Syntiensä selitteleminen

Yleistä keskustelua, aihe on vapaa

Syntiensä selitteleminen

ViestiKirjoittaja hrmn2 » 28. Huhti 2016 15:51

Langennut ihmisluonto on erittäin taipuvainen selittelemään syntejään.

"Narahdin juomaan, koska elämä potki päähän"
"Tulin katkeraksi, koska vanhempani tekivät sitä ja tätä"
"Ajauduin pettämään, koska en saanut puolisoltani rakkautta"

Ja niin edelleen, ja niin edelleen... Joskus ihminen tekee tämän tiedostamattaan, ajatellen selityksen olevan ymmärrettävä ja hyväksyttävä perustelu omalle lankeamiselle. Tosiasiassa näin tekemällä ihminen kietoo itsensä vain syvemmälle synnin verkkoon. Sillä totuudessa mikään tuollainen selitys ei oikeasti selitä sinun syntiäsi. Ajattelet, että et olisi juonut tai tullut katkeraksi tai pettänyt jos muut ihmiset eivät olisi tehneet sitä ja tätä, mutta todellisuudessa olisit tehnyt samat synnit vaikka olisit elänyt paratiisissa ja kaikki ympäröivät ihmiset olisivat olleet pyhimyksiä.

Oletko eri mieltä? Pidät siis itseäsi parempana Aadamia ja Eevaa. He elivät täydellisessä maailmassa, ja silti he lankesivat. Ja sinun tavoin he myös yrittivät vierittää syytään toisten päälle. "Mutta kun käärme..." "Mutta kun vaimo..." Mutta Jumala sanoi "Ei, vaan sinä", ja antoi jokaisen maistaa lankeemuksensa hedelmää.

Synnistä ei voi vapautua selittelemällä. Vapautua voi ainoastaan tunnustamalla omat syntinsä, ilman että vetää mukaan tunnustukseen kenenkään toisen tekoja tai tekemättä jättämisiä. Sellainen tunnustus on voimallinen, silloin osaksesi tulee Jeesuksen sovintoveri, joka on vuodatettu kaikkien maailman ihmisten jokaisen synnin edestä. Käännä siis katseesi pois sinua vastaan rikkoneista lähimmäisistä, jätä heidät Luojansa käsiin, ja tule yksin syntiesi kanssa Hänen luokse jolla yksin on valta sitoa tai vapauttaa. Löydät vapauden, ilon, rauhan. Kiitos ja kunnia Karitsalle!
hrmn2
 
Viestit: 495
Liittynyt: 30. Kesä 2014 11:41

Re: Syntiensä selitteleminen

ViestiKirjoittaja Mr Kerimäki » 29. Huhti 2016 09:41

Näin se on ,että ....synnit on tuotava pimeydestä valoon ,jotta ne sitten voi vapauttaa kun niitä ei yritä pitää salassa kuin ne muka salassa olisivat .
Mr Kerimäki
 
Viestit: 1324
Liittynyt: 02. Joulu 2012 16:47

Re: Syntiensä selitteleminen

ViestiKirjoittaja Jukka » 29. Huhti 2016 10:03

hrmn2 kirjoitti:Langennut ihmisluonto on erittäin taipuvainen selittelemään syntejään.

"Narahdin juomaan, koska elämä potki päähän"
"Tulin katkeraksi, koska vanhempani tekivät sitä ja tätä"
"Ajauduin pettämään, koska en saanut puolisoltani rakkautta"

Ja niin edelleen, ja niin edelleen... Joskus ihminen tekee tämän tiedostamattaan, ajatellen selityksen olevan ymmärrettävä ja hyväksyttävä perustelu omalle lankeamiselle. Tosiasiassa näin tekemällä ihminen kietoo itsensä vain syvemmälle synnin verkkoon. Sillä totuudessa mikään tuollainen selitys ei oikeasti selitä sinun syntiäsi. Ajattelet, että et olisi juonut tai tullut katkeraksi tai pettänyt jos muut ihmiset eivät olisi tehneet sitä ja tätä, mutta todellisuudessa olisit tehnyt samat synnit vaikka olisit elänyt paratiisissa ja kaikki ympäröivät ihmiset olisivat olleet pyhimyksiä.

