liuta teologian tohtoreita, jotka tekivät tiliä luterilaisuuden ja ylipäänsä kristinuskon pitkästä juutalaisvihamielisestä historiasta.

Raamatuntutkijat ovat 1970-luvulta lähtien nähneet antisemitistisiä piirteitä jo Uudessa testamentissa. Helsingin saksalaisen seurakunnan seurakuntasalissa pidetyssä seminaarissa dosentti Anni Maria Laato kuitenkin huomautti, että alkukirkon aikana aikana tavalliset ihmiset eivät välttämättä edes tienneet, mitä eroa on juutalaisuudella ja kristinuskolla.

– Mutta kun kirkko saavutti valta-aseman, kirkkoisien puheet juutalaisista kovenivat, ja juutalaisten asema huononi merkittävästi, Laato sanoi.
Keskiajan kirkkotaiteessa juutalaiset saatettiin esittää silmät sidottuina osoituksena heidän sokeudestaan, ja monissa Saksan kirkoissa kuvattiin "juutalaissika" (Judensau).

– Vuonna 1215 katolinen kirkko päätti neljännessä lateraanikokouksessa, että juutalaisten täytyy julkisilla paikoilla käyttää keltaista merkkiä ja juutalaispäähinettä, jotta heidät voitiin erottaa kristityistä, Laato kuvaili.

HÄNEN MUKAANSA JUUTALAISTEN SYNAGOGAT ON POLTETTAVA
– DOSENTTI MATTI MYLLYKOSKI LUTHERISTA

Juutalaisvastaisuus ilmeni irvikuvana lakihenkisyydestä

Martti Luther oli aikansa lapsi suhteessa juutalaisiin. Hän oli hädin tuskin tavannut juutalaisia elämänsä aikana.
– Wittenbergissä, jossa Luther asui, ei ollut juutalaisia, sanoi seminaarissa esitelmöinyt dosentti Matti Myllykoski.

Sekä Luther että hänen vastustajansa kuvasivat lakihenkisiä kristittyjä "judaisteiksi", koska yleisesti ajateltiin, että juutalaisuus on lakihenkinen uskonto, josta puuttuu armo tai jossa armo pitää ansaita teoilla. Tällöin evankeliumeista tutut fariseukset on nähty aivan erityisen lakihenkisinä, jolloin fariseus on ollut pilkkasana kenelle tahansa, joka korostaa moraalisuutta.

– Koska katoliset opettajat opettivat tekojen vanhurskautta, Luther piti heitä fariseusten kaltaisina judaisteina, Myllykoski sanoi.
Hänen mukaansa Luther oli nuoruudessaan idealisti, joka uskoi, että kun hän viimein on poistanut evankeliumista katolisen kirkon valheen, juutalaisetkin kääntyisivät kristityiksi.

– Nuoruudessaan Luther oli sitä mieltä, että Rooman kirkko kohteli juutalaisia hyvin pahasti. Luther ei tähdännyt juutalaisten suvaitsemiseen juutalaisina vaan ainoastaan heidän kääntymykseensä, Myllykoski sanoi.

Kun reformaatiosta huolimatta juutalaiset eivät vaihtaneet uskontoa, Luther katkeroitui ja kirjoitti alussa siteeratun teoksensa, jonka alkukielinen nimi on Von den Jüden und ihren Lügen.

Sen lopussa Luther antaa kristityille selvät ohjeet juutalaisia vastaan. Esimerkiksi hänen mukaansa juutalaisten synagogat on poltettava.

Myllykosken mukaan Lutherin teoksesta otettiin myöhempinä vuosisatoina harvakseltaan uusia painoksia, mutta niillä ei ollut suurta merkitystä ennen natsiaikaa, jolloin teoksesta tuli suosittu. Tällöin perinteinen uskonnollinen juutalaisvastaisuus sekoittui arjalaismyyttiin ja rotuoppeihin.

TODELLISUUDESSA ANTISEMITISMI OLI SYVÄLLÄ AJAN HENGESSÄ, JA SE OLI PEITELTY LÄHIMMÄISENRAKKAUTEEN.

Juutalaisvihaa rakkauden kaavussa

Teos Juutalaisista ja heidän valheistaan julkaistiin suomeksi vuonna 1939. Teologian tohtori Paavo Ahosen mukaan teos jäi pienen radikaalioikeistolaisen piirin lukemistoksi, eikä se saanut laajempaa kannatusta.

– Kirkon piirissä antisemitistisiä ajatuksia esitti Lapuan kirkkoherra Kaarlo Rietrikki Kares, joka oli läheinen Lapuan liikkeen perustajan Vihtori Kosolan kanssa, Ahonen sanoo.

Vaikka Suomi liittoutui jatkosodassa Saksan kanssa, räikeä juutalaisviha oli harvinainen ilmiö. Jos historiasta koettaa kaivaa vain kaikkein ilmeisimmän antisemitismin, ilmiö saattaa näyttää hyvin vähäiseltä. Todellisuudessa antisemitismi oli syvällä ajan hengessä, ja se oli peitelty lähimmäisenrakkauteen.

– Avoin juutalaisviha tuomittiin suorasanaisesti. Mutta jos bolsevismin tai vapaamuurareiden yhteydessä kirjoitettiin juutalaisista, heistä sai sanoa suunnilleen mitä tahansa, Ahonen kuvailee seminaarin jälkeen haastattelussa.

Kristillisissä lähetyspiireissä toimittiin Ahosen mukaan saman mallin mukaan.

