hrmn2 kirjoitti:Isoäiti kirjoitti:Siellä oltaisiin niin sanotusti menossa vieraisiin ja minä laulullani vaikuttaisin tunteisiin, niin että se vielä ajaisi näitä pareja syvemmälle syntiin.
Hyvänen aika sentään, miten pitkälle sitä voidaan mennä syyllisyyden ulkoistamisessa... Jonkun syntisen ihmisen uskottomuus ei todellakaan ole jonkun laulajan vastuulla, eikä toinen voi "ajaa toista syvemmälle syntiin". Kyllä jokainen ihan itse tekee valintansa, ajaa ihan itse itsensä syntiin ja vastaa valinnoistansa ihan itse. Jos on päättänyt olla uskoton niin ei siinä mitään tunteisiin vetoavia lauluja tarvitse. Toki sellaisia varmasti mielellään silloin kuuntelee, koska ne pitävät yhtä sydämessä jo olevan pimeyden kanssa.
No mutta hyvänen aika itsellesi. Ihan varmasti voi ajaa toisen syvemmälle ja olla yllyttäjänä. Ihan kauhistuttaa, että tämä aika on mennyt tällaiseksi. Ennen oli selkeät turvalliset raamattuun perustuvat rajat uskovien kesken. Silloin kun itsekkin sain lähteä Jeesusta seuraamaan lähes 30 vuotta sitten. Ja tanssipaikoille lähdettiin evankelioimaan, eikä riekkumaan lavoille maailman tavoin.
Olin kova tanssimaan ennen uskoontuloani ja käyttämään alkoholiakin, mutta Jumala puhui jo tanssikapakassa ensimmäisen kerran, pysäytti ja kysyi.. Onko tässä mitään järkeä.. että juodaan ja tanssitaan. Ja eihän siinä mitään järkeä ole. Itse ainakin siis haluaisin ihmiset pois niistä paikoista, enkä haluaisi mennä viihdyttämään, että viihtyisivät paremmin niissä. ( Vaikka ei mun äänelläni olisi sitä pelkoa)
Jotenkin eilen tuli mieleen, että eihän samasta lähteestä voi tulla makeaa ja karvasta vettä. Suu ylistää Herraa ja sitten taas jotain muuta.. vaikka se raamatunkohta puhuukin oikeasti kiroamisesta. Se vaan pyöri mielessä eilen, kun tätä ajattelin.