Minä sain kunnian viikonloppuna olla saattelemassa yhtä vanhaa saattohoidossa olevaa veljeä viimeiselle maanpäälliselle matkalle.
Oli kyllä mahtava ja avartava kokemus kun sai olla kuolevan veljen rinnalla ihan viime hetkiin asti.
Tosin se oli henkisesti rasittavaa kun näki toisen ihan kuihtuneena ja sellaisessa tilassa että ei pystynyt enää edes käsiä liikuttamaan.
Mut ei siinä oikein pystynyt enää muuta kuin rukoilemaan että Herra armahtaisi ja ottaisi veljen jo pois.
Ihan viime hetkillä , pari tuntia ennen kuolemaa kävi todella jännä juttu kun oltiin veljen vierellä niin käytävästä sammui yhtäkkiä valot vaikka siellä ei ollut ketään niitä sammuttamassa. Kaikkialla muualla pysyi valot päällä . Oli kyllä tosi mystinen juttu.
Sekin oli jännä että kun ne valot sammui niin saman tien tiesin, että ei niitä kukaan ihminen sammuttanut ja tuli tunne että veli lähtee kohta ja näinhän siinä sitten kävikin.
Kokonaisuudessaan kaikki oli jotenkin niin yliluonnollisen rauhallista ja todella siistiä. Velikin oli koko ajan yliluonnollisen rauhallinen ja kivuttoman oloinen vaikka aikaisemmin viikolla kärsi selvästi kivuista. Uskon että Herra kuuli rukoukset ja otti veljeltä viimeisiksi päiviksi kaikki kivut pois ja armahti hänet siten. Uskomattomat hoitajatkin ihmettelivät ja sanoivat, että kaikki oli jotenkin yliluonnollisen rauhallista ja siistiä ja he pohtivat myös sitä, että kyseisen veljen vakaumuksella oli tekemistä asian kanssa.
Mut joo...Kiitos Herralle tästä kokemuksesta ja kiitos myös veljelle kaikesta mitä häneltä olen saanut sanattomasti oppia.
Sekin on jännää että olen tuntenut miehen vain 10 kk eikä hän ole koskaan pystynyt puhumaan sanaakaan. Kuitenkin hän esimerkillään ja eleillään viestitti suurta rakkautta veljenä minua kohtaan ja meillä tuntui olevan valtava hengellinen sanaton yhteys. Opin tältä mieheltä todella paljon hengellisessä mielessä ja se on uskomatonta vaikka hän ei ääneen sanonut minulle koskaan sanaakaan.
Ajatelkaapa kuinka ihminen voi ihan viime metreille asti todistaa Kristuksen rakkaudesta vaikka on jo ihan kuoleman kielissä tai vaikka ei pystyisi edes puhumaan eikä liikkumaan. On se uskomatonta ja ihmeellistä.
Halusin jakaa tämän kokemuksen teidän kanssa koska olen niin kiitollinen tästä 10 kk joka huipentui siihen että sain saattaa veljen viimeiselle matkalle ja olla tukena hänen vieressään.
Kiitos Herralle vielä kerran tästä kokemuksesta