Oikea oppi vai rakkaus?

[markku]

Joh 13:35 Siitä KAIKKI TUNTEVAT teidät minun opetuslapsikseni JOS teillä on keskinäinen rakkaus
Jeesus tiesi että Kristus ruumis tulee olemaan riitaisa siksi hän sanoi jos. Kuule enemmän oppeja ja opetusta kaikesta väärästä, pimeydestä harhoista. Ei kukaan opi tuntemaan totuutta TIETÄMÄLLÄ KAIKKI VÄÄRÄT OPIT. uskomatonta suun tunnustusta jossa kerrotaan enemmän paljon enmmän perkeleestä kuin TOTUUDESTA. Jumalan sana on ainoa totuus ihmiset pääsevät vapauteen ainoastaan tietämällä totuuden ja se on Jeesuken sanat sillä hän on itse Jumala. Harhaoppista ihmistä pitää varoittaa ei kirjoittaa ja kertoa että se ja se on väärän hengen alla. kun ei ole mitään hätää ihmisen sielusta sen voi vaan netissä julkasta. uskomatonta vastuuttomuutta. Harhaoppista ihmistä varoitetaan sen tähden koska rakkaus vaatii meitä että hän tulisi totuuden tuntoon ja pääsisi perkeleen kavalista juonista.Apostolien teot kertoo mitä rakkaus saa aikaan. Myytiin mitä omistettiin ja annettiin sille joka tarvitsi. tämä oli tietysti vain yksi osa rakkautta mutta se sai heidät toimimaan lähimmäisen hyväksi Kristus ruumiissa.

Otsikkoa muutettu kuvaamaan aloitusta paremmin -Juha

[hrmn2]

Olen joitain päiviä ajatellut tehdä tänne avauksen hieman samansuuntaisesta aiheesta. Terve oppi ja rakkaus eivät ole toisiaan vastaan, mutta oikeaoppisuus ei välttämättä merkitse sitä, että asiat ovat hengellisesti kunnossa. Kuka hyvänsä voi nimittäin omaksua itselleen mielipiteitä, olivatpa ne sitten totuuden mukaisia tai vastaisia. Totuuden mukaisten mielipiteiden omaksuminen voi tapahtua täysin väärässä hengessä. Tämä on yksi pahimpia ansoja totuuden etsijän tiellä, jonka varalta on syytä olla varuillaan.

Jos mielipiteiden eli oppien perusteella ei suoranaisesti voi arvioida omaa tai jonkun toisen hengellistä tilaa, niin miten sitten voi? Vastaus on Hengen hedelmä. "Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki (= oppi)". Ihmisen luonne painaa enemmän kuin mielipiteet. Jumalan Sanan mukaan "Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa" (Snl 19:22) - ei hänen oikeaoppisuutensa.

Lihassa harjoitettavan uskonnollisen oikeaoppisuuden kautta tehdään paljon pahaa lähimmäisille. Ja jos uskonelämän keskiössä ovat mielipiteet eli oikea oppi, ei edes ymmärretä tekevän mitään väärää vaan luullaan palvelevansa Jumalaa. Pyhä Henki ainoastaan voi valaista ihmiselle tämän eron. Lihan ja Hengen välisen eron. Mutta meidän tehtävämme on antaa Hengen tutkia itseämme mielipiteitä syvemmältä. Henki on sydämen tutkija, ja tämä ero tulee ilmi sydämen tasolla.

Jumala, valaise meitä Hengelläsi, paljasta kaikki lihallinen mielipiteisiin perustuva uskonnollisuus ja vie todelliseen Hengen täyteiseen ja vaikuttamaan rakkauden ja totuuden tasapainoon. Jeesuksen nimessä, aamen.

[vaisuliini]

*
Amen!
Otsikkona 'Oikea oppi vai rakkaus?' ei ole noin yksinkertainen juttu. Tärkeintä on se että otetaan vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua koska Sanan kautta kasvamme pelastukseen ja Sanalla koetteleminen kaikkia opetuksia on meidän omaksi pelastukseksi koska otamme vastaan rakkautta totuuteen koettelemalla Sanalla kaikkia opetuksia, siinä on se oikea rakkaus Jumalan totuuteen. Hän yksin johdattaa meidät kaikkeen totuuteen. Siinä on ensimmäinen ja tärkeä tärkeysjärjestys.