– Ulkoisesti puhe kuorrutettiin lähimmäisenrakkaudella, mutta ainoaksi ratkaisuksi juutalaisuudelle pidettiin juutalaisuudesta luopumista, Ahonen sanoo.
Toista maailmansotaa edeltävä yleinen ilmapiiri oli Ahosen mukaan kuitenkin sellainen, että esimerkiksi arkkipiispa ja entinen kokoomuksen kansanedustaja Erkki Kaila (1867–1944) pohti vakavasti kysymystä juutalaisesta salaliitosta, joka pyrkii maailmanvaltaan.

– Samoin 1920-luvulla dogmatiikan professori Antti J. Pietilä esitti huolensa esimerkiksi juutalaisten pörssikeinottelusta, Ahonen sanoo.

ITÄ-EUROOPAN MAISSA ON ENEMMÄN ANTISEMITISMIÄ KUIN LÄNNESSÄ.
- DOSENTTI MIKKO KETOLA

"Antisionismista on tullut antisemitismin peitenimi"

Antisemitismi ei hävinnyt maailmasta holokaustin jälkeen, mutta nykyään juutalaisvastaisuutta ei perustella Martti Lutherilla. Antisemitismin muoto ja painopiste ovat toiset kuin ennen Hitlerin vainoja.

– Nykyään Itä-Euroopan maissa on enemmän antisemitismiä kuin lännessä, sanoi dosentti Mikko Ketola seminaarissa.

Lännessä on kuitenkin juutalaisvastaisia uusnatsiryhmiä, jotka Ketolan mukaan ovat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kaudella saaneet näkyvyyttä. Sen lisäksi Ketola nostaa esiin vasemmistolaisen antisemitismin.

– Esimerkiksi Ison-Britannian työväenpuolueen puoluekokouksessa viime syyskuussa ehdotettiin joidenkin juutalaisten ryhmien sulkemista pois puolueesta, Ketola sanoi.

– Lisäksi puoluekokouksessa levitettiin paperia, jossa Saksan juutalaisia syytettiin yhteistyöstä natsien kanssa toisen maailmansodan aikana, ja ehdotettiin holokaustin todenmukaisuuden kyseenalaistamista, Ketola luetteli.

Hänen mielestään on myös tilanteita, joissa Israel-viha ilmentää juutalaisvastaisia asenteita.
– Antisionismista on tullut eräissä tapauksissa peitesana antisemitismille, Ketola sanoi.

Lähi-idässä on paljon antisemitismiä

Mikko Ketolan mukaan antisemitismi painottuu maantieteellisesti tätä nykyä Lähi-itään.
– Tätä kautta se näkyy myös eurooppalaisten muslimien keskuudessa, Ketola sanoi.

Hän otti esimerkiksi 1900-luvun alun Venäjällä kirjoitetun juutalaisvastaisen propagandateoksen Siionin viisaiden pöytäkirjat, jota myydään kirjatoreilla Egyptissä. Teos sisältää salaliittoteorian juutalaisten maailmanvaltapyrkimyksistä.

– Egyptin televisiossa myös esitettiin 2000-luvun alussa tuohon teokseen perustuva televisiosarja Ritari ilman hevosta, Ketola mainitsi.
Kirkkojen osalta antisemitismi jää Ketolan mielestä yksittäistapauksiin.

– Vuonna 2009 skismaattisen Pius X:n veljeskunnan piiristä levisi julkisuuteen piispa Richard Williamsonin väitteet, että holokaustia on liioiteltu, Ketola toteaa seminaarin jälkeen.

Myös protestanttien piirissä on Ketolan mukaan joitain antisemitistisiä saarnaajia. Sen sijaan liberaalien valtakirkkojen piirissä Ketola ei näe juutalaisvastaisuutta, vaikka myös luterilaisten yhteistyökumppanit Lähi-idässä ovat julkaisseet antisemitististä kuvastoa.

– Sen sijaan, että kirkot olisivat katsoneet tällaista läpi sormiensa, ne ovat yksinkertaisesti voineet olla tietämättömiä siitä, mitä tietyt sanat ja ilmaisut esimerkiksi joissakin julkilausumissa oikein tarkoittavat tai miten ne voidaan tulkita. En laittaisi tätä pahantahtoisuuden piikkiin.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-myrkyllisia-vihaisia-kostonhimoisia-kavalia-kaarmeita-tallaista-oli-martti-lutherin-juutalaisviha
Hoos.6:3 Niin me otamme siitä vaarin, ja sitä pyytelemme, että me Herran tuntisimme; sillä hän koittaa niinkuin kaunis aamurusko, ja hän tulee meille niinkuin sade, niinkuin ehtoosade aikanansa maan päälle. Biblia.
Avatar
vaisuliini
 
Viestit: 7913
Liittynyt: 09. Marras 2010 20:54

Re: Martti Luther ja hänen oppi

ViestiKirjoittaja oha » 17. Maalis 2018 01:14

Antisemitismi Raamatun varjolla on sinänsä mielenkiintoinen aihe, sillä jo ensimmäisellä vuosisadalla kristittyjen keskuudessa alkoi mielipide vähitellen kääntyä juutalaisia vastaan. Tämän näkee selkeästi mm. siitä, miten Mark - Luuk/Matt - Joh tekstit (tämä oli myös kirjoitusjärjestys) ovat toinen toistaan negatiivisempia juutalaisia kohtaan, ja toisaalta myös toinen toistaan myönteisempiä Rooman virkamiehiä kohtaan.

Kun Raamattua lukee sitten huomioimatta tätä yleisen kristillsten piirien mielipiteen muuttumista (heijastaen samalla myös yleistä juutalaisiin suhtautumisen muutosta, vrt. juutalaisvainoit jo 1. vuosisadalla), voi Raamatun tekstistä saada varsin outojakin antisemitistisiä käsityksiä.
oha
 
Viestit: 50
Liittynyt: 17. Helmi 2018 20:41
Paikkakunta: Taivasten valtakunta

Edellinen

Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 22 vierailijaa

cron