Patrick-ketjusta poiki tämmöinen uushengellisen toiminnan arviointiin. En tiedä onko tällainen ketju täällä, vinkatkaa jos on.
Tässä todistan itsestäni, kuinka ajauduin nuoruudessani tähän ilmiöön v. 96 eteenpäin, kun liityin helluntaiseurakuntaan.
En tiedä vaikuttiko mikä ratkaisuuni sinne liittyä tähän uushengelliseen virtaukseen. Hengelliseen letkajenkkaan, niinkuin Viktor Klimenko jossain haastattelussa sanoi.
Mutta aika pian, joskus -97 talvella koinkin jonkun manifestaation, näin jälkeenpäin ajatellen.
Nuorten porukassa seurakunnassa kokoonnuttiin rinkiin ja alettiin rukoilla.
Mä sitten sain sen, kaaduin siltä seisomalta, nauroin ja jalat sekä kädet heiluivat lattialla ja mä vaan nauroin aikani.
Siitä on sen verran aikaa, etten edes muista kaikkea mitä koin. "Pakkoliikkeitä" koin.
Siitä seurasi harhaan joutuminen. Uskoin valheen, että olin "edistynyt" ja saanut jotain erityistä. Mutta yhtä nopeasti kun risti jäi selkäni taakse, alkoi uskon tuhoutuminen.
Huomio oli täysin ilmiöissä joita koin. Uskoin, että nyt Jumala on mut voidellut erityisellä tavalla, sain muka jonkinlaisia näkyjä tai kokemuksia, mutta se alkoi mennä siihen että myöhemmin aloin nähdä unia demoneista aika ajoin. Jeesuksen nimessä jouduin usein ajamaan pois. Näinpä jopa saatanankin (muka) unessa ja olin sidottu.
Koin herkästi nukkuessani muutamia kertoja jotain, jopa vuosiakin myöhemmin.
Yhä uudelleen myöhemminkin menin samaan harhaan v. 2008 aikana kun uudistuin, Nokiamission yhteydessä oli muutamia tuttuja ja kerran pari kävin siellä.
Tästä yhteenvetona aloin nyt vasta tajuamaan, että olen ollut nimenomaan uuskarismaattisuuden takia harhassa yli 10 vuotta, jopa 12 vuotta. V. 96-2008 asti siis, tai jopa 2009 tai 2010 asti. Lopulta kun jätin sen olin uskossa aika "sekaisin" totuudesta että mitä se on, kun olen kokenut näitä juttuja mutta uskossa en ole kasvanut mihinkään.
Vastaus tähän oli se, että kun uskoin uuskarismaattiseen opetukseen, niin kauan olin eksyksissä.
Kun joskus v. 2009 tienoilla tosiaan jättäydyin tuosta touhusta lopulta pois, olin joillekin lähes luopio. Käänsin täysin kelkkani tuolle touhulle.
Meni monta vuotta, että uudistuin lopulta uskossani vähän yli vuosi sitten "vanhan ajan uskoon". Siihen, että mennään ristin juurelle ja Jeesus on kaiken keskipiste.
Silloin mun uskonelämä vasta näkyy alkaneen toimia. Aloin lukea Raamattua.
Ymmärrän täysin siis ihmisiä, jotka ovat tuollaisissa jutuissa pyörineet ja lopulta ovat tyhjiin imettyjä, olen itse ollut lähes samanlaisessa tilassa.
En oikein tiennyt mikä on totta ja mihin uskoa, koska yhdistin Raamatun siihen samaan väärään oppiin.
Olen kuitenkin iloinen kun lähdin tuon alkuaikojen uskoon mukaan takaisin, aloin kasvaa hiljaa myös hengellisesti.
Oikeasti, nuo henget ja opetukset tuossa eksytyksessä ovat tuhoisia etenkin uskolle.
Jouko Nieminen kertoo asian selvästi puheessaan. Mulle aukesi lopulta nyt että olin täysin harhaan johdettu...vaikka olenkin vältellyt uuskarismaattisuutta epäluuloisena, nyt sain siitä kiinni, mitä väärää noissa opeissa siinä "herätyksessä" on.
Tuo kaikki opetus tulee unohtaa ja heittää pois, joka ei tunnusta Jeesuksen ristin voimaa vaan julistavat uskovien hallintavaltaa ja risti jää kauas taakse.
En voi enää hyväksyä yhtään tällaista opetusta. Mun tekee pahaa ja mua murehduttaa ne.
Sen vaan erottaa, missä se New Age piilee.
Useimmiten noilla ei ole itsellään juuri oppia tai opetusta laista ja armosta edes. Mennään fiiliksellä vaan, mikä tuntuu hyvältä.
Puhekin voi kuulostaa hyvältä korviin mutta siinä on ovelasti piilotettuna se rotanmyrkky.
Jouko Nieminen puheessaan ei suosittele edes mennä sellaisiin paikkoihin, joissa on uusia ihmeitä ja merkkejä, Jumala ei välttämättä enää varjele siellä.
Nuo opit tulee tunnistaa ja jättää pois vaan, irtisanoutua niistä.
https://www.youtube.com/watch?v=6PPjlPwT2hU
Toinenkin puhe löytyy, tämä on myös hyvä ja laajasti käsitelty.