Henkilöön katsominen

[hrmn2]

Voin ihan vilpittömästi kertoa oman kokemukseni hrmn:ista.Sulla on aivan ihailtavan hienoja ajatuksia,oon monesti hämmästelly sitä kauneutta ja viisautta mitä sun kirjoituksissas on ja uskonu ne Jumalalta tulleeksi mutta jossain vaiheessa toisinaan alkaa kirjoitukset muuttua niin, että koen sun lisäävän niihin jotain omaa.Eli alku on Jumalasta mutta niihin tulee joskus jotain lisää mihin Henki ei yhdy Oon ajatellu että oot niin kova mietiskelemään että niihin voi tulla sitä..voisko sanoa astian makua mukaan Ehkä sen vuoksi tulee luettua sun ajatukset "hieman" tarkemmin

Kannattaa lukea jokaisen ajatukset tarkasti

[Jukka]

Voin ihan vilpittömästi kertoa oman kokemukseni hrmn:ista.Sulla on aivan ihailtavan hienoja ajatuksia,oon monesti hämmästelly sitä kauneutta ja viisautta mitä sun kirjoituksissas on ja uskonu ne Jumalalta tulleeksi mutta jossain vaiheessa toisinaan alkaa kirjoitukset muuttua niin, että koen sun lisäävän niihin jotain omaa.Eli alku on Jumalasta mutta niihin tulee joskus jotain lisää mihin Henki ei yhdy Oon ajatellu että oot niin kova mietiskelemään että niihin voi tulla sitä..voisko sanoa astian makua mukaan Ehkä sen vuoksi tulee luettua sun ajatukset "hieman" tarkemmin

No tuossa arvioinnissa oli suoruuden lisäksi ainakin lempeyttä.

[PetriFB]

En oikein ymmärrä aloituksen pointtia.

Maine seuraa ihmistä. Sitä mitä kylvää, sitä niittää, tottakai.

Vasta kun ihminen ilmoittaa tehneensä parannuksen asiasta josta sai pahan maineen ja näin rehellisesti tunnustaa olleensa väärässä niin vasta silloin kun tunnustus ja ilmoitus parannuksen teosta on tapahtunut on syytä ajatella toisin.

Esimerkki:

Kalle varastaa rahaa ollessaan vierailulla. -->seuraavaksi kun Kalle tulee taloon käymään niin kukkaroita ei jätetä enään pöydälle, sillä Kalle on semmoisessa maineessa , että hänen tiedetään varastaneen sieltä rahaa. Kannattaa olla varmuudenvuoksi varuillaan Kallen suhteen.

Pointtini saattoi mennä sinulta hieman ohi. Kuvailemani esimerkki ainakin eroaa melkoisesti tuosta sinun kuvailemastasi tapauksesta, siinä oli kyse näkemyseroista joissa joskus on hankalaa sanoa kuka on absoluuttisen oikeassa, koska jokaisella on oma subjektiivinen näkemyksensä asioista. Sinun esimerkissä taas on kyse varkaudesta, joka on absoluuttinen asia näkemyksestä riippumatta.

Mutta samaa periaatetta voi soveltaa sinun esimerkkiisi. Jos tämä Kalle todella on todistettavasti varastanut, niin ei ole tietenkään viisasta jättää lompakkoa tämän ulottuville. Mutta se ei tarkoita, ettei Kalleen voisi luottaa missään asiassa. Jos vaikkapa Kalle varoittaa sinua jostain vaarasta, niin mikäli suhtaudut Kalleen 100%:sen epäluuloisesti tekemänsä varkauden perusteella etkä siksi usko hänen varoitustaan, niin sinulle saattaa käydä huonosti sillä hänen varoitus saattaakin olla totta, vaikka Kalle olisikin joskus syyllistynyt varkauteen.