Siten toisen tärkeän tärkeysjärjestyksen mukaan vaellamme teoissa mitä Sana sanoo eli meidän tulee rakastaa lähimmäisiä Sanan mukaan. Silloin meillä on keskinäinen rakkaus kun meidät tunnetaan Jeesuksen opetuslapsiksi kunhan me pysymme Hänen Sanassa ja siten meillä on keskinäinen rakkaus niin meidät tunnetaan Jumalan lapsiksi.

Oppi ei yhdistä meidät vaan Pyhä Henki ja Hän yksin johdattaa meidät kaikkeen totuuteen ottamalla vastaan rakkautta totuuteen ja pysymällä Hänen Sanassa ja vaeltamalla teoissa mitä Sana sanoo.


1Piet. 2:2 ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen,

[Jukka]

Olen joitain päiviä ajatellut tehdä tänne avauksen hieman samansuuntaisesta aiheesta. Terve oppi ja rakkaus eivät ole toisiaan vastaan, mutta oikeaoppisuus ei välttämättä merkitse sitä, että asiat ovat hengellisesti kunnossa. Kuka hyvänsä voi nimittäin omaksua itselleen mielipiteitä, olivatpa ne sitten totuuden mukaisia tai vastaisia. Totuuden mukaisten mielipiteiden omaksuminen voi tapahtua täysin väärässä hengessä. Tämä on yksi pahimpia ansoja totuuden etsijän tiellä, jonka varalta on syytä olla varuillaan.

Jos mielipiteiden eli oppien perusteella ei suoranaisesti voi arvioida omaa tai jonkun toisen hengellistä tilaa, niin miten sitten voi? Vastaus on Hengen hedelmä. "Rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. Sellaista vastaan ei ole laki (= oppi)". Ihmisen luonne painaa enemmän kuin mielipiteet. Jumalan Sanan mukaan "Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa" (Snl 19:22) - ei hänen oikeaoppisuutensa.

Tuossa olen samaa mieltä, että "terve oppi ja rakkaus eivät ole toisiaan vastaan, mutta oikeaoppisuus ei välttämättä merkitse sitä, että asiat ovat hengellisesti kunnossa", mutta en tässä, että mielipide=oppi (kirjoitit "...mielipiteiden eli oppien perusteella...") enkä myöskään tuossa, että laki=oppi. Tarkoitan nyt opilla Kristuksen oppia, joka Raamatun lehdillä piirretään eteemme ja joka on jumalisuuden mukainen. Mielipide on ihmisen subjektiivinen näkemys asioista. Toki mielipiteittemme varaan voidaan rakentaa oppeja ja on rakennettukin, mutta Raamatun oppi ei ole riippuvainen mielipiteistämme.

Efeson seurakunta oli seurakunta, jolla oli oikea oppi, he olivat paljon tehneet työtä, kärsineet Jeesuksen nimen tähden ja arvioineet, koetelleet ja paljastaneet valheapostolit. Tärkeimmän he olivat kuitenkin kadottaneet, ensimmäisen rakkautensa Jeesukseen. He saivat kehotuksen ja aikaa tehdä parannuksen, mutta näin jälkikäteen tiedämme, että eivät tehneet vaan Jeesus työnsi Efeson lampunjalan pois paikaltaan. Minua on vuosikymmenet järkyttänyt Efeson srk:n kohtalo. Jos tutkii seurakunnan vaiheita Ap.teoista ja Paavalin heille kirjoittamaa kirjettä, niin vaikeaa on käsittää, että 30-40 vuotta myöhemmin olivat ajautuneet perin kauas Herrasta. Ulkoisesti he olivat yhä malliesimerkki seurakunnasta, joka opetti oikein, arvioi oikein, teki Herran evankeliumin lähetystyötä oikein, mutta työstä ja tekemisestä oli tullut ykkösjuttu ja Jeesus itse oli työnnetty syrjään.

En nyt tuohon näkemystä jaksa käsitellä, että "laki on yhtä kuin oppi" (se voi oikein ymmärrettynä hyvin pitkälle siten ollakin), mutta siitä ehkä toisenlaisen aloituksen alla. Vielä sen verran komppaan Sinua, että Hengen hedelmä on verraton mittari. Toinen on Jumalan Sana, joka erottaa jo ennen hedelmien kypsymistä sielullisen ja hengellisen. Uuskarismaattisuus menestyy taitavasti etenevän eksytyksen avulla, jossa Raamatun rinnalle uusapostolit ja profeetat tuovat (muka) uutta ilmestystietoa.