Oletko eri mieltä? Pidät siis itseäsi parempana Aadamia ja Eevaa. He elivät täydellisessä maailmassa, ja silti he lankesivat. Ja sinun tavoin he myös yrittivät vierittää syytään toisten päälle. "Mutta kun käärme..." "Mutta kun vaimo..." Mutta Jumala sanoi "Ei, vaan sinä", ja antoi jokaisen maistaa lankeemuksensa hedelmää.

Synnistä ei voi vapautua selittelemällä. Vapautua voi ainoastaan tunnustamalla omat syntinsä, ilman että vetää mukaan tunnustukseen kenenkään toisen tekoja tai tekemättä jättämisiä. Sellainen tunnustus on voimallinen, silloin osaksesi tulee Jeesuksen sovintoveri, joka on vuodatettu kaikkien maailman ihmisten jokaisen synnin edestä. Käännä siis katseesi pois sinua vastaan rikkoneista lähimmäisistä, jätä heidät Luojansa käsiin, ja tule yksin syntiesi kanssa Hänen luokse jolla yksin on valta sitoa tai vapauttaa. Löydät vapauden, ilon, rauhan. Kiitos ja kunnia Karitsalle!


Noin se asia usein menee. Tässä kohden olen huomannut, että ihmisillä on -ja useinkin- sellaista murhetta ja katumusta teoistaan, joihin ei kuitenkaan liity totista synnin vakavuuden tiedostamista ja syntien anteeksi pyytämistä Jumalalta. Se ei ole Jumalan mielen mukaista murhetta synnin tekemisestä vaan enemmänkin sellaista hetken hermokipua johon löytyy monenlaista puuduketta -pahin lienee vakaa päätös taistella ja olla enää lankeamatta samaan rikkomukseen. Sitten tietysti voi mainita päihteet, harrastukset ja usein myös ryhtyminen Jumalan valtakunnan työhön. Uskonsuunnissa on runsaasti ahkeria harrastelijoita, jotka eivät ole koskaan syntyneet ylhäältä ja eivätkä siis saaneet syntejään anteeksi. He sovittavat itse syntejään (luulen, että tästä eivät kaikki lukijat pitäneet).

Itse olen huomannut itsessäni merkillisen oikeassa olemisen halun. Kysymys ei aina ole varsinaisesta synnistä vaan halusta sanoa asioissa viimeisen sanan. Siihen liittyy läheisesti "itsekeskeinen vaatimus oikeuksista omaan itseeni", mutta siitä ei nyt enempää.

Oli hyvä aloitus sinulta hrmn2.
Jukka
 

Re: Syntiensä selitteleminen

ViestiKirjoittaja pehmytpusu777 » 01. Touko 2016 14:15

Kun mä dokasin, huomasin, että halusin vain poistaa kaiken negatiiviset jutut siitä. Eli halusin vain olla kännissä, mutta en kokea krapulaa, halusin poistaa kaikki ikävät asiat siitä, mutta kokea kaikki lihaa hellivän, eli humalan, irtosuhteet, naurunremakat ja muut. Niin kauan kuin halusin vain pitää kiinni näistä asioista olin koukussa kuin mato lammella ja pässi ketjussa (naru ei riitä, tuo koukku on ketjusta tehty ) niin kauan kuin haluaa pitää edes kurkistusreiän edelliseen elämään, ei vapaudu. .ovi entiseen on annettava Jeesuksen poistaa, ja umpeenmuurata koko seinä siltä kohti.
pehmytpusu777
 


Paluu Yleinen keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 24 vierailijaa

cron