Toinen vertauksestasi mieleen tuleva asia on, että onko sitten Kalle todella varastanut jotain, vai oletko vain kuullut asiasta kuulopuheita? Ehkä joku on Kallelle katkera ja haluaa mustamaalata hänet, tai sitten joku on hukannut lompakkonsa ja syyttää siitä Kallea johtuen jostain ennakkoluulostaan Kallea kohtaan, tms tms tms... Joskus maine on ansaittua, mutta toisinaan taas ei, sillä ihmisillä on paha tapa levittää ympärilleen kuulopuheita ja juoruja vaikka eivät tiedäkään ihan tarkalleen miten asiat ovat.

Miksi ihmeessä ilman , että Kalle tunnustaa tekonsa (minä varastin) ja ilmoittaa tehneensä parannuksen (En tee sitä enää), niin miksi ihmeessä luottaisin Kalleen jos hän jatkaa vanhoissa metkuissansa?

Jos hän taas ei jatka vanhoissa metkuissansa niin miten kukaan voi sen tietää ellei hän siitä erikseen ilmoita?

Tässä kohtaa voi sitäkinn miettiä, että kenelle kaikille meidän täytyy tunnustaa rikkomuksemme? Pitääkö meidän tunnustaa joka ikinen tekemämme synti joka ikiselle maailman ihmiselle? Tuskin, sillä se ei olisi edes mahdollista. Eli joku raja on olemassa sen suhteen, mitä syntejä meidän täytyy tunnustaa, ja kenelle. Ja tästä asiasta ei löydy Raamatusta mitään selkeitä kiveen hakattuja ohjeita, joten tuo raja on veteen piirretty viiva joka täytyy hahmottaa tapauksen ja tilanteen mukaan.

Ajatellaan, että Kalle todella on joskus varastanut rahaa, mutta tehnyt asiasta parannuksen ja tunnustanut tekonsa asianomaisille. Parin vuoden kuluttua hän menee vierailulle ennestään tuntemattomien ihmisten luokse. Täytyykö hänen heti kättelyn jälkeen avata suunsa ja tokaista, että "Minä muuten varastin rahaa pari vuotta sitten, mutta olen tehnyt asiasta parannuksen"?

Onko näillä uusilla tuttavuuksilla syytä suhtautua Kalleen ennakkoluuloisesti, siksi koska heidän korviinsa on kantautunut puheita häneen liittyen? Jos he suhtautuvat häneen varkaana, niin he eivät ole tosiasiassa totuudessa, sillä totuus on että Kalle ei ole varas tehtyään parannuksen ja saatuaan syntinsä anteeksi ja sydämensä puhdistetuksi Jeesuksen veren kautta.

Täytyykö Kallen loppuelämänsä ajan kaivaa menneisyytensä rikkomuksia jokaisen tapaamansa ihmisen kohdalla? Jumala sanoo sanassaan, ettei Hän enää muistele meidän syntejämme, kun ne ovat saatu anteeksi. Minun ymmärrykseni mukaan meidän ei myöskään tulisi niitä muistella. Toki jos joku tuo meille syytöksiä, niin silloin voimme kertoa totuuden rikkomuksestamme ja ennenkaikkea anteeksiannosta - ja sen myötä kirkastaa Jeesuksen ristin työtä ja Jumalan kunniaa. Mutta ei meidän muuten tarvitse elää jatkuvasti muistellen meren pohjaan heitettyjä syntejä.

Ihan hyviä pointteja niin Mikolla kuin hrmn2:lla.

Joskus on niin ettei uskova ole vielä tehnyt todellista parannusta, vaikka niin uskottelee itselleen ja toisilleen. Tällainen ihminen puolustautuu koko ajan ja pyrkii etsimään sanasta itselleen sopivia ajatuksia ettei hänen tekonsa ja parannuksen tekemättömyytensä paljastuisi. Hän elää edelleen synnissä vaikka muuta uskottelee ja Jumala kyllä tietää miten ottaa hänet kiinni, vaikka hän kuinka luikertelee ihmisten edessä, mutta Jumalaa hän ei pysty pettämään.

Sitten on tietenkin niitä, jotka ovat ihan oikeasti tehneet parannuksen eikä tällaisen ihmisen syntejä tulisi kaivella, koska Jumala on antanut ne anteeksi eikä muista niitä enää.