[vaisuliini]

*
Pyhä Henki sanoo selvästi että viimeisinä päivinä luopuu uskosta Jeesukseen ja Hänen Sanaan ja seuraa oppeja kuten uusapostoliuden oppia. Raamatun mukaan riivaajien opit on inhimillisestä ihmisviisaudesta jota lähtee seuraamaan luullen Jumalan Sanaksi. Itseasiassa se luopuu jo totuuteen rakkauden vastaanottamisesta ja Sanalla koettelemisesta.

Uusapostolius on yksi niistä opeista jotka tapahtuu inhimillisen ihmisviisauden perusteella ja siinä ylpeilee inhimillisen ihmisviisauden varassa jota Jumala on vastaan. Ylpeyden kautta on sellainen kanavointi uskovien keskellä niin ylpeyden kanavoinnin kautta riivaajat johtavat uskovia harhaan - opettaen oppeja. Uskovat luulevat Pyhän Hengen toiminnaksi. Aika vaarallista siksi on erittäin tärkeä otetaan jokapäivä vastaan rakkautta totuuteen koettelemalla Sanalla - omaksi pelastukseksi.

1Tim. 4:1 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja

Jaak. 3:15 Sillä ei se ole viisaus, joka ylhäältä tullut on, vaan maallinen, inhimillinen ja perkeleellinen. Biblia.

Siksi totuuteen (=Raamattuun) vastaan rakkautta ottaminen ja Sanalla koetteleminen on erittäin tärkeää tässä ajassa. Pyhä Henki ja Sana ovat keskenään eromattomia, se on erittäin muistaa sillä Sanalla koetteleminen on paljon turvallisempi.

[hrmn2]

Jukka1954. Raamatun käsite "laki" tarkoittaa pitkälti oppia. Hebrean kielen sana "toora" joka on suomennettu Raamatussa "laki", tarkoittaakin kirjaimellisesti käännettynä opetuksia. Toki suomennetussa Raamatussa käytetään joskus sanaa "laki" viitaten yksityiskohtaisesti joko kymmeneen käskyyn tai Mooseksen kirjakääröihin, mutta pääsääntöisesti käsitteellä "laki" tarkoitetaan Raamatullista oppia ja opetuksia yleisesti ottaen.

On toki totta, että terve oppi ei sinällään ole yhtä kuin mielipiteet. Mutta ongelma on siinä, että yksikään meistä ei täydellistä oppia voi tavoittaa. Meillä on kaikilla vain omat näkemykset siitä - eli toisin sanoen mielipiteet. Ne voivat olla joko täydellisen opin mukaisia, tai sitten ei. Viime kädessä vain Jumala tietää, kenen näkemys/mielipide mistäkin asiasta on täydellisen opin mukainen. Täydellistä tervettä oppia on mahdotonta olla yhdelläkään, sillä Raamatun mukaan me kaikki hairahdumme monessakin kohdassa.

LISÄYS: Tuossa oivallinen lyhyt kirjoitus tuosta laki/oppi -aiheesta: http://www.kirjasilta.net/artikkelit/santala/laki.html

[hrmn2]

Vielä sen verran komppaan Sinua, että Hengen hedelmä on verraton mittari. Toinen on Jumalan Sana, joka erottaa jo ennen hedelmien kypsymistä sielullisen ja hengellisen. Uuskarismaattisuus menestyy taitavasti etenevän eksytyksen avulla, jossa Raamatun rinnalle uusapostolit ja profeetat tuovat (muka) uutta ilmestystietoa.

Epäterve äärikarismaattisuus on yksi eksytyksen muoto, mutta on muistettava että se on vain yksi monista lihallisen uskonnollisuuden ilmenemismuodoista. Jos ajatellaan sen olevan ainoa, tai edes merkittävin ja petollisin eksytyksen muoto, ei mielestäni nähdä koko laajaa kuvaa. Raamatussa suurin huomio kiinnittyy fariseuksiin ja heidän kaltaisiin hahmoihin, joiden syntinä ei ollut suinkaan hurmahenkisyys. Niin sanottu "farisealaisuus" elää ja voi yhtä hyvin tänäkin päivänä, ja muodostaa edelleen suurimman lihallisen uskonnollisuuden ilmenemismuodon. Mitä se sitten on ja pitää sisällään, siitä tarkemmin myöhemmin...

