*
Martti Luther, Israel ja juutalaiset
https://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/1083/martti_luther_israel_ja_juutalaiset
(Oheinen kirjoitus on alunperin ilmestynyt englanninkielellä One For Israel -järjestön verkkosivuilla Otsikolla Martin Luther, Israel and the Jewish People. Suomenkielinen käännös: Heli Tennilä.)
Luther tunnetaan protestanttisen uskonpuhdistuksen käynnistämisestä ja myös, vähemmän mairittelevasti, sellaisten murskaavien antisemitististen kirjoituksen laatimisesta, jotka inspiroivat Hitleriä. Oliko hän siis uskonsankari vai viheliäinen antisemiitti?
Martti Luther naulasi 500 vuotta sitten 95 teesiään Wittenbergin kirkon oveen, sillä hän ei enää kestänyt kirkon varsin kieroutunutta oppia. Lutherin 95 teesiä toivat esiin kaksi keskeistä uskonkäsitystä siitä, että Raamatun tulisi olla ensisijainen uskonnollinen auktoriteetti ja että pelastuksen voi saavuttaa ainoastaan uskosta, ei tekojen kautta. Hän hyökkäsi pahaa anemenettelyä vastaan, jolla oikeastaan myytiin anteeksiantamusta rahasta. Luther arvosteli myös tuon ajan katolisessa kirkossa rehottavaa ahneutta.
Luther kysyi: ”Miksei paavi, jonka omaisuus on suurempi kuin rikkaimmankaan Crassuksen, rakenna Pietarinkirkkoa omin varoin vaan köyhien uskovien rahoilla?” [1]
Luther, esitit hyvän kysymyksen. Tähän asti siis kaikki hyvin.
Kristittyjen innostaminen Raamatun tutkisteluun
Vuoden 1517 uskonpuhdistus toi myötään vallankumouksen Messiaan ruumiiseen kautta maailman hyvin myönteisellä tavalla. Yksi siitä versonut siunaus oli (osin kirjapainotaidon keksimisen ja samoihin aikoihin tehtyjen raamatunkäännösten ansiosta) se, että ihmiset alkoivat itse lukea Raamattua. He saattoivat nähdä omien Raamattujensa sivuilta omalla kielellään, että oli olemassa monia lupauksia Israelin kokoamisesta jälleen takaisin omaan maahansa ennen Jeshuan paluuta. Tämä johti laajan eskatologisen mielenkiinnon heräämiseen ja Raamatun profetioiden tutkimiseen, etenkin 1700 -, 1800- ja 1900-luvuilla. Tuloksena tästä monet kristityt ja seurakunnat omaksui uudelleen kiinnostuksen Israelia kohtaan ja evankeliumia alettiin julistaa juutalaisille Israelissa ja muissa maissa.
Restoraatioliike (joka osaltaan auttoi tukemaan Israelin ennalleenasettamista) ei ehkä olisi syntynyt tai saanut liikevoimaa niin paljon kuin se lopulta sai ilman Lutherin radikaaleja toimia, jotka johdattivat monet tutkistelemaan Raamattu itsekseen. Niskoittelemalla kirkon perinteen ja uskonopin orjallista noudattamista vastaan Luther osoitti, ettei ollut de facto vaarallista tutkistella Raamattua, vaan oli hyvin ja oikein tutkistella sitä ja olla valmis kyseenalaistamaan olettamuksia, valmiita käsityksiä.
Alunperin Luther kehotti kristittyjä kunnioittamaan juutalaisia
Luther oli varma, että syy siihen, etteivät juutalaiset olleet ottaneet vastaan Jeshuaa Messiaanaan, oli seurakunnan epäonnistuminen totuuden esiintuomisessa oikealla tavalla. Vuonna 1523 Luther kirjoitta kirjan 'Dass Jesus Christ ein geborner Jude sei' (Että Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen) [2). Siinä hän kehotti kristittyjä omaksumaan ystävällisemmän asenteen juutalaisia veljiään kohtaan:
”He ovat kohdelleet juutalaisia kuin koiria eikä kuin ihmisolentoja. He ovat pelkästään solvanneet heitä ja anastaneet heidän omaisuuttaan... toivon, että mikäli juutalaisia kohdellaan ystävällisesti ja heitä opetetaan huolella Pyhien Kirjoitusten pohjalta, monista heistä tulee aitoja kristittyjä, ja he kääntyvät isiensä, profeettojensa ja patriarkkojensa uskoa vastaan. Juutalaiset säikkyvät yhä etäämmälle, mikäli judaismi hylätään niin tyystin, ettei minkään siitä sallita jäävän, ja mikäli heitä kohdellaan pelkästään ylimielisesti ja ivaten.”