[hrmn2]

Joskus on niin ettei uskova ole vielä tehnyt todellista parannusta, vaikka niin uskottelee itselleen ja toisilleen. Tällainen ihminen puolustautuu koko ajan ja pyrkii etsimään sanasta itselleen sopivia ajatuksia ettei hänen tekonsa ja parannuksen tekemättömyytensä paljastuisi. Hän elää edelleen synnissä vaikka muuta uskottelee ja Jumala kyllä tietää miten ottaa hänet kiinni, vaikka hän kuinka luikertelee ihmisten edessä, mutta Jumalaa hän ei pysty pettämään.

Tämä pitää myös paikkansa. Ja nimenomaan siksi koska Jumalaa ei pysty pettämään, ei tällaisesta pimeyteen jumiutuneesta ihmisestä ole haittaa kenellekään, sillä piilosynneissä elävä tekee sitä vain omaksi turmiokseen. Voidaan luottaa siihen, että Jumala näkee sydämen ja mielen salatuimmatkin sopet, ja Hänellä on viime kädessä kaikki valta jokaisen ihmisen ylitse. Meidän ei siis tarvitse toimia epäilysten ohjaamana toisten ihmisten suhteen, vaan voimme uskoa että "ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi." (Luuk.12:2), niin ettei meidän tarvitse uhrata edes ajatusta sille mitä piilevää pimeyttä jonkun toisen elämässä mahdollisesti voi löytyä. Meidän tehtävämme on rakastaa ja palvella lähimmäisiä henkilöön katsomatta.

(Toinen asia on tietenkin, jos lähimmäinen todistettavasti on syyllistynyt rikkomukseen, silloin Sanasta löytyy selkeät ohjeet miten meidän tulee rakkauden ja palvelualttiuden kautta toimia).

[systeri]

Voin ihan vilpittömästi kertoa oman kokemukseni hrmn:ista.Sulla on aivan ihailtavan hienoja ajatuksia,oon monesti hämmästelly sitä kauneutta ja viisautta mitä sun kirjoituksissas on ja uskonu ne Jumalalta tulleeksi mutta jossain vaiheessa toisinaan alkaa kirjoitukset muuttua niin, että koen sun lisäävän niihin jotain omaa.Eli alku on Jumalasta mutta niihin tulee joskus jotain lisää mihin Henki ei yhdy Oon ajatellu että oot niin kova mietiskelemään että niihin voi tulla sitä..voisko sanoa astian makua mukaan Ehkä sen vuoksi tulee luettua sun ajatukset "hieman" tarkemmin

Kannattaa lukea jokaisen ajatukset tarkasti

Rehellisesti voin sanoa että en aina lue kaikkia kirjoituksia loppuun asti jos ne ei muutenkaan kolahda :P mutta sun kirjoituksia luen mielenkiinnolla koska niissä on aina se Alku joka puhuttelee ja innostaa mutta joskus (ei aina) ne loppuu tai niihin sekoittuu jotain josta tulee epäilys että tuo ei enää kuulunu siihen Alkuun

[PetriFB]

Joskus on niin ettei uskova ole vielä tehnyt todellista parannusta, vaikka niin uskottelee itselleen ja toisilleen. Tällainen ihminen puolustautuu koko ajan ja pyrkii etsimään sanasta itselleen sopivia ajatuksia ettei hänen tekonsa ja parannuksen tekemättömyytensä paljastuisi. Hän elää edelleen synnissä vaikka muuta uskottelee ja Jumala kyllä tietää miten ottaa hänet kiinni, vaikka hän kuinka luikertelee ihmisten edessä, mutta Jumalaa hän ei pysty pettämään.

Tämä pitää myös paikkansa. Ja nimenomaan siksi koska Jumalaa ei pysty pettämään, ei tällaisesta pimeyteen jumiutuneesta ihmisestä ole haittaa kenellekään, sillä piilosynneissä elävä tekee sitä vain omaksi turmiokseen. Voidaan luottaa siihen, että Jumala näkee sydämen ja mielen salatuimmatkin sopet, ja Hänellä on viime kädessä kaikki valta jokaisen ihmisen ylitse. Meidän ei siis tarvitse toimia epäilysten ohjaamana toisten ihmisten suhteen, vaan voimme uskoa että "ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi." (Luuk.12:2), niin ettei meidän tarvitse uhrata edes ajatusta sille mitä piilevää pimeyttä jonkun toisen elämässä mahdollisesti voi löytyä. Meidän tehtävämme on rakastaa ja palvella lähimmäisiä henkilöön katsomatta.