[Aamu-Usva]

Tämä on ihan totta, mitä Hrmn tuossa kirjoitti. Jeesus sanoo, että meidän tulee ENNEN KAIKKEA kavahtaa ulkokultaisuutta.

[Jukka]

Jukka1954. Raamatun käsite "laki" tarkoittaa pitkälti oppia. Hebrean kielen sana "toora" joka on suomennettu Raamatussa "laki", tarkoittaakin kirjaimellisesti käännettynä opetuksia. Toki suomennetussa Raamatussa käytetään joskus sanaa "laki" viitaten yksityiskohtaisesti joko kymmeneen käskyyn tai Mooseksen kirjakääröihin, mutta pääsääntöisesti käsitteellä "laki" tarkoitetaan Raamatullista oppia ja opetuksia yleisesti ottaen.

On toki totta, että terve oppi ei sinällään ole yhtä kuin mielipiteet. Mutta ongelma on siinä, että yksikään meistä ei täydellistä oppia voi tavoittaa. Meillä on kaikilla vain omat näkemykset siitä - eli toisin sanoen mielipiteet. Ne voivat olla joko täydellisen opin mukaisia, tai sitten ei. Viime kädessä vain Jumala tietää, kenen näkemys/mielipide mistäkin asiasta on täydellisen opin mukainen. Täydellistä tervettä oppia on mahdotonta olla yhdelläkään, sillä Raamatun mukaan me kaikki hairahdumme monessakin kohdassa.

LISÄYS: Tuossa oivallinen lyhyt kirjoitus tuosta laki/oppi -aiheesta: http://www.kirjasilta.net/artikkelit/santala/laki.html

Poimin Santalan kirjoituksesta:
Muuan eniten väärinymmärrettyjä apostoli Paavalin sanoja on Room. 10:4:n maininta Kristuksesta "lain loppuna". Kreikassa käytetään tässä sanaa "telos" eli "loppu" tai "päämäärä". Käytännössä apostoli Paavali korosti tällä sanallaan ensinnäkin sitä, että koko "toora" eli Mooseksen "opetus" tähtäsi Kristukseen. Kun olemme Kristuksessa, kuten Paavali sanoo kirjeissään yli 150 kertaa, syntyy meissä halu täyttää hänen tahtonsa, joka on jo ilmaistu käskyissä.

Kristitty ei ole enää "lain alla" vaan häntä "hallitsee" armo (Room. 5:21). Laki on "kasvattajana Kristukseen" (Gal. 3:24). Hänen suhteensa Jumalaan ei ole enää toora- eli oppisuhde vaan henkilösuhde.

Noin asian itsekin olen Raamatusta ymmärtänyt ja olen sitä myös suhteessani Herraan Jeesukseen todeksi saanut elää. Valtava armo, kiitos Jumalalle. Koska en ole opettaja niin laitan tähän linkin raamattutuntiin, joka kuvaa kohtalaisen hyvin omaa kokemustani ja näkemystäni laista, armosta ja uudesta luomuksesta Kristuksessa.

http://www.saarnatuoli.net/saarnat/Viks ... Luomus.mp3

Tässä Paavalin kokemus Gal. 2:19-21
Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista, elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni. En minä tee mitättömäksi Jumalan armoa, sillä jos vanhurskaus on saatavissa lain kautta, silloinhan Kristus on turhaan kuollut.

Nuo sanat ovat täydellisesti luonnollisen ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella, joka haluaa miellyttää Jumalaa lain vaatimuksia noudattamalla niin pitkälle kuin se suinkin langenneelle ihmisluonnolle on mahdollista. Surullista on se, että uudestisyntynyt ihminen ajautuu uudelleen lain noudattamisen tielle. Uskovaista ihmista ei tule enää lain kasvattaa -se on tehnyt jo tehtävänsä- vaan häntä kasvattaa armo.

"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja [armo] kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa" (Tiitus 2:11,12).

[Mr Kerimäki]

Rakkaus ...Oikea oppi Rakkauden kautta Rakkaudessa.