”Jos apostolit, jotka hekin olivat juutalaisia, olisivat suhtautuneet meihin pakanoihin kuten me pakanat suhtaudumme juutalaisiin, ei pakanoiden keskuudessa milloinkaan olisi ollut yhtäkään kristittyä. Koska he menettelivät meitä pakanoita kohtaan veljellisellä tavalla, meidän tulisi vuorostamme kohdella juutalaisia veljellisellä tavalla, jotta voisimme käännyttää heistä muutamia. Sillä emmehän mekään vielä ole kovin pitkälle entäneet, saati sitten perille päässeet.”
Luther 1523: Dass Jesus Christ ein geborner Jude sei
Tällä kohdin Luther osoittaa suurta kunnioitusta juutalaisia kohtaan ja kehottaa kanssauskoviaan, kristittyjä noudattamaan annettua esimerkkiä. Hän osoittaa, että Raamatussa juutalaisille annetaan kunnia-asema:
”Koska meillä on tapana kerskua asemastamme meidän tulisi muistaa, että olemme vain pakanoita, kun taas juutalaiset ovat Kristuksen sukulinjaa. Me olemme muukalaisia ja sukuun liitettyjä; he ovat verisukulaisia, Herramme serkkuja ja veljiä. Siispä, jos kerskutaan lihasta ja verestä, juutalaiset ovat itse asiassa lähempänä Kristusta kuin me, kuten apostoli Paavali toteaa kirjeessä roomalaisille luvussa 9. [5] Jumala on myös osoittanut tämän teoillaan, sillä yhdellekään kansakunnalle pakanoiden joukossa Hän ei ole antanut yhtä suurta kunniaa kuin juutalaisille. Pakanoiden keskuudesta ei ole noussut yhtäkään patriarkkaa, apostolia, profeettaa ja vain aniharvoja aitoa kristittyjä. Vaikka evankeliumia on julistettu koko maailmaan, siltikin Hän luovutti Pyhät Kirjoitukset, siis lain ja profeetat, ei muille kansakunnille vaan juutalaisille, kuten Paavali toteaa kirjeessä roomalaisille 3:2 sekä psalmissa 147:19-20: ”Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne.” ”
”Sen vuoksi pyyntöni ja neuvoni onkin, että heihin suhtauduttaisiin varoen ja tarkoin ja heitä opetettaisiin Kirjoitusten pohjalta; siten jotkut heistä saattaisivat tulla mukaan. Vaan tämän asemesta me vain kohtelemme heitä väkipakolla, valheellisesti, syyttäen heitä kristittyjen verestä, ja siitä, etteivät he löyhkää, ja mikä kaikkein katalinta: kohtelemme heitä kuin koiria. Miten voisimme saada aikaan mitään hyvää heidän keskuudessaan?”
Luther oli innokas aloittamaan uuden kappaleen kirkkohistoriassa, jonka aikana kristityt kunnioittaisivat juutalaisia 'vanhempina veljinään' ja totesi, että mikäli hän olisi ollut juutalainen ja nähnyt miten seurakunta kohteli juutalaisia, hän olisi mielummin ollut sika kuin kristitty. Siis perimmiltään asiat hyvin, eikö?
Korruption vihaajasta korruptoituneeksi vihaajaksi
Mutta vuosikymmenet kuluivat ja Lutherille tuli selväksi, että juutalaisten [3] hengellinen sokeus ei johtunut ainoastaan seurakunnan käsissä koetusta huonosta kohtelusta, ja hänen asenteensa muuttui. Kuten monet ovat huomanneet, Luther oli tulinen ja kiivasluontoinen mies, jolla oli taipumusta oikkuihin ja masennukseen, eivätkä hänen mielialansa elämän loppupuolella olleet hyvät. Turhautuneena Luther kirjoitti vuonna 1543 [4] kirjan 'Von den Juden und ihren Lügen'. Siinä hän neuvoi saksalaisia ruhtinaita tuhoamaan synagogat, polttamaan juutalaisten kirjat ja murskaamaan juutalaisten talot. Luther halusi kieltää juutalaiset tavat ja opetuksen pitäen juutalaisia pelkkinä paholaisia eikä minään muuna.