(Toinen asia on tietenkin, jos lähimmäinen todistettavasti on syyllistynyt rikkomukseen, silloin Sanasta löytyy selkeät ohjeet miten meidän tulee rakkauden ja palvelualttiuden kautta toimia).

Piilosynnissä tai muulla tavalla vääryydessä elävä uskova ei tee asioita aina vain omaksi turmiokseen, sillä jotkut heistä ovat innokkaita muitakin opettamaan ja ohjaamaan ja siten he saastuttavat myös muita. Me luotamme Jumalaan, sillä Hän näkee kaiken eikä meidän tarvitse elää epäilysten valtaamana. Joskus on niin, että vääryydessä elävä uskova, joka pyrkii peittelemään tekosiaan ja esiintyy hurskaana ei ymmärrä sitä, että jotkut uskovat näkevät hänen lävitsensä, eikä kyse ole luuloista ja epäilyksistä. Totta kai me rakastamme häntäkin. Sana ohjaa meitä tällaisessakin tilanteessa toimimaan oikealla tavalla, mutta joskus vääryydessä elävä ei halua tulla parannukseen, vaan puolustautuu koko ajan ja siksi Jumala hänet lopulta tuomitsee ellei hän tee parannusta. Valitettavasti olen joutunut kohtaamaan tällaisia tapauksia, jotka viimeiseen asti puolustautuvat eivätkä halua tehdä parannusta. Ainoa asia on ollut rakastaa heitä ja jättää Jumalalle, koska tällainen ihminen harvoin haluaa olla tekemisissä sellaisen kanssa, joka tunnistaa hänen sydämen tilansa ja voisi olla auttamassa häntä saamaan Herran avun. Kiitos Herralle siitä, että Hän on voimallinen auttamaan ja kohtaamaan, mutta Jumalakaan ei auta ja vie eteenpäin ellei ensin ole halua parannukseen ja muutokseen. Toisin sanoen Jumalan apu ei tavoita ja hyödytä sellaista, joka ei halua tehdä parannusta. Jumala voi myös muuttaa ja kohdata niin sanotun toivottoman tapauksen ja tällaista on tapahtunut paljonkin.

[Jukka]

Piilosynnissä tai muulla tavalla vääryydessä elävä uskova ei tee asioita aina vain omaksi turmiokseen, sillä jotkut heistä ovat innokkaita muitakin opettamaan ja ohjaamaan ja siten he saastuttavat myös muita. Me luotamme Jumalaan, sillä Hän näkee kaiken eikä meidän tarvitse elää epäilysten valtaamana. Joskus on niin, että vääryydessä elävä uskova, joka pyrkii peittelemään tekosiaan ja esiintyy hurskaana ei ymmärrä sitä, että jotkut uskovat näkevät hänen lävitsensä, eikä kyse ole luuloista ja epäilyksistä. Totta kai me rakastamme häntäkin. Sana ohjaa meitä tällaisessakin tilanteessa toimimaan oikealla tavalla, mutta joskus vääryydessä elävä ei halua tulla parannukseen, vaan puolustautuu koko ajan ja siksi Jumala hänet lopulta tuomitsee ellei hän tee parannusta. Valitettavasti olen joutunut kohtaamaan tällaisia tapauksia, jotka viimeiseen asti puolustautuvat eivätkä halua tehdä parannusta. Ainoa asia on ollut rakastaa heitä ja jättää Jumalalle, koska tällainen ihminen harvoin haluaa olla tekemisissä sellaisen kanssa, joka tunnistaa hänen sydämen tilansa ja voisi olla auttamassa häntä saamaan Herran avun. Kiitos Herralle siitä, että Hän on voimallinen auttamaan ja kohtaamaan, mutta Jumalakaan ei auta ja vie eteenpäin ellei ensin ole halua parannukseen ja muutokseen. Toisin sanoen Jumalan apu ei tavoita ja hyödytä sellaista, joka ei halua tehdä parannusta. Jumala voi myös muuttaa ja kohdata niin sanotun toivottoman tapauksen ja tällaista on tapahtunut paljonkin.

Noin asia on.

[hrmn2]

Piilosynnissä tai muulla tavalla vääryydessä elävä uskova ei tee asioita aina vain omaksi turmiokseen, sillä jotkut heistä ovat innokkaita muitakin opettamaan ja ohjaamaan ja siten he saastuttavat myös muita.

Pitää usein paikkansa, että he ovat innokkaita vaikuttamaan toisiin. Mutta kukaan ei voi saastua jonkun toisen kautta, jos ei itse päästä sydämeensä syntiä. Raamatussa sanotaan, että ne eksyvät jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen. Silloin kun on rakkaus totuuteen, ei mikään ulkopuolinen voi saastuttaa tai eksyttää vaikka kuinka yrittäisi. Sillä Jumala itse varjelee silloin saastumasta ja eksymästä. Siksi pimeydessä oleva turmelee oikeasti vain itseään. Jos joku toinen turmeltuu tällaisen ihmisen vaikutuksen kautta, johtuu se siitä että tämä toinen ihminen luopuu itse rakkaudesta totuuteen ja sallii sydämeensä pimeyttä ja syntiä.

Joskus on niin, että vääryydessä elävä uskova, joka pyrkii peittelemään tekosiaan ja esiintyy hurskaana ei ymmärrä sitä, että jotkut uskovat näkevät hänen lävitsensä, eikä kyse ole luuloista ja epäilyksistä.

Voitko perustella Raamatulla tuon toisten ihmisten "läpi näkemisen"?

Lisäys: Ja voitko tarkemmin selittää, mitä oikeastaan tarkoitat ihmisten "läpi näkemisellä"?

[PetriFB]

Piilosynnissä tai muulla tavalla vääryydessä elävä uskova ei tee asioita aina vain omaksi turmiokseen, sillä jotkut heistä ovat innokkaita muitakin opettamaan ja ohjaamaan ja siten he saastuttavat myös muita.

Pitää usein paikkansa, että he ovat innokkaita vaikuttamaan toisiin. Mutta kukaan ei voi saastua jonkun toisen kautta, jos ei itse päästä sydämeensä syntiä. Raamatussa sanotaan, että ne eksyvät jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen. Silloin kun on rakkaus totuuteen, ei mikään ulkopuolinen voi saastuttaa tai eksyttää vaikka kuinka yrittäisi. Sillä Jumala itse varjelee silloin saastumasta ja eksymästä. Siksi pimeydessä oleva turmelee oikeasti vain itseään. Jos joku toinen turmeltuu tällaisen ihmisen vaikutuksen kautta, johtuu se siitä että tämä toinen ihminen luopuu itse rakkaudesta totuuteen ja sallii sydämeensä pimeyttä ja syntiä.

Joskus on niin, että vääryydessä elävä uskova, joka pyrkii peittelemään tekosiaan ja esiintyy hurskaana ei ymmärrä sitä, että jotkut uskovat näkevät hänen lävitsensä, eikä kyse ole luuloista ja epäilyksistä.

Voitko perustella Raamatulla tuon toisten ihmisten "läpi näkemisen"?

Lisäys: Ja voitko tarkemmin selittää, mitä oikeastaan tarkoitat ihmisten "läpi näkemisellä"?

On totta että kukaan ei voi saastua toisen kautta ellei itse päästä sydämeensä syntiä, mutta vääryydessä elävä uskova voi saastuttaa sellaisen ihmisen sydämen, jonka sydän ei ole harjaantunut uskossa. Kokematon päästää sydämeensä usein sellaista mikä ei ole Jumalan tahto ja sitä kautta vääryydessä elävä voi päästä ohjaamaan ja saastuttamaan opetuksiensa ja vääryytensä kautta toisen sydämen, joka kypsymättömyytensä tähden luulee toisen toiminnan ja opetuksen olevan Jumalasta ja näin hän vastaanottaa sellaista mikä turmelee häntä.