”Totisesti, on toivoton, paha, myrkyllinen ja paholaismainen tilanne, että nämä juutalaiset, jotka 1400 vuoden ajan ovat olleet ja yhä ovat meidän vaivanamme ja piinanamme ja taakkanamme... tiedä siis hyvä kristitty, että paholaisen ohella sinulla ei ole katkerampaa, myrkyllisempää ja kiivaampaa vihollista kuin oikea juutalainen {joka vakavissaan haluaa olla oikea juutalainen}.
Tämä sopimaton kirja on itkettävän antisemitistinen, jopa siinä määrin, että jo tuolloin monet ottivat siihen etäisyyttä. Monet luterilaiset jättivät sen huomiotta ja pitäytyivät Lutherin aiempiin kirjoituksiin sivuuttaen loppuvaiheen töiden armottoman vihan. Myös Lutheria latinaksi kääntäneet muokkasivat tekstiä, mutta Adolf Hitler tarttui tähän kirjoitukseen ja piti Lutheria nerona.
Seuratessamme natsien kauheaa etenemistä ja juutalaisia vastaan otettuja askelia: synagogien polttamisia ja kotien tuhoamisia, on vaikeaa jättää vaille huomiota sitä, että Hitler noudatti pikkutarkasti Lutherin noina varhaisina vuosina saksalaisille ruhtinaille antamia neuvoja. Hitler käytti Lutherin sanoja oikeuttamaan omat 'kristittynä' tekemänsä teot ja julisti Lutherin olleen Saksan kansan suurin varoittaja juutalaisten suhteen.
Mikä on Lutherin perintö?
Jerusalemissa sijaitseva holokaustin muistomuseo, Jad Vashem, esittää vaiheittain laskeutumisen helvettiin alkaen propagandasta tuhoamisleireille asti. Siitä muodostuu läpi historian kauhistuttavien totuuksien kuljettava taival, joka johtaa ulos panoraamanäkymään yli modernin Jerusalemin. Lutherilla oli, surullista kyllä, osansa holokaustissa, mutta hän myös rohkaisi kristittyjä lukemaan Raamattu tuoreella tavalla ja ajattelemaan itse, mikä johti monet toteamaan, ettei Jumala millään muotoa ollut katkaissut lopullisesti välejään Israeliin. Monet profetiat, jotka koskivat Jumalan suunnitelmia tuoda ihmiset takaisin maahan, tulivat hyvin selviksi lukuisille vaikutusvaltaisille kristityille; ja ilman heidän apuaan Israelia ei ehkä olisi perustettu uudelleen.
Ehkäpä siis sen sijaan, että siirtäisimme Lutherin hyvien joukkoon tai roskakoriin, meidän tulisi selväjärkisesti todeta inhimillinen kyky – myös uskovien parissa esiintyvä kyky – sekä hyvään että pahaan.
Jumalan täytyy selvitellä kaikki tämä aikojen lopulla, ei sinun tai minun. On vaikea sanoa, että Luther 'ei ollut todellinen, oikea kristitty'. Hän oli. Hän oli kuitenkin syvästi viallinen. Me kaikki olemme. Lutherin tarinasta voimme nähdä miten syvän vaikutuksen yksi elämä voi tuottaa, joko hyvässä tai pahassa. Voimme nähdä mikä voima ja vaikutus sanoilla on; suurempi kuin koskaan edes pystymme kuvittelemaan. Pohdiskelen mitä Luther itse ajattelisi historian kulusta, jos hän voisi seurailla sanojensa vaikutusta seurakuntaan, Israelin kansaan ja maailmaan.
-----
[1] History.com, Martin Luther and the 95 Theses
[2] Martin Luther, “That Jesus Christ was Born a Jew”, (Dass Jesus Christus ein geborner Jude sei, Että Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen) 1523, otteita
[3] Kirje roomalaisille, luku 11, etenkin jakeesta 25 eteenpäin
[4] Martin Luther “The Jews and their Lies”, (Von den Juden und ihren Lügen, Juutalaisista ja heidän valheistaan) 1543, otteita
Alkuperäinen artikkeli One For Israel –verkkosivulta Martin Luther, Israel, and the Jewish People
Suomennos englanninkielisestä artikkelista: Heli Tennilä.
Luther-sitaatit osin saksan kielestä suomentajan kääntäminä.