1 Tim 5:
24 Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen tuomittaviksi, toisten taas seuraavat jäljestäpäin;
25 samoin myös hyvät teot ovat ilmeiset, eivätkä nekään, jotka eivät ole ilmeisiä, voi salassa pysyä.

1 Tim 5:
24 Some men’s sins are open beforehand, going before to judgment; and some men they follow after.
25 Likewise also the good works of some are manifest beforehand; and they that are otherwise cannot be hid. (KJV)

Jotkut uskovat luulevat että vain Jumala voi nähdä heidän sydämensä ja tekonsa, mutta sydämen teot niin hyvät kuin pahatkin kantavat oman tunnistettavan hedelmänsä, jonka myös uskova ihminen voi tunnistaa, vaikka sitä koetetaan salata ja peittää. Toki Jumala vain näkee kaiken täydellisesti. Jotkut synnissä elävät uskovat luulevat voivansa pettää toisia uskovia, mutta on olemassa niitä uskovia, jotka ovat Jumalan armosta harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta, niin omasta kuin lähimmäisen elämästä. Tietenkin meidän tulee keskittyä omaan sydämeemme ja sen puhtaana pitämiseen, mutta Jumalan armosta uskossaan harjaantunut uskova voi huomata sen mitä toinen pyrkii peittelemään ja salaamaan. Joissakin tapauksissa Jumala voi kertoa sydämet salatut synnit toiselle Jumalan palvelijalle ja lähettää palvelijansa viemään parannuksen ja armon sanomaa niin kuin tapahtui Naatanin ja Daavidin tapauksessa.

Tätä tietoa ei jokainen sellainen haluaisi kuulla, joka ei halua tehdä parannusta ja uskottelee kaiken olevan kunnossa. Mutta hän tarvitsee sen tiedon ja ymmärryksen, että Jumala näkee ja niin voi myös uskovakin nähdä hänen lävitseen, että hän voisi tulla parannukseen. Tällainen ihminen ei ole Raamatullisessa ja terveessä uskossa, vaan elää itsepetoksessa. Läpi näkemisellä tarkoitan sitä, että Jumalan armosta voimme nähdä ne asiat mitä toinen pyrkii piilottelemaan eli salaiset syntinsä sekä sydämessä olevan vääryyden. Toki tästä voisi kirjoittaa monesta näkökulmasta käsin, mutta nyt ei ole aikaa kirjoittaa tämän enempää.

[hrmn2]

On totta että kukaan ei voi saastua toisen kautta ellei itse päästä sydämeensä syntiä, mutta vääryydessä elävä uskova voi saastuttaa sellaisen ihmisen sydämen, jonka sydän ei ole harjaantunut uskossa. Kokematon päästää sydämeensä usein sellaista mikä ei ole Jumalan tahto ja sitä kautta vääryydessä elävä voi päästä ohjaamaan ja saastuttamaan opetuksiensa ja vääryytensä kautta toisen sydämen, joka kypsymättömyytensä tähden luulee toisen toiminnan ja opetuksen olevan Jumalasta ja näin hän vastaanottaa sellaista mikä turmelee häntä.

Olen eri mieltä siitä, että kokemattomuuden tähden pääsisi sydämeen vääryyttä ja pimeyttä. Kokemuksella ei ole mitään tekemistä asian kanssa, vaan sillä että ottaa kantaa ja muodostaa asioista näkemyksiä vasta kun saa Raamatun ja Pyhän Hengen ilmoituksen kautta uskonvarmuuden asioista. Ja Jumala on luvannut sen antaa jokaiselle, joka sitä vilpittömällä sydämellä Hänen edessään etsii ja odottaa. Yksin Jeesuksessa riippuva ei eksy tai saastu, vaikka olisi kuinka kokematon.

Edit. "Läpi näkemisestä" toisessa viestissä...